Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Yksinäisyys on uusi keliakia, yhtäkkiä kaikki kärsivät siitä

Vierailija

Mikähän lääkefirma hyötyy?

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Kaikki jotka jakelevat tehottomia ja jopa vaarallisia masennuslääkkeitä, koska masennukseenhan yksinäisyys ennen pitkää johtaa. Ka-ching!

Vierailija

No mä oon ollut yksin jo 10 vuotta ja olen iloinen, että asiasta viimeinkin puhutaan. Se olisikin helppoa, jos yksinäisyyden voisi ratkaista pillereillä.

Vierailija

Ihmiset muuttavat tällä hetkellä enemmän kuin koskaan suomen historiassa. Työpaikat ja yhteisöt eivät ole pysyviä. Ei ole mikään ihme että niin moni on yksinäinen. Hyvä että tästä puhutaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset muuttavat tällä hetkellä enemmän kuin koskaan suomen historiassa. Työpaikat ja yhteisöt eivät ole pysyviä. Ei ole mikään ihme että niin moni on yksinäinen. Hyvä että tästä puhutaan.

Ei leimaava yksinäisyydestä puhuminen hyödytä ketään. Ei siitä jos muut syrjivät pikkujuttujen takia mitään diagnoosia tarvita. Sitäpaitsi ihmiset yleensä haluavat, että yksinäisyyttä ja kilpailua monista perustarpeista muutenkin on. Kollektiivinen vamma.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Mä en kärsi, vaan nautin siitä.

Sitä ei kutsuta yksinäisyydeksi (vaan yksi olemiseksi tai elämiseksi).

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

No mä oon ollut yksin jo 10 vuotta ja olen iloinen, että asiasta viimeinkin puhutaan. Se olisikin helppoa, jos yksinäisyyden voisi ratkaista pillereillä.

Sama juttu.  Joskus kun työkaverit puhuvat lounaalla viikonlopun vietosta, huomaan olevani niin ulkopuolinen. En voi kertoa perheen tai puolison asioista, koska niitä ei ole. Toivoisin, että minulla olisi myös joku tärkeä ihminen ja itse olisin sellainen jollekin toiselle.

Tosin kyllä tässä vain on sinniteltävä.

Vierailija

Minä uskon että suuren osan tuosta kärsimyksestä aiheuttaa se kun erilaisissa medioissa rummutetaan kuinka pitäisi olla yhteisöllisyyttä ja ystäviä ja harrastuksia ja sitä sun tätä sosiaalista, ja uskotellaan ihmisille että elämä ei voi olla täyttä ilman sellaista.

Toki osa ihmisistä vaan ihan aidosti kaipaisi enemmän ihmiskontakteja, mutta luulen että moni on kuten minä ennen, että viihtyisi oikein hyvin nykyisessä tilassa, jos e olisi aivopesty uskomaan että niin ei kuulu olla onnellinen. Minulta keski-iän kriisissä tippui pois uskomus siitä että tarvisi olla jotain ystäviä tai ihmissuhteita, ja sen jälkeen olen ollut oikein onnellinen yksin.

Vierailija

Muistan kerran viime talvella kun kesken bussimatkaa melkein itkin yksinäisyyden tunteista. Hieman hassua oli miehenä tehdä tollaista, mut olihan se oikeasti aivan kurja hetki.

Vierailija

Lääkefirmat ei hyödy keliakiasta, koska siihen sairauteen aino hoito on oikea ruokavalio. Keliakian vertaaminen yksinäisyyteen on järjetöntä. Keliakia ei ole mikään subjektiivinen kokemus.

Vierailija

Vuosikausien lietsonta alkaa tuottaa tulosta. Minä minä ja minun minun, enintään meidän perhe. Muihin suhtaudutaan vihamielisesti tai ainakin välinpitämättömästi. Isovanhempien pitää elää omaa elämäänsä ja korkeintaan olla maksusta lastenlasten kanssa. Kavereiden ja sukulaisten ja lasten kummien kanssa kuuluu panna välit poikki pienimmänkin erimielisyyden tullen. Onko silloin mikään ihme, että jäädään yksin? Sitä kuvitellaan, että kyllähän ne muutamat omat kaverit riittää loppuiän, mutta ans olla kun viikatemies alkaa heilutella työkaluaan kaveripiirissä, silloin tulee vanhemmille ihmisille äkkiä mieleen, että ai niin olishan sitä perhettäkin ollut. Niitä vaan ei taida enää kiinnostaa.

Yksi itsekkyyden puolesta jo 20 vuotta sitkeästi liputtanut taho on ET-lehti. Hyvin on siemen uponnut suomalaiseen maaperään. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vuosikausien lietsonta alkaa tuottaa tulosta. Minä minä ja minun minun, enintään meidän perhe. Muihin suhtaudutaan vihamielisesti tai ainakin välinpitämättömästi. Isovanhempien pitää elää omaa elämäänsä ja korkeintaan olla maksusta lastenlasten kanssa. Kavereiden ja sukulaisten ja lasten kummien kanssa kuuluu panna välit poikki pienimmänkin erimielisyyden tullen. Onko silloin mikään ihme, että jäädään yksin? Sitä kuvitellaan, että kyllähän ne muutamat omat kaverit riittää loppuiän, mutta ans olla kun viikatemies alkaa heilutella työkaluaan kaveripiirissä, silloin tulee vanhemmille ihmisille äkkiä mieleen, että ai niin olishan sitä perhettäkin ollut. Niitä vaan ei taida enää kiinnostaa.

Yksi itsekkyyden puolesta jo 20 vuotta sitkeästi liputtanut taho on ET-lehti. Hyvin on siemen uponnut suomalaiseen maaperään. 

Minä luulen että tässä on ongelma, että on hyvin erilaisia ihmisiä. Suomalaisissa on paljon meitä varsin erakkoluonteisia, jotka ei juuri haluta tai jakseta ihmissuhteita. Nykyaika on antanut meille luvan olla, ilman sosiaalista stigmaa, olla rauhassa mitä olemme, olla olematta tekemisissä sellaisten sukulaisten ja tuttujen kanssa jotka ei aidosti kiinnosta. Monet meistä valitsemme sitten hyvin vähän ihmissuhteita ja sosiaalista kontaktia.

Mutta sitten on se kääntöpuoli, että toinen osa ihmisiä taas kaipaa sosiaalisuutta ja ihmisten kanssa juttelua. Heistä on ikävää, että osa ihmisistä katoaa omasta tahdostaan sosiaalisista piireistä, ja on entistä vähemmän jäljellä niitä joiden kanssa ystävystyä tai pitää yllä ihmissuhteita.

Vierailija

Sosiaalinen elämä on muuttunut. Vanhempieni nuoruudessa oli paljon luontevaa arkista kyläilyä. Myös leskeksi jäänyt mummini sai spontaanista kyläilystä paljon irti. Nykyään sellainen on hyvin harvinaista.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat