Lue keskustelun säännöt.
Nettideittailun ihanuudesta (miesten profiilit)
16.10.2015 |
Olen jonkin verran yli 35-vuotias lapseton nainen ja hiljattain eronnut. Vähitellen olen alkanut katsella netin deitti-ilmoituksista, minkälaisia miehiä olisi vapaana. Aika hankalalta tuntuu.
Kirjoitusvirheet ovat totta kai turn off, mutta on varmasti vain hyvä etteivät kaikki oikolue tekstejään. Tietynlaiset virheet kun taitavat kuitenkin aika tehokkaasti kertoa henkilön persoonasta ja hahmotuskyvystä jotain olennaista, vaikka tämä varmasti hirmu pahalta nillittämiseltä kuulostaakin. En ole koskaan ihastunut alkeellisia kirjoitusvirheitä tekevään ihmiseen, joten noiden perusteella on tavallaan helppokin karsia joukosta ne mahdottomimmat tapaukset.
Kuva on monella todella huono deittailua ajatellen. Kasvoja ei näy kunnolla, kuva on blurrattu jotenkin jälkikäteen niin, että se saa miehen näyttämään avaruusoliolta, tai sitten mies esiintyy kuvassa aurinkolasit päässä vaikka kuva on otettu sisätiloissa. Miksei sitä kuvaa voi ottaa normaalisti tai pyytää vaikka kaveria auttamaan? Oma lukunsa ovat miehet, jotka kuvassa pullistelevat lihaksiaan tai yrittävät näyttää valokuvamallilta jähmeine ilmeineen (siis ovat epäluonnollisia). Ehkä se vetoaa osaan naisista? Minuun ei.
Sitten on tapaukset, jotka vaativat naiselta ominaisuuksia, joita heillä itsellään ei ilmiselvästi ole. Esimerkkinä tämä empaattista naista toivova henkilö, joka ilmeisesti ajattelee varakkuutensa korvaavan empatian puutteen itsessään:
Hei, olen fiksu, itsestään huolehtiva, hyvin toimeentuleva ja vakavarainen reilu nelikymppinen mies. Harrastuksiini kuuluu matkusteleminen kaukomaille ja laitesukellus, monipuolinen kuntoilu, elokuvat, kirjallisuus ja ymmärrän jopa kulttuuritarjontojen päälle. Lähtökohtaisesti olen päättänyt muuttaa lähitulevaisuudessa (1-2 vuotta) lämpimämpiin ilmasto-olosuhteisiin ja elää eläämääni nyt eikä vasta eläkkeellä tai sitten kun olen raihnainen kubbe. Olen rakentanut siihen itselleni mahdollisuuden.
Etsin tositarkoituksella hoikkaa ja itsestään hyvää huolta pitävää, fiksua ja kielitaitoista sekä empatiakykyistä naista ripauksella eleganssia. Minusta olisi erittäin mielenkiintoista tutustua ja peilata arvoja ja ajatuksia.
And pardon my French, mutta kipinää pitää olla myös ja seksin hyvää. Kyynikot, siiderivalaat- ja pissikset sekä empatiakyvyttömät persaukiset ja muut hyötymistarkoituksissa olevat - älkää provosoituko, mutta en ole kiinnostunut teistä.
P.S: Harmiksenne en voi laittaa kuvaani julkiseksi, mutta olen erittäin katseenkestävä mistä suunnasta ja kohdasta tahansa tarkastellen. Trust me.
Väsyttäviä ovat myös ne ilmoitukset, joissa ei oikeastaan sanota yhtään mitään. Aloitetaan kertomalla, että on päätetty etsiä seuraa "täältä" (itsestäänselvää, tässähän tämä ilmoituksesi on näkyvillä), että ollaan huumorintajuisia (kukapa ei olisi), katseenkestäviä (juuh) ja mukavia (aha). "Sydäntä lähellä" on jokin mitään kertomaton harrastus, kuten "musiikki" tai "elokuvat" tai "urheilu". Saman kaavan mukaisia ilmoituksia on palvelut täynnä. En minä ainakaan saa tuon perusteella kiinni siitä, minkälaisesta miehestä on kysymys. Sitten miehet valittavat, että naiset keskittyvät pinnallisiin asioihin, kuten pituuteen tai tulotasoon. Luultavasti tämä on seurausta siitä, että juuri muuta tietoa useimmista miehistä ei saa. Itseäni ei kiinnosta tulot tai pituus, mutta ei myöskään mies, joka ei kerro itsestään mitään.
Kertokaa tähän kokemuksianne nettideittailusta, te pidempään harrastaneet. Etenkin myönteiset kokemukset lämmittäisivät nyt mieltä!
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Miehenä aikanaan huomasin, että naisilla on usein TODELLA vähän kuvausta itsestään. Tietysti, miksi vaivautua, jos joka tapauksessa saa 20 viestiä päivässä?
Naispuolisilta tuttaviltani olen myös kuullut, että yksi heidän ensimmäiseksi katsomansa asia on, että miehen ilmoitus on normaali. Eli kaikki liian persoonallinen viestii mahdollisista ongelmista, ja siksi on paras vain keskittyä mahdollisimman neutraaleihin teksteihin ja tutustua ihmiseen kasvotusten. Tässä ehkä yksi muna-kana -reaktio.
Ehkä toisaalta ihmiset eivät vain halua paljastaa itsestään liikaa julkisesti? Lukemieni naisten profiileistakin - sikäli kun niissä yli 10 sanaa on - noin 95% on samaa matkailun rakastamista ja iloista luonnetta kivassa paketissa.
Suominaiset odottaa aika muotitettua miestä, huomannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä olisi köyhä ja lyhyt mies vailla tervettä itsetuntoa. Harrastuksina on ajan kuluttaminen ilman että hauikset tulevat kipeäksi. Puutteistani huolimatta suhtaudun ihmisiin ylimielisesti, kuitenkin teeskennellen ystävällistä. Lapsia ei ole, koska en pidä heistä, eikä kyllä olisi varaakaan moisiin. Pidän itseäni melko sivistyneenä, mutta vain jos verrataan keskivertoihmiseen. Jos kyhäilisin deitti-ilmoitusta, joutuisin ottamaan selfien, koska kavereita ei ole.
Ap, jos kiinnostaa, niin ota yhteyttä!
ps. Nyt ei jaksa tarkistaa kirjoitusvirheitä
Reps. :D
Eihän se varmasti helppoa ole välittää persoonallisuudestaan osuvaa kuvaa lyhyellä tekstillä, ilman että teksti typistyy tylsäksi ominaisuusluetteloksi tai muunlaisiksi kliseiksi. Ehkä on myös niin, ettei kaikilla ole sellaista aivan omanlaistaan persoonaa, vaan ollaan tyytyväisinä enemmän elämän konkreettisissa asioissa ja arjessa kiinni, ja persoonallisuus on elämän mittaan muodostunut lähinnä yhdeksi niistä muutamasta "perusvaihtoehdosta", jotka noilla palstoillakin toistuvat profiilista toiseen. Eikä siinä mitään.
Ehkä siis vika on siinä, että olen itse liian.. erilainen. Kaipaan kumppaniltanikin aivan omanlaistaan (kanssani yhteensopivaa) persoonallisuutta, eikä sen välittämisessä muille yleensä millään tavalla auta mainita, että harrastaa vaikkapa "kulttuuria". Ei edes että pitää "elokuvista". Elokuvagenrenkään mainitseminen ei kerro vielä oikein mitään. Jos pitää vain yhdestä tai tietyistä genreistä, on liian rajoittunut ajattelultaan, mutta jos pitää kaikesta, on liian kritiikitön ja persoonaton. Ja ei, tästä ei seuraa ettei olisi mahdollista kertoa tästäkin aiheesta tavalla, josta se persoona oikeasti välittyy. Jos sattuu olemaan etsimäni kaltainen henkilö.
