Miten muuttua kovaksi ja viileäksi menestyjäksi?

Vierailija

Olen pehmo, ärsyttävä itkupilli ja herkistelijä ja helvetin ujo. Ei siis mitään kovin mairittelevia ominaisuuksia työnantajaa ajatellen. Olen näistä ominaisuuksistani huolimatta hoitanut työni aina kunnolla ja moitteettomasti, tehnyt hyvää tulosta ja saanut aikaan isojakin asioita, joista on tullut kiitosta. Lisäksi tulen asiakkaiden kanssa erittäin hyvin toimeen, ihmissuhdetyötä kun teen. Olen aika herkkä ja itken helposti, rankoissa tilanteissa olen itkenyt. Mutta siis kiitosta olen thedystä työstä saanut paljon, positiivista palautetta. Ongelmana on että olen täysi idiootti isoissa kokouksissa, kehittämispäivissä tms., en saa sanottua asioita koska hämmennyn ja ujostelen. Tiedän siis nuo asiat, en vain osaa niitä esittää ujouttani. Ja niinpä saan leiman otsaani, että olen vähän tyhmä varmaankin, yksinkertainen lapsenkasvoinen blondi. Miten koskaan menestyä tai mennä eteenpäin näillä ominaisuuksilla, nytkin evättiin esimiehen paikka joka kokemuksen perusteella kuuluisi minulle mutta en sitä saa koska en osaa olla itsevarma noissa tilanteissa.

Ottaa päähän, haluaisin olla kova ja menestyvä, sanavalmis tyyppi joka ei pelkää kovissakaan paikoissa, siis sellainen jota kunnioitetaan. Miten muuttua sellaiseksi? Vihaan itseäni tällaisena.

Kommentit (2)

Vierailija

Mä olen muuttunut sellaiseksi iän myötä. Olin itsekin kovin herkkä nuorena, mutta nyt nelikymppisenä olen sitä lajia ihminen, joka luultavasti olisi tasaisen tyyni ja kyynisen viileä vaikka taivas putoaisi niskaan. 

Niin moni asia on muuttunut ihan itsestään vaan elämänkokemuksen kasvun myötä. Esim. joskus valitin jos en saanut työssä arvostusta. Nyt ihmettelen, mitä sellaisella arvostuksella tekee, ellei se tule konkreettisessa palkankorotuksen muodossa. "Kissa kiitoksella elää". Usein arvostusta käytetään manipuloimaan ihmisiä tekemään lisää työtä ilman lisäkorvausta vaan, se on keino vedättää helposti hyväksikäytettäviä kiitoksenkipeitä. 

Ennen myös mietin kovasti että sanoinkohan nolosti tai olenko nolo, ja mietin mitä muut minusta ajattelee. Nykyisin tuo asia ei kiinnosta minua yhtään. Olen mikä olen, ja jos muut ei siitä pidä, niin siihen heillä on oikeus. Minulle on yhdentekevää pitävätkö vai ei. Niinpä sitä on helppo töissäkin sanoa mitä sanotuttaa, ihan sama vaikka vastaan tulisi vastalauseiden huuto. Ja ajaa asiansa läpi sinnikkäästi, vaikka alkuun muut eivät lämpenisikään. 

Yksi iso asia on ollut elämässä olleet oikeasti isot menetykset, joita nyt jokaiselle tuppaa iän myötä tulemaan. Ne pistävät jotkut pikkuasiat työpaikalla tai ihmissuhteissa oikeisiin mittasuhteisiinsa, eli aika turhien murheiden osastoon.

Vierailija

Harjoittelua vaan. Päätät että seuraavassa kokouksessa avaat suusi vaikka se olisi viimeinen tekosi. Kun huomaat ettet kuolekaan, seuraava kerta onnistuu jo helpommin, jne jne.. Tärkein palvelus jonka voit itsellesi tehdä, on viis veisata siitä mitä kukaan sinusta ajattelee. Pääasia että itse olet itseesi tyytyväinen, aloita siis rakastamaan itseäsi :) ihan vaikka pikkuisen päivittäin.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat