Työssäoppiminen päiväkodissa! (Lähihoitaja)

edellisten fiksujen ehdotusten lisäksi: Tee itsestäsi pieni info vanhemmille ilmoitustaululle: Kerro kuka olet, miksi siellä ja kuinka kauan.

Tervehdi kaikkia joka aamu. Muista hyvät työvaatteet eli ulkoiluun sopivat ja sisäkengät.

Kysy alkupäivinä että mihin dokumentteihin pitää tutustua ( esim. Perehdytyskansio, lasten hopsit yms..)

21 lisää: Ole oma-aloitteinen. Ole toki lasten kanssa mutta älä tukeudu vain heihin, ota aktiivisesti kontaktia henkilökuntaan. Kysy että mitä rooliisi kuuluu, pyydä vähintään joka viikko palautetta siitä mikä on mennyt hyvin ja missä voit parantaa. Käy jossain välissä kirjastossa ja pidä oma-aloitteisesti lukuhetki vaikka koko ryhmälle tai parille lapselle. Ehdota pientä askartelua vaikka muutaman kanssa alkupäivinä. Näytä siis kiinnostus . Pahin mitä voit tehdä on osata ja tietää mutta olla näyttämättä se.

21 jatkaa.. Kysy. Hankalissa tilanteissa kysy että mitä olisit voinut tehdä, miksi tehtiin niin tai noin. Kukaan ei oleta että osaat kaikkea mutta kysymällä näytät että huomaat tilanteita ja päässäsi tapahtuu jotain. Kuuntele palaute ja koita muuttaa toimintaasi palautteen suuntaan. Pyydä vaikka joka päivä yksi asia mikä meni hyvin ja yksi asia mitä voisit parantaa/ huomioida. Ota kontaktia tasapuolisesti kaikkiin lapsiin ja aikuisiin, älä takerru muutamaan helppoon. Tee erilaisia työtehtäviä, pyydä tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Kysele paljon, ajattele ääneen, kyseenalaista (Miksi tehdään näin ,kuin tehdään jotain) ja ole muutenkin avoin ja aktiivinen. Kun osallistut lasten kanssa touhuamiseen, tee havaintoja lapsista, heidän maailmastaan ja heidän kehityksestä. Keskustele havainoistasi ohjaajan kanssa. Varmista, että saat kaikki neuvot ja ohjeet, mitä ohjaajallasi on antaa, millä on merkitystä työlle.

T: Näyttötutkinnon vastaanottaja

Huomaa että olet näyttötutkinnon vastaanottaja koska ohjeesi kaipaisi varmasti selvennystä opiskelijan mielestä. Konkreettisempi tapa ilmaista on parempi kuin tönkkömuotoon kirjoitetut ammattitaitovaatimukset.

"Havannoi lapsen maailmaa" = tarkoittaa mitä käytännössä?

"Havainnoi lapsen kehitystä ja keskustele siitä" = tarkoittaa mitä käytännössä?

Konkretiaa, kiitos. :)

Vierailija kirjoitti:

Olen täysin ummikko lasten suhteen ja pelkään, että en pääse toppijaksoa läpi. Eli nyt kaikki vinkit kehiin, mitä pitää tehdä ja mitä pitäisi tietää , että pääsen läpi? :D

Kiitos jo etukäteen :)

Olin 12 vuotiaana täysin ummikko, kun menin hoitamaan 1,5 ja 3 v lapsia kesäksi. Ei meillä ollut mitään vaikeuksia. Käytä ihminen mielikuvitusta.

Ohi aiheen, mutta olen samoin lähihoitajaopiskelija ja voi sentään tuota tutkintorakennetta! Lähihoitajana toimiminen ei ole mitään rakettitiedettä, mutta siitä halutaan antaa sellainen vaikutelma noine näyttösuunnitelmineen ym. Kriteerit on paisutettu maailmaasyleileviksi, jotka lähentelevät jo naurettavuutta äärettömän mahtipontisuuden vuoksi. Kun menet toppipaikkaan, huomaat, ettei sielläkään tyypeillä ole mitään käsitystä kriteereistä. Loppupeleissä sitten koko "ammattitaidon" arviointi pelkistyy peukutuskilpailuksi. Vaikka tekisit hommat sata lasissa niin jos sinusta ei työpaikalla tykätä, niin on yksi hailee. Toiset taas saavat kiitettäviä änkyttämällä ja kaivelemalla nenäänsä arviointikeskustelussa.