Ehkä sellaisia miehiä, jollaisista voisin kiinnostua, ei yksinkertaisesti ole liikkeellä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Miehenä aikanaan huomasin, että naisilla on usein TODELLA vähän kuvausta itsestään. Tietysti, miksi vaivautua, jos joka tapauksessa saa 20 viestiä päivässä?
Tuo on kyllä totta. Vaikka kuinka pitkän kuvauksen laittaisit ja kriteerit, niin nämä miehet eivät sitä kuvausta lue. Joka tapauksessa postilaatikko on täynnä viestejä miehiltä, jotka eivät vastaan lainkaan sitä miestä, jota ilmoituksessa etsit. Saatat olla esimerkiksi selvästi laittanut, että olet rock-henkinen goottityttö ja haluat samanhenkisen miehen, niin vastaajia on silti ihan kaikki miehet. Ja kun ne vastaukset ovat joko kahden sanan mittaisia tai sitten pitkiä "automaattivastauksia", joita miehet vaan kopioi sadoille naisille. Kiinnostaa kiviäkin.
Vierailija kirjoitti:
Nettideittausilmoitukset ovat kuin työnhakuilmoituksia. Pieni liioittelu ja negatiivisten asioiden salaaminen on ihan ok. Ainoasna tavoitteena on edetä työhaastatteluun saakka.
Valitettavasti ainakaan minun "haastatteluuni" ei pääse pelkästään luettelemalla tylsästi listan perusominaisuuksiaan. Ei sittenkään, vaikka jokainen niistä ominaisuuksista olisi toiveideni mukainen. Kun se ominaisuusluettelo ei oikeasti kerro juuri mitään siitä, onko henkilö oikeasti lähelläkään sellaista, johon voisin kiintyä. Se on kiinni muista asioista, siis siitä persoonallisuudesta.
Joitakin dealbreakereita totta kai on, mutta niiden perusteella voi vain karsia suuresta joukosta pois epäsopivimmat - sen yhden tai muutaman sopivimman löytymiseen tarvitaan sitten jo ihan eri välineet. Ja noista peruskriteereistäkin kiinni pitäminen voi tarkemmin ajateltuna olla vain huono idea. Minä esimerkiksi etsin henkilöä, jolla ei ole vielä lapsia. Mutta toisaalta jos tapaisin ihmisen, joka vahvasti tuntuisi elämäni rakkaudelta ja kaikki muut tärkeät palaset loksahtaisivat kohdalleen, todennäköisesti en piittaisi vähääkään siitä onko niitä lapsia vai ei. Onko siis oikeastaan järkevää karsia tarjolla olevia edes tuon perusteella? Treffeillä en kuitenkaan voi mitenkään käydä kaikkien kanssa, jos en jollakin tavalla tee karsintaa. Siksi tuntuisi helpoimmalta karsia, jos ihmiset antaisivat persoonansa näkyä profiilissaan hieman enemmän. Silloin voisin paremmin luottaa siihen, että karsinta tapahtuu oikeilla perusteilla.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä olisi köyhä ja lyhyt mies vailla tervettä itsetuntoa. Harrastuksina on ajan kuluttaminen ilman että hauikset tulevat kipeäksi. Puutteistani huolimatta suhtaudun ihmisiin ylimielisesti, kuitenkin teeskennellen ystävällistä. Lapsia ei ole, koska en pidä heistä, eikä kyllä olisi varaakaan moisiin. Pidän itseäni melko sivistyneenä, mutta vain jos verrataan keskivertoihmiseen. Jos kyhäilisin deitti-ilmoitusta, joutuisin ottamaan selfien, koska kavereita ei ole.
