Mitä ajattelet miehestä, joka 15v avioliittovuoden jälkeen
haluaa erota vaimostaan ja muuttaa heti toisen naisen luokse. Kahden kuukauden jälkeen menee kihloihin tämän uuden naisen kanssa ja alle vuoden päästä naimisiin.
Kommentit (26)
Veikkaus: Kyseessä on 40-50-vuotias työssäkäyvä mies, jolla on ollut sivusuhteita aiemminkin. Vaimonsa ollut omistautunut lapsille ja tinkinyt omista harrastuksistaan lasten sekä miehen menojen vuoksi. Mies tavannut tämän uuden kihlattunsa puolisen vuotta sitten. Uudelle on valitellut onnetonta avioliittoaan ja sanonut, että on jatkanut liittoa vain lasten vuoksi. Vaimolleen sanonut, ettei oikeastaan koskaan edes rakastanut tätä.
Tuttavapiiristä löytyy neljä pariskuntaa, jotka ovat kuluneen vuoden aikana eronneet. Suunnilleen kertomallani kuviolla on tarina mennyt. Sitten jos uuden kanssa ei onnistunutkaan, on tultu anelemaan ex-vaimoa takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsia? Tuntuu vieraalta, sillä oma mies on maailman perhekeskeisin eikä sitä ole koskaan kiinnostanut vieraat naiset, vaikka erittäin komea onkin ja halutessaan olisi siis ollut mahdollisuus. On kasvanut kodissa, jossa perhettä pidettiin arvossa eli sieltä ne arvot on lähtöisin. Ei nyt ollut haluamasi vastaus, mutta kerroin tällaisen näkökulman.
Tämä on kyllä todellinen aivot vapaalla-palsta.
Ap todennäköisesti on nainen jolle tämä tapahtunut. Haluaa hieman tukea, ehkäpä myös miehen morkkaus auttaisi.
Ekassa kommentissa joku ilmapää kertoo että hänellä on ihana perhearvoinen mies jota muutkin pitävät komeana. Ei koskaan jättäisi perhettään jne.
Ja että halusi tuoda keskusteluun "tällaisen näkökulman".
Voi jeesus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsia? Tuntuu vieraalta, sillä oma mies on maailman perhekeskeisin eikä sitä ole koskaan kiinnostanut vieraat naiset, vaikka erittäin komea onkin ja halutessaan olisi siis ollut mahdollisuus. On kasvanut kodissa, jossa perhettä pidettiin arvossa eli sieltä ne arvot on lähtöisin. Ei nyt ollut haluamasi vastaus, mutta kerroin tällaisen näkökulman.
Tämä on kyllä todellinen aivot vapaalla-palsta.
Ap todennäköisesti on nainen jolle tämä tapahtunut. Haluaa hieman tukea, ehkäpä myös miehen morkkaus auttaisi.
Ekassa kommentissa joku ilmapää kertoo että hänellä on ihana perhearvoinen mies jota muutkin pitävät komeana. Ei koskaan jättäisi perhettään jne.
Ja että halusi tuoda keskusteluun "tällaisen näkökulman".Voi jeesus.
Halusin tuoda esille, että kunnon miehiäkin on olemassa ja lurjuksen perään ei kannata itkeä.
Tuon kuvauksen perusteella hirveän vaikea muodostaa mitään kuvaa.
Mies vaikuttaa kovasti ihastuneelta/rakastuneelta uuteen naiseen. Syytä on lähes mahdoton arvailla.
Enpä arvosta kovin korkealle ja tuskinpa olisin arvostanut miestä edes hänen leikkiessä perhe-elämää ennen eroa. Mies on ilmeisesti aina ollut epämääräinen tuuliviiri ja haihatellut suuntaan ja toiseen omien mielialojensa mukaan. Hän on varmasti jo lapsuudessaan ollut tällainen. Vastuu on hänelle vain sana mikä ei mitään tarkoita, rakkaudesta hän ei tiedä mitään. Minä minä -periaatteella hän kompuroi tietään eteenpäin katsellen koko ajan vaihtoehtoja mitä seuraavaksi alkaa tekemään. Hyvä kun pääsit hänestä eroon ap. Se asia oli varmasti sinun kannalta yksi parhaimmista asioista.
Lähinnä surettaa tämän uuden rouvan puolesta, mitä kaikkea vielä joutuukaan kokemaan. Mies lienee ollut aika tossu, kenties äitinsä ja sittemmin ensimmäisen vaimonsa komentovallan alla jo nuoruudessa eikä ole koskaan oppinut ilmaisemaan tahtoaan. Nyt sitten vähän myöhäinen murrosikä tai muu kokematta jäänyt kasvukriisi. Normaalia olisi pitkän aviovuoden jälkeen elellä hetken aikaa yksin ja hengähtää. Hassulta tuntuu tuo "uutt putkeen". Siispä, säkin rouva numer 2:sta!
... No joo. Piti tulla, että säälin rouva numero 2:sta.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaus: Kyseessä on 40-50-vuotias työssäkäyvä mies, jolla on ollut sivusuhteita aiemminkin. Vaimonsa ollut omistautunut lapsille ja tinkinyt omista harrastuksistaan lasten sekä miehen menojen vuoksi. Mies tavannut tämän uuden kihlattunsa puolisen vuotta sitten. Uudelle on valitellut onnetonta avioliittoaan ja sanonut, että on jatkanut liittoa vain lasten vuoksi. Vaimolleen sanonut, ettei oikeastaan koskaan edes rakastanut tätä.
Tuttavapiiristä löytyy neljä pariskuntaa, jotka ovat kuluneen vuoden aikana eronneet. Suunnilleen kertomallani kuviolla on tarina mennyt. Sitten jos uuden kanssa ei onnistunutkaan, on tultu anelemaan ex-vaimoa takaisin.
Tutulta kuulostaa. Minä tutustuin mukavalta vaikuttavaan melkein viisikymppiseen mieheen, joka ryhtyi suunnittelemaan yhteen muuttamista ja ehdottelemaan lapsentekoa muutamien tapaamisten jälkeen. Minua epäilytti miehen nykivä aikataulu ja kauhea kiire joka paikkaan. Lopulta hän dumppasi minut puhelimitse ja selittämättä ja palasi parin viikon kuluttua pyytämään, että "pääsisi takaisin". Kuulin ensimmäisen version siitä, kuinka hän oli jättänyt 20 vuoden avioliittonsa ja katkaissut välit jo aikuisiin lapsiinsakin rakastuttuaan päätä pahkaa toiseen naiseen. Minut hän oli löytänyt, kun tämä uusi nainen jätti hänet eikä vanha huolinut takaisin. Minut hän sitten jätti, kun tämä uusi palasi takaisin kihloja pyytämään. Ja minun ovelleni hän palasi jälleen, kun huomasi uuden olleen kihloissa toisenkin miehen kanssa yhtaikaa.
Asuimme saman kadun varrella, joten hänellä oli lyhyt matka ovikelloa soittelemaan, ja hänhän soitteli. Minussa on tyhmän terapeutin vikaa, joten mies tuli ja meni miten sattuu ja säännöllisesti hakeutui minun luokseni itkemään ja tukea pyytämään. Välillä hän tuli kosiskelemaankin, vaikka samalla meni minulle kertomatta tuon uuden kanssa naimisiin - kolmeksi kuukaudeksi. Hän soitteli minulle vuosia aina muutaman kuukauden välein, kun oli taas tullut jätetyksi, ja pyyteli päästä sohvalleni nukkumaan, mutta jätin tuttavuutemme puhelimeen vastaamisen asteelle. En ole muistellutkaan koko miestä aikoihin, joten katsoin juuri, löytyisikö hänestä mitään netistä. Löytyi kuvia hänestä pitämässä juhlapuhetta. Ei ollut sormessa sitä hänen mielestään miehen tärkeintä koristusta, vihkisormusta. Juuri tuona päivänä hän siis on herännyt jonkun sohvalta. :D
Olen tavannut muitakin miehiä, joille tulee 40 ja 50 ikävuoden tienoilla pakokauhu siitä, että elämä pitää jotenkin vielä aloittaa alusta, eikä sen korskumisen lomassa lähimmäisenrakkaus ja moraalintunto paljon ehdi haitata. Ja kun on jo elämästä kokemusta, erottaa kyllä joukosta minunlaiseni kiltit ja avuliaat sohvanomistajat. Minä olen jo läksyni oppinut, mutta uusia höynäytettäviä tulee koko ajan lisää.
Eksän meni huonosti ja tapasi uuden.
Vierailija kirjoitti:
Eksän meni huonosti ja tapasi uuden.
Siis eksän kanssa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsia? Tuntuu vieraalta, sillä oma mies on maailman perhekeskeisin eikä sitä ole koskaan kiinnostanut vieraat naiset, vaikka erittäin komea onkin ja halutessaan olisi siis ollut mahdollisuus. On kasvanut kodissa, jossa perhettä pidettiin arvossa eli sieltä ne arvot on lähtöisin. Ei nyt ollut haluamasi vastaus, mutta kerroin tällaisen näkökulman.
Tämä on kyllä todellinen aivot vapaalla-palsta.
Ap todennäköisesti on nainen jolle tämä tapahtunut. Haluaa hieman tukea, ehkäpä myös miehen morkkaus auttaisi.
Ekassa kommentissa joku ilmapää kertoo että hänellä on ihana perhearvoinen mies jota muutkin pitävät komeana. Ei koskaan jättäisi perhettään jne.
Ja että halusi tuoda keskusteluun "tällaisen näkökulman".Voi jeesus.
Halusin tuoda esille, että kunnon miehiäkin on olemassa ja lurjuksen perään ei kannata itkeä.
Höpöhöpö. Kaikkea ei voi hallita. Minun maailman kunnollisin ja perhekeskeinen exäni teki ikäkriisissään juuri tuon tempun. Vieläpä ilmoitti, ettei ikinä ole halunnut saada lapsia.
Vierailija kirjoitti:
... No joo. Piti tulla, että säälin rouva numero 2:sta.
Yleensä rouva nro 2 jätetään ihan samalla lailla lennosta vaihtaen muutamien vuosien päästä.
Vierailija kirjoitti:
Minun maailman kunnollisin ja perhekeskeinen exäni teki ikäkriisissään juuri tuon tempun. Vieläpä ilmoitti, ettei ikinä ole halunnut saada lapsia.
Niinpä, ja jotkut vielä uskovat näitä "perhekeskeisiä" miehiä. Nehän kaikkein pahimpia ovat, ja täydestä menevät heidän juttunsa vaimoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun maailman kunnollisin ja perhekeskeinen exäni teki ikäkriisissään juuri tuon tempun. Vieläpä ilmoitti, ettei ikinä ole halunnut saada lapsia.
Niinpä, ja jotkut vielä uskovat näitä "perhekeskeisiä" miehiä. Nehän kaikkein pahimpia ovat, ja täydestä menevät heidän juttunsa vaimoille.
Yleensä parisuhde rakennetaan luottamukselle: uskotaan mitä toinen sanoo.
Se tavallinen tarina. Avauksesta ei käy ilmi mikä on ap:n suhde mieheen: onko ex-vaimo, nykyinen kumppani vai naapuri tai sukulainen.
Kuvittelen, että miehellä on ollut pitempään suhde nykyiseen kumppaniin. Kyse on ehkä suuresta rakkaudesta? Rakkaus on kauhea voima, tuhoaa paljon (enkä nyt tarkoita sitä laulujen ja leffojen söpöstelyä, vaan ihan sitä itseään), mutta vaikea minun on ainakaan tuomita miestä tai naista, joka seuraa rakkauttaan. Paljon on kiinni siitä, miten ero hoidetaan suhteessa lapsiin ja edelliseen kumppaniin.
