Miten alkaa kasvattamaan alle vuoden ikäistä lasta?
Tuli tuosta en kestä lapsiani keskustelusta mieleen. Miten estää ettei mene ihan mönkään? Miten tällaista natiaista voi edes kasvattaa? Lähinnä on ollut hänelle vaarallisten asioiden kieltoa, vaikkei se vielä mitään tottelekaan. Missä vaiheessa ja miten homma yleensä menee pieleen?
Kommentit (21)
Kyllä tuon ikäistä jo kasvatetaan. Lapselle sanotaan, että meillä esim. pidetään kirjat hyllyssä ja lapsi viedään pois tilanteesta, jos ei tehoa.
Paljon syliä ja suojelua ja ystävällistä puhetta. Uusien asioiden esittelyä.
Rakkaudella.
Johdonmukaisuus on ehkä se tärkein. Ja rutiinit. Lapsi ei kaipaa jännitystä ja menee aina tietynlaiseen selviytymistilaan ja hätääntyy jos muuttuvia tekijöitä on liikaa. Meillä 5-vuotiaalla on edelleen suht sama pohjarutiini päivässä kuin oli 1-vuotiaana. Nyt vaan osa päivästä rutiinit hoitaa päiväkoti.
Aamulla herätään, puetaan, pestään hampaat, aamupala, halihetki ja aamusatu tai hetki piirrettyjä äidin tai isän kainalossa. Ulkoilua/kävely tai pyöräily, potkulautailu päiväkotiin.
Klo 11-12 lounas, jonka jälkeen lepohetki tai päikkärit.
Leikkimistä, klo 14-15 välipala, jonka jälkeen ulkoilemaan tai leikkipuistoon.
Klo 16.30 haen lapsen päiväkodista, klo 17 tulee Pikku-kakkonen jonka jälkeen koko perhe syö yhdessä. Sen jälkeen leikkimistä, tai yhdessä pelailua. Klo 19.30 leikit siivotaan pois, vanhemmat auttaa silloin kun saa auttaa... klo 20.00 iltapala, hampaiden pesu, iltasatu ja nukkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei 1-vuotias tottele??
Hän on 10 kk ja jos kiellän vaikka repimästä verhoja, hän katsoo minua ja jatkaa repimistä. Sitten otan pois ja vien muualle. Samoin jos lyö minua tms. Selkäänkö pitäisi antaa vai laittaa jäähylle?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Paljon syliä ja suojelua ja ystävällistä puhetta. Uusien asioiden esittelyä.
Rakkaudella.
Tällaista meillä on mutta en miellä sitä Kasvatukseksi. Varsinkaan tuon yhden keskustelun jälkeen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuon ikäistä jo kasvatetaan. Lapselle sanotaan, että meillä esim. pidetään kirjat hyllyssä ja lapsi viedään pois tilanteesta, jos ei tehoa.
Myös näin toimitaan, mutta riittääkö se? Ap
Vierailija kirjoitti:
Paljon syliä ja suojelua ja ystävällistä puhetta. Uusien asioiden esittelyä.
Rakkaudella.
Näin juuri ja tämä alkaa jo vastasyntyneenä. On todella tärkeää selittää asioita miksi joku on juuri niin jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei 1-vuotias tottele??
Hän on 10 kk ja jos kiellän vaikka repimästä verhoja, hän katsoo minua ja jatkaa repimistä. Sitten otan pois ja vien muualle. Samoin jos lyö minua tms. Selkäänkö pitäisi antaa vai laittaa jäähylle?
Ap
Otat syliin ja selität miksi on tyhmää repiä verhoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei 1-vuotias tottele??
Hän on 10 kk ja jos kiellän vaikka repimästä verhoja, hän katsoo minua ja jatkaa repimistä. Sitten otan pois ja vien muualle. Samoin jos lyö minua tms. Selkäänkö pitäisi antaa vai laittaa jäähylle?