Ap, jos kiinnostaa, niin ota yhteyttä!
ps. Nyt ei jaksa tarkistaa kirjoitusvirheitä
Reps. :D
Eihän se varmasti helppoa ole välittää persoonallisuudestaan osuvaa kuvaa lyhyellä tekstillä, ilman että teksti typistyy tylsäksi ominaisuusluetteloksi tai muunlaisiksi kliseiksi. Ehkä on myös niin, ettei kaikilla ole sellaista aivan omanlaistaan persoonaa, vaan ollaan tyytyväisinä enemmän elämän konkreettisissa asioissa ja arjessa kiinni, ja persoonallisuus on elämän mittaan muodostunut lähinnä yhdeksi niistä muutamasta "perusvaihtoehdosta", jotka noilla palstoillakin toistuvat profiilista toiseen. Eikä siinä mitään.
Ehkä siis vika on siinä, että olen itse liian.. erilainen. Kaipaan kumppaniltanikin aivan omanlaistaan (kanssani yhteensopivaa) persoonallisuutta, eikä sen välittämisessä muille yleensä millään tavalla auta mainita, että harrastaa vaikkapa "kulttuuria". Ei edes että pitää "elokuvista". Elokuvagenrenkään mainitseminen ei kerro vielä oikein mitään. Jos pitää vain yhdestä tai tietyistä genreistä, on liian rajoittunut ajattelultaan, mutta jos pitää kaikesta, on liian kritiikitön ja persoonaton. Ja ei, tästä ei seuraa ettei olisi mahdollista kertoa tästäkin aiheesta tavalla, josta se persoona oikeasti välittyy. Jos sattuu olemaan etsimäni kaltainen henkilö.
Ehkä sellaisia miehiä, jollaisista voisin kiinnostua, ei yksinkertaisesti ole liikkeellä.
ap
Juu, ymmärrän mitä haet takaa. Suurin osa ilmoituksista on kuin samasta muotista. Suurin osa ihmisistä nyt vain ei ole kovinkaan kirjoitustaitoisia (mikä monesti tarkoittaa että ajattelussakin on puutteita). Jos on vähääkään älyä ja nokkeluutta, sitä voi kirjoitella vaikka mitä puutaheinää ja silti rivien välistä on luettavissa vaikka mitä mielenkiintoista.
T. se sama köyhä ja lyhyt mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen mies ja nettideittien kautta päätynyt lopulta naimisiin, yli yhdeksän vuotta jo oltu yksissä.
Itse tein silloin samoja havaintoja kuin mitä täällä on tullut esiin.
Naisten ilmoituksissa on monesti hiukkasen enemmän asiaa kuin miehillä, mutta ei myöskään taso päätä huimaa. Myöskään naisilta saadut vastaukset eivät ole kovin pitkiä, joskus vain muutaman rivin töksäytyksiä.
Muistan silloin aikoinaan tehneeni jonkinlaisen profiilin ja ihmetelleeni, että mikä on kun vastauksia ei ala satelemaan. Tein hieman taustatyötä ja tutkin muiden miesten profiilit, ajattelin että täytyy jotenkin erottua massasta.
Asia oli juuri näin, että osalla kuvat olivat niitä pullistelukuvia, toisilla taas sellaisia Ryysyrannan Jooseppeja, ettei olisi kannattanut kuvaa laittaa ollenkaan yms...
Miesten esittelytekstit olivat kuin toistensa kopioita. Vähän harrastuksia ja ikää vaihtamalla olisi voinut olla suunnilleen sama mies jokaisen takana.
En nyt ihan tarkkaan muista, miten sen oman ilmoitukseni lopulta muotoilin, mutta päätin erottua joukosta ja esitellä sitä huumorintajuani.
(On muuten helvetin tyhmää ilmoittaa: "olen huumorintajuinen". Hei, kaikki me ollaan, mutta siinä vaan on eroja, mille kukakin nauraa. Yhtä huvittaa pissa-kakka-pieru -jutut, toinen hekottaa mustemmille vitseille, joku taas haluaa "älyllisempää" huumoria.)
Eli löin ilmoituksessa asiat läskiksi ja osin päälaelleen. Ilmoitin olevani vielä Turhapuroa pahempi pökäle kaljatölkkeineni sohvan pohjalla ja etsiväni passaajaa ja iloista antajaa varustettuna huikealla ulkonäöllä ja kiinteillä mielipiteillä.
