Ukkini kielsi minua lapsena ja nuorena puhumasta työläisille.

Jaa. Ja tästäkö pitäisi nyt joku keskustelu repiä?

Vierailija kirjoitti:

Esim. talonmiehen kanssa ei saanut jutella, koska tämä kuului alempaan sosiaaliluokkaan. Isovanhemmillani oli monen sadan neliön edustushuoneisto Helsingin kantakaupungissa.

Kirjeenvaihtoako putkimies Paten kanssa?

Auta Pate. Jööti tukki pytyn

Terv. Mirkku.

Jaa. Minun mummoni ei meinannut hyväksyä poikaystävääni (nykyistä aviomiestäni), koska hän sattuu olemaan yh:n avioton lapsi. Äpärä, sanoi mummoni.

Mun sotatraumoista kärsivä vaari, vei mut kellariin punasilta piiloon. Ja, vaari näki niitä punasia viikottain. Ei oo punanen mun lempiväri.

isäni ei ole koskaan käynyt muutamassa kaupunginosassamme, koska niissä asuu vain kommunisteja hänen mielestään.

Ihan järkevää olla puhumatta mitä sattuu jos perheellä on rahaa, valtaa tai julkisuutta. Kommunismeille ei pidä puhua nykypäivänäkään.

Kuulostaa hauskalta hepulta.

Mummoni pakotti alkkisvanhempani naimisiin, koska äitini odotti minua ( ei ilmeisesti ryypännyt kuitenkaan odottaessaan, tai no mistäpä sitä tietää). Olisin ollut muutoin äpäräpenikka. Tottelivat. Tapahtui vuonna -83.

Minun isovanhempani ovat hyvin koulutettua akateemista keskiluokkaa. Olen nyt kolmenkymmenen vuoden aikana huomannut kuinka heillä on aivan valtavat sosiaaliset piirit. Silmiinpistävää kuitenkin on se, että he eivät seurustele työläistaustaisten ihmisten kanssa ollenkaan. Eivät kuitenkaan tulojensa tai muutenkaan elämäntyylinsä puolesta eroa tavallisesta massasta niin paljon, että luulisi voivan löytyä paljonkin yhteistä myös vähemmän koulutettujen ihmisten kanssa. Minua jotenkin loukkaa tuollainen ihmisten erottelu, koska ei se voi olla puhdasta sattumaa se kenen kanssa tunnetaan.

Mutta kyllä se on kasvatuksessa ollut aina pääohjenuora, että työläiseksi päätyminen on yhtä kuin rikollinen. Toivottavasti tähän kulttuuriin tulee muutos seuraavan 50 vuoden sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Minun isovanhempani ovat hyvin koulutettua akateemista keskiluokkaa. Olen nyt kolmenkymmenen vuoden aikana huomannut kuinka heillä on aivan valtavat sosiaaliset piirit. Silmiinpistävää kuitenkin on se, että he eivät seurustele työläistaustaisten ihmisten kanssa ollenkaan. Eivät kuitenkaan tulojensa tai muutenkaan elämäntyylinsä puolesta eroa tavallisesta massasta niin paljon, että luulisi voivan löytyä paljonkin yhteistä myös vähemmän koulutettujen ihmisten kanssa. Minua jotenkin loukkaa tuollainen ihmisten erottelu, koska ei se voi olla puhdasta sattumaa se kenen kanssa tunnetaan.

Mutta kyllä se on kasvatuksessa ollut aina pääohjenuora, että työläiseksi päätyminen on yhtä kuin rikollinen. Toivottavasti tähän kulttuuriin tulee muutos seuraavan 50 vuoden sisällä."

 

Tuskin siihen nyt enää 50-vuotta tarvitaan, sillä jo 50 vuoden ajan jopa vanhat sivistyneet suvut ovat avioituneet työläistaustaisen puolisonsa kanssa ja heidän jälkeläisensä käyneet peruskoulua, siinä missä työläistaustaiset lapsetkin. Puhumattakaan valtion päämiehistä tai kuningashuoneista jossa puolisona on yksinhuoltajia, ompelijoita, kisaemäntiä jne.  Eikä pelkkä koulutus tee kenestäkään keskiluokkaa tai yläluokkaa, vaan monet muut arvot.