Miten voin hoitaa pikkulasta ilman TV:tä?

Vierailija

Hei!

Otsikko on kärkäs, mutta lukeeka tämä viesti ennen vastaamista.

Minulla on 1,5-vuotias poika, ja olen huomannut, että meillä on kotona koko ajan TV päällä taustalla. Televisio ei lasta kiinnosta eikä hän sitä jää ollenkaan katsomaan, mutta minä katson TV:tä leikkiessä lapsen kanssa - en kuitenkaan niin, että lapsi jäisi huomiotta. Mieheni sen sijaan on niin TV:n lumoissa, että häneltä jää huomaamatta lapsen temput, aloitteet ja seinään piirtelyt tai koiran vesikupin kaatamiset ym, ja hän havahtuu vasta jos lapsi sammuttaa TV:n (ja suuttuu).

Tiedän ettei TV edes vain taustalla ole hyväksi, mutta pitkästyn noin pienen lapsen kanssa leikkiessä. Mieheni kohdalla töllöstä voidaan puhua jo ongelmana - ja jos se ei ole TV mikä huomion vie, sitten puhelin, tietokone tai tabletti. Lapsi hakee koko ajan aikuisen huomiota, ja leikkii yksin aivan korkeintaan minuutin, jos nyt sitäkään. On mahdotonta, että voisin lapsen kanssa ollessani esim. lukea lehteä tai touhuta muuta kuin leikkiä lapsen kanssa tai siirtää pois kirjahyllystä ym. johon hän kiipeilee.

Onko teillä ajatusta siitä, miten voisimme selvitä lapsuudesta ilman, että lapsestani tulee levoton häirikkö kun on niin tottunut TV:hen ym. eikä osaa rauhoittua, mutta kuitenkin niin, etten minäkään aivan tylsistyisi? Lapsi on päiväkodissa pari päivää viikossa, kotipäiviä viikossa 4-5. Ulkoilemme päivittäin.

Kommentit (11)

Vierailija

Itse en usko noihin juttuihin ollenkaan että se TV mitään lapsille aiheuttaa. Itse kun olin lapsi, niin aina oli sekä radio että telkku päällä, eikä meistä kenestäkään miätän keskittymiskyvyttömiä tai ylivilkkaita tullut. 

Mutta itse olen sitten ihan erilaien kuin äitini, joka kyllästyi heti jos on hiljaista. Minä olen sellainen että kaipaan hiljaisuutta enkä voi sietää esim. radiota tai telkkaria ns. taustaäänenä. En kyllästy vaikken tekisi mitään, vaan olisin vaan. Mutta en pidä itseäni tämän takia mitenkään toisenlaisia parempana ihmisenä, erilaisena vaan.

Vierailija

Lapsi ei tunnu tylsistyvän kun koko ajan leikitään, mutta minä kyllä tylsistyn kun tuntikausia leikin noin pienen kanssa. Siksi  TV samalla. Olen reilut 30-vuotias ja tottunut tekemään vaativaa asiantuntijatyötä, ja vaikka rakastankin lapsen kanssa olemista, nautin myös työn älyllisistä haasteista, ja niiden puute ennen pitkää pitkästyttää. Yritämme kotona esim. maalata ym., mutta välillä turhauttaa kun tuollaisten aktiviteettien järjestäminen vie noin kolme kertaa enemmän aikaa kuin mitä lapsi sellaisista jaksaa olla kiinnostunut. Odotan oikein että lapsi kasvaisi hieman, että asiat jaksaisi kiinnostaa hieman pidempään. AP

Vierailija

"On mahdotonta, että voisin lapsen kanssa ollessani esim. lukea lehteä tai touhuta muuta kuin leikkiä lapsen kanssa"

Kaikella ystävyydellä - sulla on tainnut jäädä lukematta ne neuvolasta saatavat esitteet, joissa kerrotaan lapsen kehityksestä eri ikävaiheissa. Ei kukaan 1,5-vuotiaan äiti voi "lukea lehteä". Ei sen ikäiset lapset osaa vielä leikkiä yksin. Luet lehtesi lapsen päiviunien aikana tai odotat siihen saakka, kun se noin 5-vuotias eikä pyöri koko ajan äidin helmoissa.