Vierailija kirjoitti:

Minä jouduin pakosta ensimmäiselle työssäoppimis-jaksolle päiväkotiin. Siihen aikaan kun opiskelin, oli yksi jakso suoritettavana lasten parissa. Kyseisessä paikassa oloni oli kuin elefantilla posliinikaupassa, olin täysin vieraalla alueella. En saanut mitään kontaktia henkilökuntaan enkä lapsiin. Laskin päiviä,että pääsen pois. Henkilökunta oli aivan eri planeetalta kuin minä. Toivottavasti nykyään opiskelijoita ei pakoteta harjoitteluihin itselleen sopimattomiin paikkoihin. Olihan se kokemus muiden joukossa, mutta ei ole kenenkään etu, että opiskelijat pakoitetaan harjoittelemaan paikkoihin, jotka eivät heitä kiinnosta pätkääkään. Ei siitä hyödy harjoittelupaikka, eikä opiskelija. Molemminpuolista ajan ja voimavarojen tuhlausta, koska kumpikin osapuoli tietää, että kyseinen ihminen ei koskaan tule lasten parissa työskentelemään.

Käsittämättömän huono asenne. Jokaisesta työpaikasta voi  oppia jotain, vaikkei olisikaan ihan lempiduuni tai edes hyvä ja toimiva työpaikka. Tässä tilanteessa sinulla oli mahdollisuus tutustua yhteen työyhteisöön ja organisaatioon ja olisit voinut keskittyä esim. vanhempien kokemukseen päivähoidosta, jos ei se lasten kanssa oleminen niinkään kiinnosta. Toisaalta jos sinulla ei ollut kokemusta lasten  kanssa olemisesta, niin tuossa olisi ollut hyvä tilanne ottaa uutta tietoa haltuun. Jos aiot työskennellä asiakastyössä, niin on hyvä jos tietää mahdollisimman paljon eri palveluista ja esim. päivähoito voi olla hyvin tärkeä tukimuoto masentuneen äidin perheelle tai erityistä tukea tarvitsevalle lapselle. On aina helpompaa kohdata asiakas ja avata palvelun sisältöä, jos on nähnyt toimintaa omin silmin ja tietää keneltä voi kysyä lisää ko. palvelusta.

Ihan oma lukunsa on erilaisiin työyhteisöihin ja niiden toimintamalleihin tutustumine. Päiväkodeissa on samoja perusrutiineja (ruoka, ulkoilu, leikit, tiedottaminen jne.), mutta jokaisessa työpisteessä niitä toteutetaan eri tavoin ja eri perustein. Lisäksi työyhteisön jäsenten toiminta vaikuttaa aika paljon työntekijöiden jaksamiseen ja heijastuu myös työhön. Kerroit, että "olitte ihan eri planeetoilta" - olisin itse pistänyt tuon korvan taakse ja pyrkinyt miettimään oli kyse henkilökemioista, liian kuormittuneista työntekijöistä, opiskelijan ohjaamisvastuusta laistamisesta tai epäselvyydestä, työyhteisön käytännöistä esim. kommunikaation suhteen jne. Se, että osaa sanoa että "no ei siellä ollut kivaa" on aika turha tieto. Sen sijaan se, että osaat sanoa "siellä ei oikein osattu/jaksettu/viitsitty ohjata opiskelijaa ja työtehtäväni jäivät epäselviksi, perehdyttäminen oli aika kevyttä" kertoo että ymmärrät kokemaasi ja osaat käyttää oppimaasi jossain toisessa työpaikassa, esim. osaat heti kysyä "kuka perehdyttää ja keneltä voin kysyä" ja kertoa, että olet huomannut miten tärkeää perehdyttäminen on ja jos joudut itse joskus huolehtimaan opiskelijasta tai ottamaan työtiimiin uuden henkiön, niin aiot panostaa perehdyttämiseen. Sen nimi on työssäoppiminen tai työharjoittelu, sen ei olekaan tarkoitus olla pelkästään työssäviihtymistä tai unelmajobin kokeilua.