Olen puoliksi katuva vapaaehtoisesti lapseton

Mielenkiintoista pohdintaa. Minulla itselläni on sellainen tilanne, että ennen haaveilin suurperheestä ja mitä vanhemmaksi olen tullut, niin järki sanoo että ei voi. Minä tulin vahingossa raskaaksi ja pidin lapsen. Nyt olen sitten päättänyt, että vaikka kuinka haluaisin lisää lapsia, niin en tee niitä vaikka sattuma taas kohtaisi. Olen ajatellut, että keskityn yhteen ja yhden kanssa uskallan vielä olla tässä epävarmassa taloustilanteessa. Lisäksi suvussani on periytyvä sairaus, joka on ollut viime aikoina arveluttavan hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Seksi ei ole lisääntymisen halua.

Kyllä se evoluution näkökulmasta eli objektiivisesti tarkastellen on. Katsopa kiimaista kissaa tai koiraa. Ei se pohdi pentujen kasvatusta vaan on ainoastaan vimmaisen vietin vallassa.

Ihan samalla tavalla ihmisellä on tämä vietti. Ja se vietti on niin vahva, että jos ihmisellä ei ole mahdollisuutta estää lasten syntymistä, niin hän toteuttaa viettiään siitä huolimatta.

Et voi erottaa seksuaalista halua seksin seurauksista. 

' kirjoitti:

Seksi on sitä lisääntymishalua. Seksuaalisen halun perusta on ihmisen evoluutiossa, jossa ihmiselle on kehittynyt halu, jotta laji jatkuisi.

Mielenkiintoista pohdintaa. Itse tässä pohdiskelen miksi se kohdistuu ainoastaan joihinkin naisiin. Yleensä omaa silmää miellyttäviin. Mies

Vierailija kirjoitti:

 

' kirjoitti:

 

Seksi on sitä lisääntymishalua. Seksuaalisen halun perusta on ihmisen evoluutiossa, jossa ihmiselle on kehittynyt halu, jotta laji jatkuisi.

 

 

Mielenkiintoista pohdintaa. Itse tässä pohdiskelen miksi se kohdistuu ainoastaan joihinkin naisiin. Yleensä omaa silmää miellyttäviin. Mies

Tähänkin on selkeät geneettiset syyt. Lisääntymishalu tosiaan on vaistoihin syvälle koodattu, ei sitä tarvitse ajatuksissa miettiä että "minäpä haluaisin saada jälkeläisiä". Luonto panee haluamaan seksiä, ja haluamaan sitä vaistomaisesti vieläpä sellaisten kumppanien kanssa, joiden kanssa tulisi hyviä terveitä jälkeläisiä. Esim. miesten naisvartalossa arvostama vyötärö/lantiosuhde on sellainen että on edullinen lasten kantamiselle ja synnyttämiselle, samoin nuoruuden ihannointi on järkevää koska nuori äiti todennäköisemmin tuottaa jälkeläisiä ja terveitä sellaisia.

Syvempiäkin vaistoja on, esim. on todettu ihmisten hajuaistin perusteella jollain tasolla pystyvän tunnistamaan kumppanin, joka on geneettisesti sopiva lisääntymiskumppani. Ei ihminen tätä älyn tasolla tiedosta, vaan tiedostaa vain että tykkään tuon hajusta, tai että tämän haju on jotenkin luotaantyöntävä.

Vierailija kirjoitti:

Seksi ei ole lisääntymisen halua. Ihmisellä voi olla kova hinku harrastaa seksiä ilman, että lasten hankkiminen kiinnostaa yhtään. On nimenomaan oleellista huomata, että suurimman osan lajimme historiaa ihminen on halunnut seksiä, ei niinkään jälkeläisiä. Väestöliiton tutkimuksissakin on todettu, että "vauvakuume" on mlko tuntematon käsite heti sotien jälkeen syntyneille.

Väärässä olet. Lapsia on haluttu huolehtimaan vanhuksista. Sekä 10 metsästäjän kanssa metsästäminen on ollut menneinä aikoina huomattavasti järkevämpää kuin 1-2. Synergia etuja on muitakin lukuisia. Esim. 1 henkilö voi jäädä "leiriin" pitämään tulta yllä kun muut ovat marjassa/metsästämässä. 2 henkilön kohdalla se tarkoittaisi, että 50% työvoimasta makoilee perus leirissä.

' kirjoitti:

Et voi erottaa seksuaalista halua seksin seurauksista. 

Olen tehnyt niin siitä lähtien kun ylipäätään aloitin seksin harrastamisen, ja olen onnistunut siinä suorastaan erinomaisella prosentilla.

En tiedä, miksi haluat hämärtää keskustelua samastamalla asioita, jotka eivät kuulu yhteen. On totta, että evoluution näkökulmasta seksin "tehtävä" (lainausmerkeissä koska biologia ei ole teleologista) on lisääntyminen. Yksilön, yhteiskunnan ja kulttuurin näkökulmasta seksillä on kuitenkin valtavasti muitakin merkityksiä. Niiden ymmärtäminen ei mitenkään helpotu tarjoamalla ylimalkaisia evoluutiopsykologisia käsityksiä asian "objektiiviseksi" selitykseksi.

Mut tuohan on kunnioitettava päätös, ap. Itse asiassa, suurimman osan ihmisistä ei kannattaisi lisääntyä, ei itsensä vuoksi, ei ihmiskunnan vuoksi eikä nimenomaan lastensa vuoksi. Nyt kun oma kaveripiirini on päässyt vauvanhuuruisista helpoista vuosista niihin vuosiin, jolloin lapsia pitää jo tosissaan kasvattaa ja ohjata, antaa näille eväitä itsekuriin, empatiaan ja moraaliseen pohdintaan, niin on selvää että iso osa tuntemistani vanhemmista ei siihen pysty. Meistä aika monen olisi kannattanut jättää lapset tekemättä tai ainakin keskittyä hiukan pitempään siihen omaan kasvuun ja kehitykseen ja lykätä lapsentekoa.

Joskus suurinta rakkautta omaa lasta kohtaan on jättää lapsi tekemättä. Ajattele että sun lapsi voi olla sun mielessä ja sydämessä, turvassa maailman kolhuilta. Sun ei tarvitse katsoa kuinka oma lapsi kärsii vanhempiensa valinnoista tai siitä ettei osaa enempää, ei vanhempana eikä ihmisenä. Se on kamalaa, se särkee sydämen.