Teidän perheen suurin ongelma ei ole televisio vaan se, että kumpikaan vanhemmista ei osaa olla läsnä lapsen kanssa. (Osaako vanhemmat olla edes keskenään vai onko teillä aina telkkari auki?)  Nyt kun tiedät asian, voit alkaa tehdä sille jotain. Jos et jaksa leikkiä lapsen kanssa kotona eikä mies irrota silmiään telkkarista, miksi ette lähde jonnekin yhdessä? Pitääkö aina maata kotona?

Lapsesi oppii rauhoittumaan ja rauhalliseksi kun näytätte itse mallia. Jos ette muuta mitään, parin vuoden päästä lapsesi ei rauhoitu muilla kuin tabeleteilla/videoilla tai rauhottavilla lääkkeillä. Onnea matkaan!

Vierailija

Mitä jos laittaisit sen tv:n kiinni? Mies voi katsoa tv:tä niin paljon kuin haluaa silloin kun lapsi nukkuu. Isossa talossa voi tietysti siirtää tv:n erilliseen huoneeseen, jossa lapsi ei oleskele ja mies katsoo siellä "tärkeät" ohjelmat ja on muut ajat perheensä kanssa.

Vierailija

Kyllä meidän 1,5-vuotias touhuaa paljon itsekseen ilman vanhempien ohjausta. Toki pitää kokoajan vahtia ja muutenkin olla läsnä. Mutta ei vaadi leikittäjää.

Meilläkin on usein TV päällä. 1,5-vuotias ei sitä kiinnostu katsomaan, tykkää vain tanssia musavideoita. Itse imetän samalla pientä vauvaa pitkiäkin aikoja. En jaksa tuijottaa tunnin verran vauvaa, joka keskittyy imemiseen silmät kiinni. Niinpä saatan katsoa TV:tä tai kännykkää. Mietin kyllä, onko tästä jotain haittaa lapsille.

Vierailija

Itsellä tuohon tylsyyteen ei telkkari auttanut. Se auttoi ehkä eniten että meni lapsen kanssa leikkikentälle ja tylsisteli siellä muiden äitien kanssa. Tai kahville jonkun luo. Kävin myös kaikissa mahdollisissa tupperwara ja me&I kutsuilla ja vastaavissa, mll:n kahvilassa, kirjastossa, kärrykävelyllä... Kotona möllöttäminen on pahinta.

Vierailija

Ja oikeasti kyllä 1,5 vuotiaan seura on tylsää, jos ei muita ihmiskontakteja ole koko päivänä. Teeskentelyä väittää muuta. Ei se että rakastaa lastaan tarkoita että rakastaa olla pelkästään lapsen kanssa päivät pitkät.

Vierailija

Mutta tämä mamma nyt nimenomaan tarvitsee vinkkejä siihen, ettei tylsistytä kotona. Meillä ei ole autoa, joten jo sen vuoksi ulkoilemme kaikki asiointimatkat mutta lisäksi leikimme ulkona, leikkipuistoissa ja kirjastossa. Mielestäni osaan kyllä olla läsnä lapseni kanssa, ja osallistunkin leikkeihin koko ajan. Kotona vain tylsyys iskee nopeasti, eikä me voida kaikkea hereilläoloaikaa viettää kodin ulkopuolella touhuten.

En tarkoittanut että minun pitäisikään mitään lehtiä lukea, sanoin sen vain tarkoittaen, että lapsen kanssa ollessa ei ole mitään mahdollisuutta tehdä yhtään mitään muuta kuin leikkiä lapsen kanssa - siksi TV on ollut hyvä ystävä, kun sitä lapsi ei voi vetää käsistä ja sitä on ollut ohessa hyvä katsoa. Totta kai voin vain laittaa sen TV:n kiinni, mutta se ei nyt ollut vastaus esittämääni kysymykseen - miten vanhemmat eivät tylsisty tuntikausia leikkiessä?

Meillä on muuten todella vähä- ja herkkäuninen lapsi, ja useasti paitsi että lapsi menee nukkumaan lähes samaan aikaan kanssani, päiväunet ovat todella lyhyitä ja monesti tapahtuu vaunuissa kauppareissulla tms. Päiväuniajasta ei siis useinkaan liikene omaa aikaa. 

