Onko sinulla mennyt välit sisarukseesi? Miksi?

Siskosta tuli ääriuskovainen ja jotenkin psyykkisesti sekaisin muutenkin on. Ei olla yhteyksissä, koska pyrkii käännyttämään muita koko ajan ja se on raskasta.

On mennyt. Toiseen veljeen. Hän syyttää kaikkia muita paitsi itseään siitä ettei saa töitä tai pääse kouluun tai en lainaa hänelle rahaa. Epäilen että hänelle on jonkinlainen persoonallisuushäiriö. Sai jo lapsena raivokohtauksia.

Toivon että että hän muuttuisi kun aikuistuisi, mutta nyt en jaksa hänen seuraansa. Antamastani avusta saan pelkkää haistattelua takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Mulkvisti mulkvisti mulkvisti... Et kovin tasapainoiselta ihmiseltä vaikuta itsekään. Etkä kovin mielikuvituksekkaalta. Luulisi nyt mulkvistille muitakin pilkkanimiä löytyvän, jos et ihmisestä pysty neutraalisti puhumaan.

Miksi ihmisestä, joka on kohdellut itseä huonosti jopa vuosikymmeniä, pitäisi käyttää neutraalia nimitystä, tai miksi hänen "epälempinimensä" keksimiseen pitäisi uhrata kauheasti mielikuvitusta? Ja miten todennäköistä on että lapsuudessaan kaltoinkohdeltu on täydellisen tasapainoinen henkilö - mitä sitten vaikkei ehkä olekaan? Oletko sinä, kun yksi mulkvisti-nimitys aikaansaa moisen reaktion? Minä en kuule ainakaan ole "tasapainoinen", mutta ei se tee  minusta huonompaa ihmistä tai saa estää minua kertomasta kokemuksistani.

T. 12

Ei oikein pidetä toisistamme, ollaan kaikinpuolin erilaisia ja yhteyttä nuo sisarukset pitivät vain silloin jos tarvitsivat jotain. 3 vuoteen ei olla oltu minkäänlaisessa yhteydessä eikä ainakaan itseäni haittaa yhtään

Minun mielestäni mulkvisti on oikein sopiva nimitys, ja lukijatkin pysyivät kärryillä, kun nimitys ei koko ajan vaihdellut. Minunkaan läheiseni ei halua puhua vanhemmistaan isänä ja äitinä, ei niiden lapsuus- ja nuoruusmuistojen jälkeen, vaan käytössä on joskus etunimi ja joskus mulkvistia vastaava nimitys. Ei ehkä kovin kypsää tai tyylikästä, mutta kuvastaa ainakin tuntoja hyvin konkreettisesti.

Valitettavasti melkein. Veljen kanssa tapaillaan salaa, kun hullu vaimonsa ei kestänyt meidän hyviä välejä.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

 

Kappas, aivan samanlainen kokemus kuin minulla. Äitimme on vaikea narsisti.  Säälittää, miten äiti teki alistuvasta sisarestani tiedustelijan. En edes tunne sisartani, millainen hän oikeasti olisi. Tunsin hänet äidin jatkeena.

 

 

Minä en ihan ymmärrä miten tuo mulkvisti onnistui saamaan sisaruksen kelkkaansa, koska sisarukseni ei ole sillä lailla alistuva vaan on pikemminkin ollut aina omien polkujensa kulkija. (Tosin mulkvisti on aina kohdellut sisarustani paremmin kuin minua, että jos sillä voi olla jotain merkitystä). Sisarus oli aiemmin ihan itsekin sitä mieltä, että mulkvisti on häiriintynyt ja hänen juttunsa voi laittaa yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Hän oli kuitenkin ihan normaalisti mulkvistin kanssa tekemisissä ennen tiedustelijaksi alkamistaan. Jotain kuitenkin tapahtui ja hän hyppäsi mulkvistin kelkkaan ja samassa yhteydessä vähensi yhteydenpitoaan minuun kunnes taas lisäsi sitä mulkvistin käskystä. En vaan voi ymmärtää tuota kuviota.

Ensinnäkin, kaamea tuo käyttämäsi termi vanhemmastasi, mutta suotakoon se nyt. Sisareni oli äidin alistama, koska toimi äidin asettamilla ehdoilla. Muutoin sisareni ei elämässään ole alistuva, samaa siis kuin teilläkin. Minä olin syntipukki, sisareni kultainen lapsi aikuisuuteen asti. Tuttua tuokin, miten tiedustelija "miellyttää" sisartaan, se kuuluu työn kuvaan. Kuitenkaan tiedustelija ei välitä sisaren merkkipäivistä, ei elämänmuutoksista, ei mistään. Vain siitä tiedosta, mitä sisaren elämässä tapahtuu, jonka hän äidillemme vie ja siitä äiti palkitsee. Palkinto voi olla huomion saanti tai rahallinen etu.

Vierailija kirjoitti:

On mennyt. Toiseen veljeen. Hän syyttää kaikkia muita paitsi itseään siitä ettei saa töitä tai pääse kouluun tai en lainaa hänelle rahaa. Epäilen että hänelle on jonkinlainen persoonallisuushäiriö. Sai jo lapsena raivokohtauksia.

Toivon että että hän muuttuisi kun aikuistuisi, mutta nyt en jaksa hänen seuraansa. Antamastani avusta saan pelkkää haistattelua takaisin.

Kuulostaa ihan mun veljeltäni :/

Vierailija kirjoitti:

Narsistiselle pers.häiriöiselle on muuten tyypillistä että joku lapsista on syntipukki ja joku kultapoju. Ja hallita perhettä hajottamalla.

