Lapsettomuudesta kärsineet, toivoitteko koskaan...

No en kyllä todellakaan toivonut kenellekään keskenmenoa. Ei toisen onni ole minulta pois. 

Eihän keskenmenon toivominen on pahan toivomista vaan hyvän.

Vierailija kirjoitti:

Eihän keskenmenon toivominen on pahan toivomista vaan hyvän.

Noh, jos puhutaan ihmisestä joka haluaa lapsen niin eiköhän se pahan toivomiseksi lasketa.

En minäkään aikoinani lapsettomuudesta kärsiessäni toivonut kellekään keskenmenoa, vaikka muiden raskaudet korostivat omaa lapsettomuuttani. Karmaisevaa toivoa sellaista...

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Eihän keskenmenon toivominen on pahan toivomista vaan hyvän.

 

 

Noh, jos puhutaan ihmisestä joka haluaa lapsen niin eiköhän se pahan toivomiseksi lasketa.

Sinulta on kokonaiskuva pahasti hukassa. Kyllä, keskenmeno aiheuttaa jonkin verran surua ja mielipahaa, mutta samalla jää yksi ihminen syntymättä. Keskenmeno säästää siis kaikelta kärsimykseltä, jota tämä ihminen olisi elämässään kokenut. Kokonaisuus jää kirkkaasti plussan puolelle.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Eihän keskenmenon toivominen on pahan toivomista vaan hyvän.

Noh, jos puhutaan ihmisestä joka haluaa lapsen niin eiköhän se pahan toivomiseksi lasketa.

 

Sinulta on kokonaiskuva pahasti hukassa. Kyllä, keskenmeno aiheuttaa jonkin verran surua ja mielipahaa, mutta samalla jää yksi ihminen syntymättä. Keskenmeno säästää siis kaikelta kärsimykseltä, jota tämä ihminen olisi elämässään kokenut. Kokonaisuus jää kirkkaasti plussan puolelle.

 

Niin no miten sen taas ajattelee, jos ruvetaan filosofisesti miettimään keskenmenon toivomisen hyvän-/pahan toivomisena ja kumpaa se sitten mistäkin näkökulmasta edustaa, niin pitänee tehdä aiheelle oma keskustelunsa.

Nyt pysytään kuitenkin näkökulmassa, jossa keskenmenon saajalle tuo keskenmeno olisi paha asia.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän keskenmenon toivominen on pahan toivomista vaan hyvän.

Noh, jos puhutaan ihmisestä joka haluaa lapsen niin eiköhän se pahan toivomiseksi lasketa.

Sinulta on kokonaiskuva pahasti hukassa. Kyllä, keskenmeno aiheuttaa jonkin verran surua ja mielipahaa, mutta samalla jää yksi ihminen syntymättä. Keskenmeno säästää siis kaikelta kärsimykseltä, jota tämä ihminen olisi elämässään kokenut. Kokonaisuus jää kirkkaasti plussan puolelle.

 

 

Niin no miten sen taas ajattelee, jos ruvetaan filosofisesti miettimään keskenmenon toivomisen hyvän-/pahan toivomisena ja kumpaa se sitten mistäkin näkökulmasta edustaa, niin pitänee tehdä aiheelle oma keskustelunsa.

Nyt pysytään kuitenkin näkökulmassa, jossa keskenmenon saajalle tuo keskenmeno olisi paha asia.

Keskenmenon saajalle kyllä ikävä asia mutta kokonaisuutena hyvä ja positiivinen asia. Siksi väite, että keskennon toivominen olisi pahan toivomista, ei pidä paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän keskenmenon toivominen on pahan toivomista vaan hyvän.

Noh, jos puhutaan ihmisestä joka haluaa lapsen niin eiköhän se pahan toivomiseksi lasketa.

Sinulta on kokonaiskuva pahasti hukassa. Kyllä, keskenmeno aiheuttaa jonkin verran surua ja mielipahaa, mutta samalla jää yksi ihminen syntymättä. Keskenmeno säästää siis kaikelta kärsimykseltä, jota tämä ihminen olisi elämässään kokenut. Kokonaisuus jää kirkkaasti plussan puolelle.

Niin no miten sen taas ajattelee, jos ruvetaan filosofisesti miettimään keskenmenon toivomisen hyvän-/pahan toivomisena ja kumpaa se sitten mistäkin näkökulmasta edustaa, niin pitänee tehdä aiheelle oma keskustelunsa.