No, en nyt tosiaan muista enää mitä kaikkea siihen keksin, mutta olin lopulta ihan tyytyväinen, kun tuo huumorini upposi nykyiseen vaimooni.
Eli miesten kannattaisi ilman muuta panostaa siihen ilmoitukseen ja vähän miettiä mikä sitä unelmien naista mahtaisi oikeasti kiinnostaa ja yrittää erottua joukosta. Eikä se ole edes vaikeaa.
Ja oikeastaan saman vihjeen voisi antaa muuten naisillekin, paitsi että saavat tosiaan niitä vastauksia ihan ilman isompaa panostustakin.
Vierailija kirjoitti:
Minua ällöttää eniten juuri nämä vanhat 35-55-vuotiaat miehet, jotka korostavat akateemisuuttaan, älykkyyttään ja varakkuuttaan. Siis hyi yök! Kaikista eniten ällöttää tällaisena parikymppisenä naisena, että tuollaiset vanhat miehet lähettävät jatkuvasti viestejä. Aika harvassa ovat Suomessa ne nuoret naiset, jotka haluavat jonkun vanhan nelikymppisen miehen kanssa perustaa perheen vain miehen akateemisuuden ja varakkuuden vuoksi. Venäjältä ehkä löytyy näitä nuoria naisia varakkaiden miesten perässä, mutta ei suomalaisen naisen tarvitse ottaa mitään vanhaa miestä rahojen takia. Kun harva näistä varakkaista edes on mitään oikeasti rikkaita. Suomessa kun koulutettu nainenkin voi saada todella hyvät tulot kasaan.
Ylipäätään oman koulutustason alleviivaaminen on jotenkin limaista. Ihmisiä me kaikki ollaan, ei se akateemisuus tee kenestäkään yhtään sen parempaa. Se koulutus kuitenkin lukee siellä tiedoissa yleensä, miksi sitä pitää tekstissäkin korostaa? Varakkuus on kanssa niin suuri turn-off. En yhtään tykkää siitä, että kehuskellaan tulotasolla. Rikkaus ei tee kenestäkään sen mukavempaa ihmistä. Myös tuo älykkyyden mainitseminen on jotenkin niin... yök. Ei sillä ole mitään tekemistä rakkauden kanssa.
Ällöttävää on se, että nuo varakkaat akateemiset etsivät käytännössä vain huoraa, jota voivat kuljettaa mukanaan työmatkoilla ja panna vapaa-ajallaan. Jotkut pistävät ihan suoraan viestiin, että "sponssaavat" köyhää opiskelijatyttöä, mutta ne jotka eivät suoraan sano, että kyllä siinä näkee, mitä ollaan hakemassa. Jotenkin kuvottavaa. Oma vaimohan näillä aina kotona on hoitamassa lapsia :( Ihan mukavan kuvan saavat poikalapset siitä, miten naisia kohdellaan ja tyttölapset siitä, minkälainen arvo heillä on tässä maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naispuolisilta tuttaviltani olen myös kuullut, että yksi heidän ensimmäiseksi katsomansa asia on, että miehen ilmoitus on normaali. Eli kaikki liian persoonallinen viestii mahdollisista ongelmista, ja siksi on paras vain keskittyä mahdollisimman neutraaleihin teksteihin ja tutustua ihmiseen kasvotusten. Tässä ehkä yksi muna-kana -reaktio.
Ehkä toisaalta ihmiset eivät vain halua paljastaa itsestään liikaa julkisesti? Lukemieni naisten profiileistakin - sikäli kun niissä yli 10 sanaa on - noin 95% on samaa matkailun rakastamista ja iloista luonnetta kivassa paketissa.