AP

pohtija

1,5 vuotias on vielä melko lailla leikitettävä, usein myös ns. vaelteluiässä, eli ei jaksa keskittyä kovin pitkään yhteen asiaan. Siksi vaatii vanhemmalta..

Minulla on 3,5v. ja 1,5v ja työskennellyt myös lasten kanssa aikuisiän. Elän lähes täysin ilman televisiota (koneelta jotain seuraan, mutten lasten kanssa), joten vinkkini ovat seuraavat:
- Kun annat lapsellesi 20 minuuttia 100% läsnäoloa ja huomiota, niin hän jaksaa olla tai leikkiä hetken taas yksinään. Tämä aika pitenee lapsen kasvaessa. Mutta siis läsnäololla ja huomiolla lapsi jaksaa ja pysyy hyväntuulisena; se on kuin pankkiin laittaisi aikaa.

- Houkuttele lapsi kanssasi tekemään kanssasi kotitöitä, vaikkapa istuta vesileikkeihin lavuaariin tiskatessa, ohjaa ottamaan pyykkejä pois narulta pyykkikoriin tms. Ota lapsi vaikka selkäreppuun kantoreppuun, jos täytyy laittaa ruokaa tms. Tai mukaan hämmentämään kattilaa tms (muista turvallisuus, esim. liesisuoja).

- Opettele itse NAUTTIMAAN esim. kotitöiden tekemisestä, siitä, kun saat nähdä kättesi jäljen tai valmiin työn, vaikka puhtaaksi viikatut pyykit jne. :)

- Koeta tähdätä vähäinenkin lapsen nukkumisaika siten, että voit tällöin tehdä jotain itseä viihdyttävää tai levätä. Älä siis käytä nukkumisaikaa asiointiin, mikäli mahdollista.

- Piirtäkää, muovailkaa, maalatkaa sormiväreillä, tanssikaa, kuunnelkaa musiikkia tai äänikirjoja / kuunnelmia (kirjastosta saa lainata) jne..
- Kun koitat jaksaa noin vuoden tai vajaankin, niin helpottaa! Meidän esikoinen teki esim. 2,5-vuotiaana jo palapelejä kivasti.

3-vuotiaan kanssa voi jo heittäytyä mielikuvitusleikkeihin itsekin.

- Tee / leiki lapsen kanssa sellaisia, mistä itsekin pidit lapsena tai olisit halunnut. Tässä mielessä vanhempi saa mielestäni olla itsekäs ;)

Suosittelisin, että keskustelisitte miehen median käytöstä vakavasti tai siihen haettaisiin jotain ratkaisuja. Tämä vaikuttaa varmasti koko perheeseen.

TV ei lopulta viihdytä todella, vaan oikeasti passivoittaa. Mitä enemmän katsoo, sitä vaikeampi olla itse aloitteellinen ja aktiivinen esim. vuorovaikutussuhteissa. Tästä olikin joku valaiseva Unicefin tai vastaavan video youtubessa, jossa oli kuvattuna lapsia, jotka katsoivat telkkaria - siis minkälaiset passiiviset ilmeet jne.

Vierailija

Suurkiitos, vastaaja 10! Tuota äänikirjojen kuuntelua olemme myös jonkin verran tehneet ja se onkin mukavaa, mutta olen miettinyt, että pitäisikö senkin olla pannassa ettemme vain häiritsisi lasta jatkuvilla meluärsykkeillä (...). 

Olen myös yrittänyt mieheni kanssa keskustella. Ei auta. Välillä hän myöntää ongelman, mutta on todella haluton tekemään asialle mitään. En yhtään pidä älypuhelimen vaikutuksesta mieheeni. Hän oli huomattavasti aktiivisempi aivan joka asiassa ennen noita pirun vimpaimia, mutta nyt muutaman vuoden on kuin hän eläisi omassa mediakuplassaan eikä huomaa enää mitään siltä puhelimen räpeltelyltä ja mikään muu ei kiinnosta. Vessaankin se pitää raahata, ja mökillä kirotaan kun kenttä on huono (valitettavasti parantunut). Mieheni on loistava esimerkki median haitallisista vaikutuksista, enkä missään nimestä halua lapsestani samanlaista. 

ap

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat