minkä ikäisenä esikoisen on "sopiva" muuttaa kotoa

18-vuotiaana.

Mä muutin 21 v. Kun olin saanut työpaikan, että sain elätettyä itseni. Ei ole mitään järkeä muuttaa ennen kuin koulut on käyty ja elää sitten kituuttaen minimituilla. Kotona asuessa voi ne vähät palkat jotka esim. Kesätöistä saa, laittaa säästöön sitä varten kun yksin asuessa joskus tulee tiukkaa.

18v on luonnollinen ikä muuttaa pois kotoa, jos muuttaa toiseen kaupunkiin opiskelemaan, kuten itse tein. Jos aloittaa opinnot samassa kaupungissa, voi ehkä asua lapsuudenkodissa 20-vuotiaaksi tai vähän ylikin. Mutta jos vielä suunnilleen 24-vuotiaana lapseni ei osoittaisi merkkiäkään halusta muuttaa omilleen, olisin jo vähän huolissani hänestä.

Opiskelujen alkaessa tai töihin mennessä. Varmaan 18v., täysi-ikäisenä siis. Itse muutin heti, kun pääsin opiskelemaan, samoin tekivät omat lapseni. On tervettä, että nuori ihminen ottaa vastuun omasta elämästään.

18-23

riippuu tyypistä

Muutin 19 vuotiaana kun aloitin opiskelut yliopistossa. Ihan hyvä ikä. Suunnilleen niihin aikoihin kaverit muuttivat myös.

Peruskoulun jälkeen tietysti, viimeistään 18v. Jos täysi-ikäisenä vielä makaa kotona passattavana on kasvatus mennyt todella pieleen.

Ja tämä koskee myös kuopusta ja kaikkia siltä väliltä. 

Viimeistään 18 vuotiaana jo senkin takia että sen ikäisellä on jo luultavasti parisuhde, ja muutenkin täysi-ikäinen. Onhan se ällöttävää jos saman katon alla on kaksi parisuhdetta meneillään, mulle ainakin olisi liikaa, haluan pitää yksityisyyteni mieheni kanssa, enkä halua että viereisessä huoneessa hässii toinen pariskunta. Muutenkaan ei yleensä saman katon alle sovi kahta emäntää, kyllä täysi-ikäisellä pitää olla oma huusholli jota emännöi/isännöi.

Tiedän että ennenvanhaan oli monta sukupolvea saman katon alla, mutta se ei tarkoita sitä että kukaan siitä olisi tykännyt.

Minusta sitten on hyvä muuttaa kun siltä tuntuu ja tilanne on sellainen. Esimerkiksi jos on vakavaa seurustelua, vakituinen työpaikka jne. Ei minua ainakaan hirveästi huvita muuttaa yksin asumaan kun ei ole tietoakaan tyttöystävistä tai vakituisesta työstä. Omalta kohdaltani ajateltuna aika ikävää sitten yksin kituuttaa jollain työttömyysturvalla. Se on sitten taas ihan eri juttu jos vaan elelee vanhempien elätettävänä eikä osallistu rahallisesti mihinkään. Mutta kukin tyylillään, tuskin kukaan on niin erinomainen ihminen, että voi kertoa ainoana totuutena miten muiden tulee tehdä. Ihmiset on erilaisia ja sekin on hyvä hyväksyä ja ymmärtää.

Terveisin Naispelko22

19-v muutin syksyllä, kun keväällä oli ollut yo-kirjoitukset. Palasin kotiin vielä seuraavana kesänä, kun en saanut opiskelupaikkakunnalta kesätöitä, tuntui kyllä silloin kamalalta asua vielä kotona. 

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun jälkeen tietysti, viimeistään 18v. Jos täysi-ikäisenä vielä makaa kotona passattavana on kasvatus mennyt todella pieleen.

Ja tämä koskee myös kuopusta ja kaikkia siltä väliltä. 

Ihan mielenkiinnosta. Mitä järkeä on kesken lukion muuttaa 18 vuotiaana asumaan omilleen, kun rahat ei kuitenkaan riitä vuokraan ja takuuvuokraan?

Toinen ihan mielenkiinnosta kysytty asia. Miten 18v ehtii maata kotona passattavana, kun on kursseja ja kirjoitukset samaan aikaan ja lomat vielä kulkee töissä, millä maksaa omat kurssikirjansa ja kerää autokouluun rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Viimeistään 18 vuotiaana jo senkin takia että sen ikäisellä on jo luultavasti parisuhde, ja muutenkin täysi-ikäinen. Onhan se ällöttävää jos saman katon alla on kaksi parisuhdetta meneillään, mulle ainakin olisi liikaa, haluan pitää yksityisyyteni mieheni kanssa, enkä halua että viereisessä huoneessa hässii toinen pariskunta. Muutenkaan ei yleensä saman katon alle sovi kahta emäntää, kyllä täysi-ikäisellä pitää olla oma huusholli jota emännöi/isännöi.

Tiedän että ennenvanhaan oli monta sukupolvea saman katon alla, mutta se ei tarkoita sitä että kukaan siitä olisi tykännyt.

Harvemmalla 18v on vielä vakituinen parisuhde. Paitsi toki niillä tytöillä, joiden elämän ainoa unelma on saada poikaystävä, joka elättää heidät ja tekaista heti ankkurilapsi sille, että saa sidottua pojan itseensä kiinni. Nämä suhteet yleensä kariutuvat jo parikymppisinä ja sitten toki on hyvä, että elää sen penskan kanssa omillaan, eikä enää väänny vanhempien luo hoidattamaan lastaan.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun jälkeen tietysti, viimeistään 18v. Jos täysi-ikäisenä vielä makaa kotona passattavana on kasvatus mennyt todella pieleen.

Ja tämä koskee myös kuopusta ja kaikkia siltä väliltä. 

Miksi kotona asuva makaisi passattavana?

Itse kävin lukion loppuun kotona asuen, eipä olisi ollut oikein taloudellisesti mahdollista omaakaan asuntoa siinä vaiheessa hankkia, tai sitten koulunkäynti olisi hidastunut töissä käynnin takia. Ja olin lukion lopussa 19-vuotias. Mutta osallistuin kotitöihin siinä kuin muutkin perheenjäsenet heti kun kynnelle kykenin.

Nää 18v kotoa pois muuttavat ja avoliittoon asettuvat ovat varmaan niitä amislaisia. Joten tämä ei taida koskea noita lukiolaisia.

Olin 21-vuotias kun muutin, silloin mulla oli työpaikka ja eka vakava parisuhde sillä mallilla, että kotona asuminen ei enää tuntunut hyvältä vaihtoehdolta. Kaikki kaveritkin muutti +20v vasta, poislukien ne jotka lähtivät opiskelemaan kauas pääkaupunkiseudusta. 

Mä muutin amiksen tokalla. Olisinkohan ollut 16-17v. Mutta kotiolot olivatki vähän mitä olivat. En ole katunut ja vanhemmillenikin asia oli jo silloin ihan ok.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Peruskoulun jälkeen tietysti, viimeistään 18v. Jos täysi-ikäisenä vielä makaa kotona passattavana on kasvatus mennyt todella pieleen.

Ja tämä koskee myös kuopusta ja kaikkia siltä väliltä. 

 

 

Ihan mielenkiinnosta. Mitä järkeä on kesken lukion muuttaa 18 vuotiaana asumaan omilleen, kun rahat ei kuitenkaan riitä vuokraan ja takuuvuokraan?

Toinen ihan mielenkiinnosta kysytty asia. Miten 18v ehtii maata kotona passattavana, kun on kursseja ja kirjoitukset samaan aikaan ja lomat vielä kulkee töissä, millä maksaa omat kurssikirjansa ja kerää autokouluun rahaa.

Miten niin kesken lukion? Voihan sitä muuttaa kesällä ennenkuin lukio alkaa. Ja mikä siinä nyt on niin vaikeaa muuttaa kesken lukion? Tytär suoritti kolmoistutkintoa ja sai muutettua omilleen silti, ensin solukämppään ja sitten vapailta markkinoilta asunto. Eikä tarvi takuuvuokraa kun vanhempi antaa henkilötakauksen. Kyllä sitä passattavana on jos ei tarvi omia pyykkejä ja tiskejä pestä, eikä ruokia ostaa ja valmistaa. Tosin mun tytär käy vieläkin aika usein kotona syömässä, on kyllä sitten apuna aina kun voi, varsinkin nuorempien sisarusten kanssa, on aina ollut. Kolmoistutkinnon jälkeen oli vuoden ulkomailla, ja nyt opiskelee AMK:ssa. Opintolainat on tietysti nostanut, ja tekee pientä lastenhoitokeikkaa, ja hyvin on pärjännyt, ei ole suuret kulut, kirjat ostanut pääasissa käytettynä.

Minä muutin Helsinkiin peruskoulun jälkeen, ja kyllä pärjäsin vaikka vanhemmat joutuivat antamaan rahaa kun en käynyt samalla töissä, keskityin opiskeluun ja olinkin luokan paras, ne jotka kävi töissä oli surkean huonoja, aina jännäsivät pääseekö tentistä läpi, eikä kaikki valmistuneetkaan silloin kun minä valmistuin.

Mä muutin 17 vuotiaana, juurikin kesken lukion. Opintolainaa otin vähän että sain kaikki maksettua. Vanhemmat maksoivat joitain kirjoja ja joskus ruokaa mutta siinäpä se. Hyvin pärjättiin kissan kanssa :)
Mikä välttämättömyys ja pakko on kerätä autokouluun rahaa? Sen kortin voi hommata milloin vaan. Itselläni asia ei ole vieläkään ajankohtainen vaikka olen jo nelikymppinen. :)

Vierailija kirjoitti:

Nää 18v kotoa pois muuttavat ja avoliittoon asettuvat ovat varmaan niitä amislaisia. Joten tämä ei taida koskea noita lukiolaisia.

Niin, lukiolaiset on ihan vauvoja vielä siinä iässä? Miksi pitäisi avoliittoon asettua? Kyllä sitä saa sinkkunakin elellä omassa kämpässä.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun jälkeen tietysti, viimeistään 18v. Jos täysi-ikäisenä vielä makaa kotona passattavana on kasvatus mennyt todella pieleen.

Ja tämä koskee myös kuopusta ja kaikkia siltä väliltä. 

Ihan mielenkiinnosta. Mitä järkeä on kesken lukion muuttaa 18 vuotiaana asumaan omilleen, kun rahat ei kuitenkaan riitä vuokraan ja takuuvuokraan?

Toinen ihan mielenkiinnosta kysytty asia. Miten 18v ehtii maata kotona passattavana, kun on kursseja ja kirjoitukset samaan aikaan ja lomat vielä kulkee töissä, millä maksaa omat kurssikirjansa ja kerää autokouluun rahaa.

 

 

Miten niin kesken lukion? Voihan sitä muuttaa kesällä ennenkuin lukio alkaa. Ja mikä siinä nyt on niin vaikeaa muuttaa kesken lukion? Tytär suoritti kolmoistutkintoa ja sai muutettua omilleen silti, ensin solukämppään ja sitten vapailta markkinoilta asunto. Eikä tarvi takuuvuokraa kun vanhempi antaa henkilötakauksen. Kyllä sitä passattavana on jos ei tarvi omia pyykkejä ja tiskejä pestä, eikä ruokia ostaa ja valmistaa. Tosin mun tytär käy vieläkin aika usein kotona syömässä, on kyllä sitten apuna aina kun voi, varsinkin nuorempien sisarusten kanssa, on aina ollut. Kolmoistutkinnon jälkeen oli vuoden ulkomailla, ja nyt opiskelee AMK:ssa. Opintolainat on tietysti nostanut, ja tekee pientä lastenhoitokeikkaa, ja hyvin on pärjännyt, ei ole suuret kulut, kirjat ostanut pääasissa käytettynä.

Minä muutin Helsinkiin peruskoulun jälkeen, ja kyllä pärjäsin vaikka vanhemmat joutuivat antamaan rahaa kun en käynyt samalla töissä, keskityin opiskeluun ja olinkin luokan paras, ne jotka kävi töissä oli surkean huonoja, aina jännäsivät pääseekö tentistä läpi, eikä kaikki valmistuneetkaan silloin kun minä valmistuin.

Ei nyt millään pahalla, mutta tosi omillasi olet pärjännyt...

Terveisin Naispelko22