Mielenkiintoista. Huomasin kyllä jo itsekin ilmoituksia/profiileja selatessani, että joistakin normista poikkeavista teksteistä tulee kuva, että henkilöllä ei ole elämänhallinta aivan kunnossa. Toisaalta osaan kyllä kuvitella, millaisen ilmoituksen minua kiinnostava mies voisi laatia, eikä se kyllä olisi normaali (merkityksessä keskimääräinen), mutta ei myöskään tuollainen epäilyksiä herättävä. En ole itsekään mitenkään "normaali" nainen, enkä tulisi toimeen "normaalin" miehen kanssa. Ehkä sinun naistuttavasi ovat itsekin lähempänä normia?
Vilkaisin nyt naistenkin ilmoituksia ja samaa tuubaahan niissäkin toistellaan. Uskomattoman tylsämielinen vaikutelma herää koko toiminnasta, anteeksi suorapuheisuuteni.. Ymmärrän toki, että ihminen voi tuntea tarvetta piiloutua kliseiden taakse ja olla asettamatta todellista itseään alttiiksi, mutta en ymmärrä miten tämä auttaisi löytämään itselle sopivan kumppanin.
Tosin jos naisten ilmoituksiin tulee hirveä määrä vastauksia miehiltä, jotka eivät ole koko ilmoitusta edes lukeneet, niin ymmärrän ettei niihin jakseta panostaa. :/
ap
Tässäpä tämä yksi nettideittailun suurimmista ongelmista.
Kuinka luoda itsestään tarpeeksi kiinnostava, ja silti riittävän rehellinen kuva?
Sen verran suuret luulot ja vaatimukset (ja epäluulot!) tuntuu enemmistöllä olevan, että kynnys tällaisella ns. normaali-ihmisellä ylipäätään etsiä ketään netistä on korkealla. Tai uskaltaa laittaa jotakin omaa sepustusta.
Toisaalta ymmärrän ilmoituksiin pettyneitä oikein hyvin. Jos fiilis menee jo ensimetreillä, en ainakaan itse jaksaisi feikata kiinnostusta edes yhteydenottamisen verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ihmetyttää ap:n avauksessa se, että miten noin hyvin itseään ilmaiseva ihminen hakee seuraa vaikka on vasta hiljattain eronnut? Yleensä tuommoiset henkisesti poikkeuksellisen terhakat tapaukset eivät hae seuraa noin nopeasti. Ei siis mitään väärää asiassa, mutta jostain syystä herättää kummastusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä olisi köyhä ja lyhyt mies vailla tervettä itsetuntoa. Harrastuksina on ajan kuluttaminen ilman että hauikset tulevat kipeäksi. Puutteistani huolimatta suhtaudun ihmisiin ylimielisesti, kuitenkin teeskennellen ystävällistä. Lapsia ei ole, koska en pidä heistä, eikä kyllä olisi varaakaan moisiin. Pidän itseäni melko sivistyneenä, mutta vain jos verrataan keskivertoihmiseen. Jos kyhäilisin deitti-ilmoitusta, joutuisin ottamaan selfien, koska kavereita ei ole.
Ap, jos kiinnostaa, niin ota yhteyttä!
ps. Nyt ei jaksa tarkistaa kirjoitusvirheitä
Reps. :D
Eihän se varmasti helppoa ole välittää persoonallisuudestaan osuvaa kuvaa lyhyellä tekstillä, ilman että teksti typistyy tylsäksi ominaisuusluetteloksi tai muunlaisiksi kliseiksi. Ehkä on myös niin, ettei kaikilla ole sellaista aivan omanlaistaan persoonaa, vaan ollaan tyytyväisinä enemmän elämän konkreettisissa asioissa ja arjessa kiinni, ja persoonallisuus on elämän mittaan muodostunut lähinnä yhdeksi niistä muutamasta "perusvaihtoehdosta", jotka noilla palstoillakin toistuvat profiilista toiseen. Eikä siinä mitään.
Ehkä siis vika on siinä, että olen itse liian.. erilainen. Kaipaan kumppaniltanikin aivan omanlaistaan (kanssani yhteensopivaa) persoonallisuutta, eikä sen välittämisessä muille yleensä millään tavalla auta mainita, että harrastaa vaikkapa "kulttuuria". Ei edes että pitää "elokuvista". Elokuvagenrenkään mainitseminen ei kerro vielä oikein mitään. Jos pitää vain yhdestä tai tietyistä genreistä, on liian rajoittunut ajattelultaan, mutta jos pitää kaikesta, on liian kritiikitön ja persoonaton. Ja ei, tästä ei seuraa ettei olisi mahdollista kertoa tästäkin aiheesta tavalla, josta se persoona oikeasti välittyy. Jos sattuu olemaan etsimäni kaltainen henkilö.
Ehkä sellaisia miehiä, jollaisista voisin kiinnostua, ei yksinkertaisesti ole liikkeellä.
ap
Juu, ymmärrän mitä haet takaa. Suurin osa ilmoituksista on kuin samasta muotista. Suurin osa ihmisistä nyt vain ei ole kovinkaan kirjoitustaitoisia (mikä monesti tarkoittaa että ajattelussakin on puutteita). Jos on vähääkään älyä ja nokkeluutta, sitä voi kirjoitella vaikka mitä puutaheinää ja silti rivien välistä on luettavissa vaikka mitä mielenkiintoista.
T. se sama köyhä ja lyhyt mies
Tämä on pieni ja nk. yhtenäiskulttuurin maa. Persoonallisia ihmisiä on aika vähän, eikä ole helppo olla sellainen.
Itse olen saanut parhaimmat tyypit olemalla täysin päinvastainen kuin suurin osa nettideittailijoista. En lopulta jaksanut enää jaaritella ja kaunistella vaan danoin suoraan, että vittu, tällaista etsin ja siinä se. Myötähäpeilen pitkiä mukahienoja tekstejä ripauksella "hulvatonta" huumoria. Blaah.
Suurin osa nettimiehistä on sellaisia, joiden nettideittailun ymmärtää jo kuvaa katsomalla, mutta on seassa joitain normaalejakin ja olen päätynyt suhteeseenkin netin kautta aikoinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää ap:n avauksessa se, että miten noin hyvin itseään ilmaiseva ihminen hakee seuraa vaikka on vasta hiljattain eronnut? Yleensä tuommoiset henkisesti poikkeuksellisen terhakat tapaukset eivät hae seuraa noin nopeasti. Ei siis mitään väärää asiassa, mutta jostain syystä herättää kummastusta.
Hyvä ja aiheellinen kysymys.
Syy on yksinkertaisesti iässäni. Haluaisin mielelläni perheen, jos sopiva kumppani löytyisi, mutta aikaa etsimiseen on niukasti jo siksikin, että minulla ei tosiaan ole vielä yhtään lasta (tämän johdosta lapsen saamisen todennäköisyys minun iässäni on heikompi verrattuna naisiin, joilla on jo lapsia, ja toteutukseen voi käytännössä mennä useita vuosia). En onneksi ole fanaattinen asian suhteen ja voin elää onnellisen elämän lapsettomanakin. Mutta kyllähän se, jos etsii kumppania naisena joka on yksiselitteisesti liian vanha saamaan lapsia, rajoittaa kiinnostuneiden miesten määrää varmasti paljonkin.
Vaikka olen itsekin sillä kannalla että eron jälkeen kannattaisi elää pidempään yksin, olen kuitenkin valinnut aloittaa varovaiset tunnustelut jo nyt. Pidän todennäköisenä, että sopiva kumppani ei tule löytymään heti eikä varmaan edes vuoden kuluttua. Siinä määrin harvoin sellaisia sopivia on elämäni aikana tullut kohdalle. Sitten jos ja kun tähdet asettuvat oikeaan asentoon, olenkin jo todennäköisesti ehtinyt elellä yksikseni hyvän aikaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Itse olen saanut parhaimmat tyypit olemalla täysin päinvastainen kuin suurin osa nettideittailijoista. En lopulta jaksanut enää jaaritella ja kaunistella vaan danoin suoraan, että vittu, tällaista etsin ja siinä se. Myötähäpeilen pitkiä mukahienoja tekstejä ripauksella "hulvatonta" huumoria. Blaah.