Jos ihmisellä on useita peräkkäisiä salasuhteita, tai pitää yhtä eroamatta vaikka vuosikausia, kyse on jostakin muusta. Itsetunnon pönkittämisestä, vallan hurmasta tms..
Ennen puhuttiin nimenomaan miesten viidenkympin villityksestä. Nyt olen alkanut havaita, että n. nelikymppiset naiset ottavat eron toisen miehen takia tai aloittavat uuden suhteen hyvin pian eron jälkeen. "Ennen vanhaan" miehet menivät nopeasti uusiin naimisiin jäätyään yksin, naiset taas elelivät mahd. lasten kanssa itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
haluaa erota vaimostaan ja muuttaa heti toisen naisen luokse. Kahden kuukauden jälkeen menee kihloihin tämän uuden naisen kanssa ja alle vuoden päästä naimisiin.
Jos ero tulisi en ikinä muuttaisi naisen kanssa yhteen, pitäisin vaan panokavereita.
T.m40v
Vierailija kirjoitti:
haluaa erota vaimostaan ja muuttaa heti toisen naisen luokse. Kahden kuukauden jälkeen menee kihloihin tämän uuden naisen kanssa ja alle vuoden päästä naimisiin.
Normaalia kyllästymistä. Kuka ihme edes jaksaa 15 vuotta saman ihmisen kanssa??? Huh, hirvittää pelkkä ajatuskin.
Munkin mies teki noin parinkymmenen yhteisvuoden jälkeen. Ei pidä yhteyttä kotona asuvaan lapseen, mutta heihin pitää, jotka eivät asu luonani enää. Ero tuli hänen vaan lähdettyä toisen luokse. Ei asu hänen kanssaan, mutta kihloihin paukautti kuitenkin melko nopeasti. Eipä uus tiedä, minkä häntäheikin ja sairaan mustasukkaisen valehtelijan sai itelleen.
Vierailija kirjoitti:
Se tavallinen tarina. Avauksesta ei käy ilmi mikä on ap:n suhde mieheen: onko ex-vaimo, nykyinen kumppani vai naapuri tai sukulainen.
Kuvittelen, että miehellä on ollut pitempään suhde nykyiseen kumppaniin. Kyse on ehkä suuresta rakkaudesta? Rakkaus on kauhea voima, tuhoaa paljon (enkä nyt tarkoita sitä laulujen ja leffojen söpöstelyä, vaan ihan sitä itseään), mutta vaikea minun on ainakaan tuomita miestä tai naista, joka seuraa rakkauttaan. Paljon on kiinni siitä, miten ero hoidetaan suhteessa lapsiin ja edelliseen kumppaniin.
Jos ihmisellä on useita peräkkäisiä salasuhteita, tai pitää yhtä eroamatta vaikka vuosikausia, kyse on jostakin muusta. Itsetunnon pönkittämisestä, vallan hurmasta tms..
Ennen puhuttiin nimenomaan miesten viidenkympin villityksestä. Nyt olen alkanut havaita, että n. nelikymppiset naiset ottavat eron toisen miehen takia tai aloittavat uuden suhteen hyvin pian eron jälkeen. "Ennen vanhaan" miehet menivät nopeasti uusiin naimisiin jäätyään yksin, naiset taas elelivät mahd. lasten kanssa itsekseen.
Ei rakkaus ole voima joka vie. Ihminen päättää ja vastaa itse omista teoistaan, hormonimyrskyissäänkin.
Onko lapsia? Tuntuu vieraalta, sillä oma mies on maailman perhekeskeisin eikä sitä ole koskaan kiinnostanut vieraat naiset, vaikka erittäin komea onkin ja halutessaan olisi siis ollut mahdollisuus. On kasvanut kodissa, jossa perhettä pidettiin arvossa eli sieltä ne arvot on lähtöisin. Ei nyt ollut haluamasi vastaus, mutta kerroin tällaisen näkökulman.