Nyt pysytään kuitenkin näkökulmassa, jossa keskenmenon saajalle tuo keskenmeno olisi paha asia.

 

Keskenmenon saajalle kyllä ikävä asia mutta kokonaisuutena hyvä ja positiivinen asia. Siksi väite, että keskennon toivominen olisi pahan toivomista, ei pidä paikkaansa.

 

Mistäs sinä tiedät, etteikö se syntyvä lapsi olisi huippuliikemies, joka perustaa Suomen seuraavan Nokian ja tämän jälkeen hakeutuu vielä politiikkaan tehden Suomesta taas enempi hyvinvointivaltion ;)

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Eihän keskenmenon toivominen on pahan toivomista vaan hyvän.

Noh, jos puhutaan ihmisestä joka haluaa lapsen niin eiköhän se pahan toivomiseksi lasketa.

 

Sinulta on kokonaiskuva pahasti hukassa. Kyllä, keskenmeno aiheuttaa jonkin verran surua ja mielipahaa, mutta samalla jää yksi ihminen syntymättä. Keskenmeno säästää siis kaikelta kärsimykseltä, jota tämä ihminen olisi elämässään kokenut. Kokonaisuus jää kirkkaasti plussan puolelle.

 

Tämä on vain spekulointia, mutta kukaan ei voi tietää, kuinka hyvä tai huono elämä sillä syntymättä jääneellä olisi ollut. Samalla logiikalla voidaan ajatella, että ihmiseltä jää kokematta se kaikki hyvä, mitä elämä mahdollisesti antaa. Ainakin itse koen niin, että olen onnekas kun saan kokea tämän elämän. Jos elämä olisi vaan pelkkää kärsimystä, niin eihän kukaan tekisi lapsia ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän keskenmenon toivominen on pahan toivomista vaan hyvän.

Noh, jos puhutaan ihmisestä joka haluaa lapsen niin eiköhän se pahan toivomiseksi lasketa.

Sinulta on kokonaiskuva pahasti hukassa. Kyllä, keskenmeno aiheuttaa jonkin verran surua ja mielipahaa, mutta samalla jää yksi ihminen syntymättä. Keskenmeno säästää siis kaikelta kärsimykseltä, jota tämä ihminen olisi elämässään kokenut. Kokonaisuus jää kirkkaasti plussan puolelle.

 

 

Tämä on vain spekulointia, mutta kukaan ei voi tietää, kuinka hyvä tai huono elämä sillä syntymättä jääneellä olisi ollut. Samalla logiikalla voidaan ajatella, että ihmiseltä jää kokematta se kaikki hyvä, mitä elämä mahdollisesti antaa. Ainakin itse koen niin, että olen onnekas kun saan kokea tämän elämän. Jos elämä olisi vaan pelkkää kärsimystä, niin eihän kukaan tekisi lapsia ollenkaan.

Oletat, että elämässä koettu mielihyvä ja kärsimys olisivat symmetrisiä. Näin ei ole, vaan kärsimys ja mielihyvä ovat epäsymmetrisiä. Asian voi yksinkertaistaa näin: Kärsimyksen puuttuminen on aina hyvä asia, mutta mielihyvän puuttuminen on huono asia vain, jos on joku, keneltä tuo mielihyvä puuttuu. Ihminen, joka syntyy, tulee väistämättä kärsimään elämänsä aikana paljon, mutta jos hän jää syntymättä, hän ei kaipaa menettämäänsä mielihyvää. Eihän ole edes olemassa ketään, joka tätä mielihyvää voisi kaivata.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän keskenmenon toivominen on pahan toivomista vaan hyvän.

Noh, jos puhutaan ihmisestä joka haluaa lapsen niin eiköhän se pahan toivomiseksi lasketa.

Sinulta on kokonaiskuva pahasti hukassa. Kyllä, keskenmeno aiheuttaa jonkin verran surua ja mielipahaa, mutta samalla jää yksi ihminen syntymättä. Keskenmeno säästää siis kaikelta kärsimykseltä, jota tämä ihminen olisi elämässään kokenut. Kokonaisuus jää kirkkaasti plussan puolelle.

 

 

Tämä on vain spekulointia, mutta kukaan ei voi tietää, kuinka hyvä tai huono elämä sillä syntymättä jääneellä olisi ollut. Samalla logiikalla voidaan ajatella, että ihmiseltä jää kokematta se kaikki hyvä, mitä elämä mahdollisesti antaa. Ainakin itse koen niin, että olen onnekas kun saan kokea tämän elämän. Jos elämä olisi vaan pelkkää kärsimystä, niin eihän kukaan tekisi lapsia ollenkaan.

Plus valtaosa väestöstä olisi jo tehnyt itsemurhan, mikäli se elämä oikeasti olisi niin kauheaa. Mutta kyllä täällä kuitenkin enemmistö hyvin viihtyy, kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Kuolemaa jopa pelätään, eikä ajatella sitä pelastavana maaliviivana.

Keskustelu sai kyllä hyvin odottamattoman suunnaan :D

Noh, ei se mitään.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän keskenmenon toivominen on pahan toivomista vaan hyvän.

Noh, jos puhutaan ihmisestä joka haluaa lapsen niin eiköhän se pahan toivomiseksi lasketa.

Sinulta on kokonaiskuva pahasti hukassa. Kyllä, keskenmeno aiheuttaa jonkin verran surua ja mielipahaa, mutta samalla jää yksi ihminen syntymättä. Keskenmeno säästää siis kaikelta kärsimykseltä, jota tämä ihminen olisi elämässään kokenut. Kokonaisuus jää kirkkaasti plussan puolelle.

Niin no miten sen taas ajattelee, jos ruvetaan filosofisesti miettimään keskenmenon toivomisen hyvän-/pahan toivomisena ja kumpaa se sitten mistäkin näkökulmasta edustaa, niin pitänee tehdä aiheelle oma keskustelunsa.

Nyt pysytään kuitenkin näkökulmassa, jossa keskenmenon saajalle tuo keskenmeno olisi paha asia.

Keskenmenon saajalle kyllä ikävä asia mutta kokonaisuutena hyvä ja positiivinen asia. Siksi väite, että keskennon toivominen olisi pahan toivomista, ei pidä paikkaansa.

 

 

Mistäs sinä tiedät, etteikö se syntyvä lapsi olisi huippuliikemies, joka perustaa Suomen seuraavan Nokian ja tämän jälkeen hakeutuu vielä politiikkaan tehden Suomesta taas enempi hyvinvointivaltion ;)

Tällä ei ole merkitystä. Menestyneimmänkin huippuliikemiehen elämään mahtuu kyllä yllin kyllin kärsimystä. Ajatus, jonka mukaan tuo kärsimys on oikeutettua, koska tämä huippuliikemies lisää muiden hyvinvointia, on toisen ihmisen kohtelua välineenä. Toisin sanoen pakotetaan joku kärsimään sen takia, että siitä voisi olla mahdollisesti muille jotakin hyötyä. Tämä on ilmeisellä tavalla väärin.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän keskenmenon toivominen on pahan toivomista vaan hyvän.

Noh, jos puhutaan ihmisestä joka haluaa lapsen niin eiköhän se pahan toivomiseksi lasketa.

Sinulta on kokonaiskuva pahasti hukassa. Kyllä, keskenmeno aiheuttaa jonkin verran surua ja mielipahaa, mutta samalla jää yksi ihminen syntymättä. Keskenmeno säästää siis kaikelta kärsimykseltä, jota tämä ihminen olisi elämässään kokenut. Kokonaisuus jää kirkkaasti plussan puolelle.

Tämä on vain spekulointia, mutta kukaan ei voi tietää, kuinka hyvä tai huono elämä sillä syntymättä jääneellä olisi ollut. Samalla logiikalla voidaan ajatella, että ihmiseltä jää kokematta se kaikki hyvä, mitä elämä mahdollisesti antaa. Ainakin itse koen niin, että olen onnekas kun saan kokea tämän elämän. Jos elämä olisi vaan pelkkää kärsimystä, niin eihän kukaan tekisi lapsia ollenkaan.

 

 

Plus valtaosa väestöstä olisi jo tehnyt itsemurhan, mikäli se elämä oikeasti olisi niin kauheaa. Mutta kyllä täällä kuitenkin enemmistö hyvin viihtyy, kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Kuolemaa jopa pelätään, eikä ajatella sitä pelastavana maaliviivana.

Me emme tee itsemurhia, koska meillä on itsesuojeluvaisto, jonka tärkein tehtävä on pitää meidät hengissä. Ajatus elämän päättämisestä on meille hyvin vastenmielinen. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että elämän aloittamisen tulisi olla ajatuksena myönteinen. Ihmiselämään liittyy aina paljon kärsimystä, ja vaikka elämä olisi jatkamisen arvoista (eli itsemurha ei kannata), on kokonaan toinen asia, onko se aloittamisen arvoista. Kynnys elämän aloittamiseen on aina korkeampi kuin elämän jatkamiseen.

en koskaan olisi toivonut mitään sellaista kenellekään. Se tietenkin harmitti että nistit sikiää ja vetää kamaa raskaanakin. Tiedän yhden tapauksen.. Tässä tapauksessa abortti olisi minusta ollut oikea vaihtoehto koska veikkaan että lapsesta tulee vammainen. :( ja juureton

Minä olin iloinen kaverieni raskauksista. Antoi tunteen, että elämä voittaa.
T: nyttemmin kahden äiti

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän keskenmenon toivominen on pahan toivomista vaan hyvän.

Noh, jos puhutaan ihmisestä joka haluaa lapsen niin eiköhän se pahan toivomiseksi lasketa.

Sinulta on kokonaiskuva pahasti hukassa. Kyllä, keskenmeno aiheuttaa jonkin verran surua ja mielipahaa, mutta samalla jää yksi ihminen syntymättä. Keskenmeno säästää siis kaikelta kärsimykseltä, jota tämä ihminen olisi elämässään kokenut. Kokonaisuus jää kirkkaasti plussan puolelle.

Niin no miten sen taas ajattelee, jos ruvetaan filosofisesti miettimään keskenmenon toivomisen hyvän-/pahan toivomisena ja kumpaa se sitten mistäkin näkökulmasta edustaa, niin pitänee tehdä aiheelle oma keskustelunsa.

Nyt pysytään kuitenkin näkökulmassa, jossa keskenmenon saajalle tuo keskenmeno olisi paha asia.

Keskenmenon saajalle kyllä ikävä asia mutta kokonaisuutena hyvä ja positiivinen asia. Siksi väite, että keskennon toivominen olisi pahan toivomista, ei pidä paikkaansa.

Mistäs sinä tiedät, etteikö se syntyvä lapsi olisi huippuliikemies, joka perustaa Suomen seuraavan Nokian ja tämän jälkeen hakeutuu vielä politiikkaan tehden Suomesta taas enempi hyvinvointivaltion ;)

 

Tällä ei ole merkitystä. Menestyneimmänkin huippuliikemiehen elämään mahtuu kyllä yllin kyllin kärsimystä. Ajatus, jonka mukaan tuo kärsimys on oikeutettua, koska tämä huippuliikemies lisää muiden hyvinvointia, on toisen ihmisen kohtelua välineenä. Toisin sanoen pakotetaan joku kärsimään sen takia, että siitä voisi olla mahdollisesti muille jotakin hyötyä. Tämä on ilmeisellä tavalla väärin.

 

Jos tosiaan koet elämän tuolla tavalla, niin on ehkä syytä käydä terapeutin kanssa juttelemassa.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän keskenmenon toivominen on pahan toivomista vaan hyvän.

Noh, jos puhutaan ihmisestä joka haluaa lapsen niin eiköhän se pahan toivomiseksi lasketa.

Sinulta on kokonaiskuva pahasti hukassa. Kyllä, keskenmeno aiheuttaa jonkin verran surua ja mielipahaa, mutta samalla jää yksi ihminen syntymättä. Keskenmeno säästää siis kaikelta kärsimykseltä, jota tämä ihminen olisi elämässään kokenut. Kokonaisuus jää kirkkaasti plussan puolelle.

Tämä on vain spekulointia, mutta kukaan ei voi tietää, kuinka hyvä tai huono elämä sillä syntymättä jääneellä olisi ollut. Samalla logiikalla voidaan ajatella, että ihmiseltä jää kokematta se kaikki hyvä, mitä elämä mahdollisesti antaa. Ainakin itse koen niin, että olen onnekas kun saan kokea tämän elämän. Jos elämä olisi vaan pelkkää kärsimystä, niin eihän kukaan tekisi lapsia ollenkaan.

 

Oletat, että elämässä koettu mielihyvä ja kärsimys olisivat symmetrisiä. Näin ei ole, vaan kärsimys ja mielihyvä ovat epäsymmetrisiä. Asian voi yksinkertaistaa näin: Kärsimyksen puuttuminen on aina hyvä asia, mutta mielihyvän puuttuminen on huono asia vain, jos on joku, keneltä tuo mielihyvä puuttuu. Ihminen, joka syntyy, tulee väistämättä kärsimään elämänsä aikana paljon, mutta jos hän jää syntymättä, hän ei kaipaa menettämäänsä mielihyvää. Eihän ole edes olemassa ketään, joka tätä mielihyvää voisi kaivata.

 

Et tuonut nyt keskusteluun mitään uutta asiaa, vaan jankkaat sitä vanhaa. Niin kuin jo sanoin, jos kärsimystä olisi enemmän, ei kukaan tekisi lapsia tähän maailmaan ja joku muu tuolla jo kommentoikin, että myös itsemurhat lisääntyisivät siinä tapauksessa. Kukaan ei voi toisen puolesta päättää, että mikä on huono tai hyvä elämä, jokainen yksilö kokee asiat eri tavalla. Mutta nyt tässä mennään jo aiheen aihe, joka oli keskenmeno.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän keskenmenon toivominen on pahan toivomista vaan hyvän.

Noh, jos puhutaan ihmisestä joka haluaa lapsen niin eiköhän se pahan toivomiseksi lasketa.

Sinulta on kokonaiskuva pahasti hukassa. Kyllä, keskenmeno aiheuttaa jonkin verran surua ja mielipahaa, mutta samalla jää yksi ihminen syntymättä. Keskenmeno säästää siis kaikelta kärsimykseltä, jota tämä ihminen olisi elämässään kokenut. Kokonaisuus jää kirkkaasti plussan puolelle.

Niin no miten sen taas ajattelee, jos ruvetaan filosofisesti miettimään keskenmenon toivomisen hyvän-/pahan toivomisena ja kumpaa se sitten mistäkin näkökulmasta edustaa, niin pitänee tehdä aiheelle oma keskustelunsa.

Nyt pysytään kuitenkin näkökulmassa, jossa keskenmenon saajalle tuo keskenmeno olisi paha asia.

Keskenmenon saajalle kyllä ikävä asia mutta kokonaisuutena hyvä ja positiivinen asia. Siksi väite, että keskennon toivominen olisi pahan toivomista, ei pidä paikkaansa.

Mistäs sinä tiedät, etteikö se syntyvä lapsi olisi huippuliikemies, joka perustaa Suomen seuraavan Nokian ja tämän jälkeen hakeutuu vielä politiikkaan tehden Suomesta taas enempi hyvinvointivaltion ;)

Tällä ei ole merkitystä. Menestyneimmänkin huippuliikemiehen elämään mahtuu kyllä yllin kyllin kärsimystä. Ajatus, jonka mukaan tuo kärsimys on oikeutettua, koska tämä huippuliikemies lisää muiden hyvinvointia, on toisen ihmisen kohtelua välineenä. Toisin sanoen pakotetaan joku kärsimään sen takia, että siitä voisi olla mahdollisesti muille jotakin hyötyä. Tämä on ilmeisellä tavalla väärin.

 

 

Jos tosiaan koet elämän tuolla tavalla, niin on ehkä syytä käydä terapeutin kanssa juttelemassa.

Ad hominem.

Elämään kuin elämään mahtuu paljon kärsimystä. Tämä on tosiasia.

En todellakaan koskaan toivonut kenellekään odottajalle keskenmenoa. Minä en kyllä myöskään kärsinyt pienten vauvojen tai tuoreiden äitien näkemistä, kuten olen kuullut monen tekevän. En ollut katkera, ainoastaan surullinen omasta kohtalostani. Kenenkään muun onni ei ole koskaan ollut minulta pois.

Tulin myös lopulta luomusti raskaaksi ja tuntui kyllä kohtuuttomalta saada oman lapsettomuuskokemuksen jälkeen katkeria kommentteja muilta lapsettomuudesta kärsiviltä (jotka tiesivät myös omasta kohtalostani). En sitten tiedä pitäisikö toivoa näille keskenmenoa toivoville lapsettomuudesta kärsiville oikein paljon keskenmenoja kerta toisensa jälkeen. Jos se kerran on niin toivottava asia.