Suurin osa nettimiehistä on sellaisia, joiden nettideittailun ymmärtää jo kuvaa katsomalla, mutta on seassa joitain normaalejakin ja olen päätynyt suhteeseenkin netin kautta aikoinaan.
*sanoin
Samoja kokemuksia, olen 35-v sinkkunainen Helsingistä. Miesten profiili- ja muiden kuvien ongelmat:
1) kaljapullo muu viinalasi kädessä, selvästi humaltunut ilme
2)kuvia vain autoista ja moottoripyöristä
3) Kuvassa aurinkolasit, mahdollisimman suuret, lippis, ja työnantaja FBI??
4) Kuvissa pullistellaan lihaksia
Tekstien ongelmat samaa tasoa. Jos mies kirjoittaa esimerkiksi haluavansa naisen joka omistaa hyvän huumorintajun -> ei jatkoon. En ole kirjoittamisen suhteen tarkka, mutta jotakin rajaa! Teksteissä harvoin kerrotaan mitään, monesta paistaa huono itsetunto tai epätoivoisuus, kuten "päätin kokeilla tätäkin, vaikken usko että tämäkään toimii..." tai yritetään pelkkää seksiseuraa, koska ei uskota että mitään muutakaan kyettäisiin saamaan.
En odota kuuta taivaalta vaan omantyyliseni ja tasoiseni miehen. Urheilen 5-6 päivänä viikossa, mutta iso turn off on mies, joka pelkästään kuvailee millaisen naisen ulkoisesti haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää ap:n avauksessa se, että miten noin hyvin itseään ilmaiseva ihminen hakee seuraa vaikka on vasta hiljattain eronnut?
Lisään vielä, että en ole toistaiseksi ilmoittanut missään, että "nyt olisi hakusessa" sitä tai tätä tai "täällä olisi tarjolla" tämmöinen tai tuommoinen. Lähinnä olen alustavasti pyrkinyt hahmottamaan tarjontaa ilmoituksia lukemalla ja pohdiskellut, minkälaisella strategialla aion lähteä leikkiin, jos lähden ollenkaan.
ap
Tietojani en mihinkään nettiin syötä. Kuvista puhumattakaan. Asiat selviävät sitten Irl jos ovat selvitäkseen. Lisäksi sinulla ei enää ole minulle mitään tarjottavaa, koska etsin nuorempia naisia, enkä rupsahtaneita. M38
Vierailija kirjoitti:
Mikä vika on yyhoissa?
Jos lapsen isä ei ole kelvannut, niin ei sellainen nainen kovin uskottavalta vaikuta. Tuskinpa kelpaa kukaan muukaan. Lisäksi kertoo paljon luonteesta, jos tehdään lapsia kenen kanssa sattuu. Ei sovellu minun konservatiiviseen maailmankuvaani. Lisäksi toisten lapsien elättäminen ei tule kuuloonkaan, jokainen elättäköön omansa.
Miehenä aikanaan huomasin, että naisilla on usein TODELLA vähän kuvausta itsestään. Tietysti, miksi vaivautua, jos joka tapauksessa saa 20 viestiä päivässä?
Naispuolisilta tuttaviltani olen myös kuullut, että yksi heidän ensimmäiseksi katsomansa asia on, että miehen ilmoitus on normaali. Eli kaikki liian persoonallinen viestii mahdollisista ongelmista, ja siksi on paras vain keskittyä mahdollisimman neutraaleihin teksteihin ja tutustua ihmiseen kasvotusten. Tässä ehkä yksi muna-kana -reaktio.
Ehkä toisaalta ihmiset eivät vain halua paljastaa itsestään liikaa julkisesti? Lukemieni naisten profiileistakin - sikäli kun niissä yli 10 sanaa on - noin 95% on samaa matkailun rakastamista ja iloista luonnetta kivassa paketissa.