Ap
Jos lapsi repii verhoja, tartut lasta käsistä rauhallisesti ja sanot selkeästi mutta määrätietoisesti: Ei, verhoja ei saa repiä, menee rikki.
Jos lapsi lyö, sama juttu, mutta sanot: Ei saa lyödä, äitiin sattuu. Tuon ikäinen ymmärtää jo hyvin puhetya vaikka ei sitä kunnolla osaisi muodostaa.
Tuttua tuo alle 1-vuotiaan maailman avautuminen! Kaikki näyttää hänestä mielenkiintoiselta, eikä hän ymmärrä että jotkut asiat on vaarallisia. Eli siinä sitä aikuista tarvitaan, ettei kävisi huonosti. Samoin on kiellettävä, jos tekee jotain mitä ei saisi. Itse olen aika rauhallisella tavalla suhtautunut asioihin, eli kieltänyt ja katsonut lasta puhuttelevasti ja jos ei ole toiminut niin sitten täytyy käydä nostamassa lapsi muualle tai joskus sanon/näytän että leikitään jollain lelulla, riippuen tilanteesta.
Lapset ja koirat kasvatetaan pitkälti samalla tavalla. Ollaan johdonmukaisia ja näytetään, miten asiat pitää tehdä sen sijaan, että kiellettäisiin. Ei se koirakaan tiedä, mitä teki väärin sohvalle hypättyään ja tyynyä purressaan, jos ei osoiteta, mikä meni pieleen vaan vain huudetaan eitä.
Jos lapsi repii verhoja, tartutaan käteen ja sanotaan, että ei noin rajusti, näin nätisti silitetään rypyt sileiksi. Ja sama toistetaan, kunnes lapsi kyllästyy. Ei revitä, silitetään nätisti. Tylsää, turhauttavaa, kyllä. Mutta pelkkä ei saa lapsen vain toistamaan repimisen. Sillä sitähän lapsi teoillaan kysyy: saako näin tehdä, miten pitää tehdä? Ei kertoo vasta sen, että jotain ei saa tehdä, mutta mikä olisi oikea tapa? Periaatteessa oikea tapa on antaa verhon olla, mutta se ei riitä lapselle, jonka mielestä kaikella on tarkoitus.
10kk lyö..? Oletko nyt ihan tosissasi :0
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei 1-vuotias tottele??
Hän on 10 kk ja jos kiellän vaikka repimästä verhoja, hän katsoo minua ja jatkaa repimistä. Sitten otan pois ja vien muualle. Samoin jos lyö minua tms. Selkäänkö pitäisi antaa vai laittaa jäähylle?
Ap
Okei, taidat olla aika hukassa. Vai oliko tämä vitsi? Eihän 10kk vanhaa vielä jäähylle laiteta, eikä selkäänkään anneta. Kiellät ja viet tilanteesta pois. Samoin kiellät jos lyö, tai ottaa pihalla toiselta lapselta lapion kädestä jne, tai heittelee ruokaa lattialle. Älä ole sellainen välinpitämätön äiti joka vaan katselee vierestä kun oma lapsi käyttäytyy idioottimaisesti. Uhma saattaa alkaa jo vajaa 2-vuotiaana, mutta kasvatus alkaa kyllä heti kun lapsi tajuaa puhetta, eli vauvana jo! Vanhemmuus on johdonmukaisuutta. Jos sanot tänään että verhoja ei revitä, niin huomenna pidät samasta kiinni. Jos luovutat eri tilanteissa, niin lapsesi testaa sinua entistä enemmän ja katsoo missä annat periksi. Lapset on fiksuja!
Minunkin on vaikea uskoa että 10kuukautinen lyö? Onko tempperamenttinen tapaus? Sitten tarkka kasvatus on entistä tärkeämpää. Ei tietenkään saa lyödä. Jos lapsi lyö usein, olisin jo tossa tilanteessa huolissani. Mistä 10kk on oppinut lyömään? Onko isoja sisaruksia jotka lyö häntä?