Tämä on niin totta, valitettavasti. En voinut mitenkään ymmärtää joskus vuosia sitten, miksi äiti tekee niin ja puhuu toisin. Kunnes löysin tietoa narsismista. Hallitseminen perhettä hajottamalla on sellaista toimintaa äidiltä, ettei sitä pysty normaalissa äitisuhteessa eleleväkään ymmärtämään. Perheenjäsenillä on ihmeteltävää ja sulateltavaa sisarten sanoista ja teoista, joista äiti kertoo. Siis äiti, ei sisaret itse. Annetaan valheellista kuvaa toisille siskoille ja äiti on se, joka sitä kuvaa antaa. Sisaret ovat vihoissaan toisiaan kohtaan, mutta se ei äitiä haittaa, koska kaikki lapset ovat kuitenkin hänen käytettävissään tarpeen tullen.

Vierailija kirjoitti:

Ei oikein pidetä toisistamme, ollaan kaikinpuolin erilaisia ja yhteyttä nuo sisarukset pitivät vain silloin jos tarvitsivat jotain. 3 vuoteen ei olla oltu minkäänlaisessa yhteydessä eikä ainakaan itseäni haittaa yhtään

Sama täällä. Lopetin yhteydenpidon, kun ainoat syyt olla kanssani tekemisissä olivat ainaiset palvelujen pyytämiset. Milloin varastonsiivoojaksi, muuttomieheksi tai sijoitusneuvojaksi - ei koskaan minkäänlaista kiinnostusta elämääni kohtaan, vain ilmainen apuri. Ja tämä oli aina vain toispuoleista, itse en apua pyydellyt (sen jälkeen kun velipoika aina vain jaksoi yhtä kertaa muistella, kun tuli kantamaan minulle kaveriksi pesukonetta kotiin).

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Mitään erityistä syytä etäisyyteen ei ole, emme vain pidä toisistamme. 

Ihana :D

 

 

Mitä ihanaa tuossa nyt taas on?

Niinpä, aivan omituisia ihmisiä on nykyään. Itse olen surullinen, koska välit ovat etäiset.

Mulla meni veljen kanssa välit aika etäiseksi hänen vaimonsa takia. Vaimo oli aika vaikea tyyppi, tai sanotaan ennemmin niin, että olimme toooooosi erilaisia, eikä meistä ikinä tullut läheisiä. En jaksanut sen enempää olla heidän kanssaan tekemisissä, vaikka ennen teimme veljeni kanssa paljonkin yhdessä.

Sittemmin 10-vuoden jälkeen veli erosi vaimostaan ja olemme jälleen hiukan lähentyneet. Ei kuitenkaan olla koskaan tultu enää niin läheisiksi, kun aikanaan olimme. Sinänsä mitään riitaa ei ollut. Äitini kanssa veljeni vaimoineen riiteli aika pahastikin.

Meitä on neljä lasta, kaksi isoveljeä ja isosisko. En vois edes kuvitella, että joillakin meistä menisi välit poikki. Koko perhe ollaan aika tiivis pakkaus, vaikka kaukana toisista asutaankin. Siskon kanssa viestitellään lähes päivittäin ja koko porukalla tehdään aktiviteettejä sillon tällön. Joten kaikki nää tarinat kuulostaa jotenkin surullisilta, kunpa muillakin ois näin kivat sisarukset ja vanhemmat. Aikamoista touhua joiltakin tullu :o

Niin tuli mieleen, jos teitä on monta lasta perheessä ja on välit poikki yhden kanssa, miten paljon se on vaikuttanut koko perheeseen/väleihin muiden sisarusten kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Meitä on neljä lasta, kaksi isoveljeä ja isosisko. En vois edes kuvitella, että joillakin meistä menisi välit poikki. Koko perhe ollaan aika tiivis pakkaus, vaikka kaukana toisista asutaankin. Siskon kanssa viestitellään lähes päivittäin ja koko porukalla tehdään aktiviteettejä sillon tällön. Joten kaikki nää tarinat kuulostaa jotenkin surullisilta, kunpa muillakin ois näin kivat sisarukset ja vanhemmat. Aikamoista touhua joiltakin tullu :o

Niin tuli mieleen, jos teitä on monta lasta perheessä ja on välit poikki yhden kanssa, miten paljon se on vaikuttanut koko perheeseen/väleihin muiden sisarusten kanssa?

Eikö ole kummallista, miten täällä on tullut aikamoista touhua silmiesi eteen. Luepa otsikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meitä on neljä lasta, kaksi isoveljeä ja isosisko. En vois edes kuvitella, että joillakin meistä menisi välit poikki. Koko perhe ollaan aika tiivis pakkaus, vaikka kaukana toisista asutaankin. Siskon kanssa viestitellään lähes päivittäin ja koko porukalla tehdään aktiviteettejä sillon tällön. Joten kaikki nää tarinat kuulostaa jotenkin surullisilta, kunpa muillakin ois näin kivat sisarukset ja vanhemmat. Aikamoista touhua joiltakin tullu :o

Niin tuli mieleen, jos teitä on monta lasta perheessä ja on välit poikki yhden kanssa, miten paljon se on vaikuttanut koko perheeseen/väleihin muiden sisarusten kanssa?

Eikö ole kummallista, miten täällä on tullut aikamoista touhua silmiesi eteen. Luepa otsikko.

Yritinkin kertoa, että osa kertomuksista verrattuna toisiin kuulostaa aika hurjalta. Häh, eikö saa kommentoida ellei ole otsikkoon vastattavaa?