Vierailija kirjoitti:
10kk lyö..? Oletko nyt ihan tosissasi :0
Kyllä se minua läpsii naamalle kun istuu sylissä, koiraa jne. Ja olen ihan tosissani :D ap
Vierailija kirjoitti:
Minunkin on vaikea uskoa että 10kuukautinen lyö? Onko tempperamenttinen tapaus? Sitten tarkka kasvatus on entistä tärkeämpää. Ei tietenkään saa lyödä. Jos lapsi lyö usein, olisin jo tossa tilanteessa huolissani. Mistä 10kk on oppinut lyömään? Onko isoja sisaruksia jotka lyö häntä?
Kyllä se tulee ihan luonnostaan. Ei ole mistään oppinut. On aika kipakka luonteeltaan. Ei siis lyö pahantahtoisuuttaan vaan ihan huvikseen. Pitäisikö olla huolissaan? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei 1-vuotias tottele??
Hän on 10 kk ja jos kiellän vaikka repimästä verhoja, hän katsoo minua ja jatkaa repimistä. Sitten otan pois ja vien muualle. Samoin jos lyö minua tms. Selkäänkö pitäisi antaa vai laittaa jäähylle?
Ap
Okei, taidat olla aika hukassa. Vai oliko tämä vitsi? Eihän 10kk vanhaa vielä jäähylle laiteta, eikä selkäänkään anneta. Kiellät ja viet tilanteesta pois. Samoin kiellät jos lyö, tai ottaa pihalla toiselta lapselta lapion kädestä jne, tai heittelee ruokaa lattialle. Älä ole sellainen välinpitämätön äiti joka vaan katselee vierestä kun oma lapsi käyttäytyy idioottimaisesti. Uhma saattaa alkaa jo vajaa 2-vuotiaana, mutta kasvatus alkaa kyllä heti kun lapsi tajuaa puhetta, eli vauvana jo! Vanhemmuus on johdonmukaisuutta. Jos sanot tänään että verhoja ei revitä, niin huomenna pidät samasta kiinni. Jos luovutat eri tilanteissa, niin lapsesi testaa sinua entistä enemmän ja katsoo missä annat periksi. Lapset on fiksuja!
Oli vitsi... Tottakai kiellän ja vien pois ja selitän miksei saa tehdä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Lapset ja koirat kasvatetaan pitkälti samalla tavalla. Ollaan johdonmukaisia ja näytetään, miten asiat pitää tehdä sen sijaan, että kiellettäisiin. Ei se koirakaan tiedä, mitä teki väärin sohvalle hypättyään ja tyynyä purressaan, jos ei osoiteta, mikä meni pieleen vaan vain huudetaan eitä.
Jos lapsi repii verhoja, tartutaan käteen ja sanotaan, että ei noin rajusti, näin nätisti silitetään rypyt sileiksi. Ja sama toistetaan, kunnes lapsi kyllästyy. Ei revitä, silitetään nätisti. Tylsää, turhauttavaa, kyllä. Mutta pelkkä ei saa lapsen vain toistamaan repimisen. Sillä sitähän lapsi teoillaan kysyy: saako näin tehdä, miten pitää tehdä? Ei kertoo vasta sen, että jotain ei saa tehdä, mutta mikä olisi oikea tapa? Periaatteessa oikea tapa on antaa verhon olla, mutta se ei riitä lapselle, jonka mielestä kaikella on tarkoitus.
Tuon oikean tavan kertominen onkin unohtunut. Kiellän selitän ja poistan tilanteesta. Koiran kouluttaminen on kyllä helppoa verrattuna lapsen kasvattamiseen :D ap
Kasvatushan alkaa jo kohdussa, jolloin lapsen tempperamentti kehittyy. Äidin kannattaa jo silloin rauhoittua ja luoda rutiinit. Nukkumaan meno, ruokailut, rauhalliset äänensävyt, jne.