Neuvoja, yhteishuoltajuudesta asiaa..

Vierailija

Lapsi asuu viikko/viikkosysteemillä molempien vanhempien luona, kodit lähekkäin eikä asian suhteen ole ollut ongelmia lapsen kannalta. Vaihto päiväkodin kautta. Toinen vanhemmista kysyy lähes viikottain työnsä yms menojen vuoksi toista vanhempaa jolla ei lapsi-viikko, ottamaan lapsen luokseen. Suurin syy näihin kysymisiin on kontrolloinnin tarve ja halu hallita ei lapsi-viikolla olevan vanhemman vapaa-aikaa. Tätä tapahtuu etenkin viikonloppuisin, toinen vanhempi tekee vuorotyötä eikä kehotuksista huolimatta pyydä työnantajaa huomioimaan ilta- ja yövuorojen minimointia niille viikolle kun lapsi hänellä. Tämä jatkuvasti lyhyellä varoitusajalla apua tarvitseva vanhempi vetoaa yhteishuoltajuuteen ja siihen että vanhempien velvollisuus on lapsi hoitaa. Ok, olen samaa mieltä mutta kun tiedän että hän käyttää tätä vain siihen tarkoitukseen että haluaa estää toisen vanhemman mahdolliset vkonloppumenot (pääsääntöisesti vkonloput vapaata minulla) ja iskee jatkuvasti välinpitämättömyys-korttia pöytään kun en suostu hänen asioiden hoitamattomuuden vuoksi perumaan jo mahdollisesti suunnittelemia menoja. Miten toimia tässä tilanteessa, olenko täysin hänen määräämisvallassaan koko elämäni siihen asti kun lapsi kasvaa isommaksi ja jatkuvasti käytettävissä kun käsky käy? Onko vastaavassa tilanteessa olleita tai sos.puolen asiantuntijoita ettei tarvitsisi tämän vuoksi aikaa lastenvalvojalle varata?

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

Lapsi on vuoropäiväkodissa, mutta olen esimerkiksi yövuorojen aikaan luvannut lapsen ottaa ettei tarvitse päiväkotiin viedä yöksi. Toinen vanhempi on sitä mieltä, että kun minä olen viikonloppuisin vapaalla yleensä, noin kerran kuussa teen lauantaina työvuoron, niin hoitaa lasta silloin kun hänellä on aamu- tai iltavuoro la tai su. Omat työaikani ovat myös sellaiset, että tavan ryhmä ei ole auki vielä silloin kun vien lapsen hoitoon klo 5.50 aamulla joten vuororyhmä on tarpeen molempien työaikojen vuoksi. Itse pystyn työaikani määrittämään siten, että teen pääsääntöisesti iltavuoroa "sisään" niinä viikkoina kun lapsi ei minulla, että voin tehdä pelkkää aamua lapsen minulla ollessa.

Vierailija

Olet liian kiltti ja toinen käyttää sitä hyväkseen. Sano että vie päiväkotiin jos ei voi itse hoitaa. Ikävää lapselle, mutta ei se lasta tapa nukkua päikyssä.

Huoh

Ottaisin lapsen silti aina kun saan. Muita menoja on loppuelämä aikaa mennä. Nosta itsesi tuon valtataistelun yläpuolelle. Ajattele lapsen parasta. Lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaan eikä mihinkään pompotteluun. Vanhemmuus on kokopäiväistä eikä viikko/viikko vaikka olette "niin sopineet". Järki käteen!

Vierailija

Lisäisin vielä että voit vaikuttaa vain omaan toimintaasi. Et saa toista järjestelemään vuorojaan lapsen hyväksi, jollei hän itse niin tahdo.

Vierailija

Aika käsittämättömiä vastauksia. On totta, että vanhemmuus ei ole vuoroviikkoista mutta aikuisen ihmisen oikkujen kohteena ei tarvitse olla kenenkään.

Ainoa keino on iskeä takaisin. Kirjaat siis kuukauden ajalta kaikki kerrat, jolloin toinen vanhempi vaatii apua, pidät tallessa viestit, joita viestittelee asian tiimoilta ja teet asiasta yhteenvedon (jos kestät, tee tämä kahden kuukauden osalta). Ilmoita sen jälkeen tälle vanhemmalle, että jos ei kykene hoitamaan omaa osuuttaan eikä pysty ilmoittamaan hoidontarpeesta sinulle ajoissa, haet yksinhuoltajuutta ja tälle toiselle vain viikonloppuvapaita työvuorojen salliessa. Näin hänen valtansa sinuun päättyy. Sovitte siis joko tarkat tapaamisajat ja poikkeuksien ilmoittamisen eräpäivät tarpeeksi ajoissa ja jos tähän ei kykene, niin sitten todellakin haet yksinhuoltajuutta juuri sillä perusteella, että toinen vanhempi ei pidä sopimuksia ja vaatii lyhyellä varoitusajalla muutoksia tilanteisiin.

Eihän tuo tosin ainakaan paranna välejä.  

Vierailija

Minulle ei olisi ongelma pitää lasta kokonaan itselläni, mutta olen tämän vuoden mitä ollaan erossa oltu, lapsen edun puolella siinä että isällä on myös oikeus lapseen/päinvastoin ja hänen kanssaan tasavertaiseen olemiseen. Isä on muutaman kerran jättänyt lapsen hakematta sovittuna kellonaikana, kun olen hänen iltavuoron vuoksi luvannut lapsen pitää vielä iltaan saakka vaihtopäivänä. Ikkunassa on sitten odotettu turhaan kun isä ei ole hakemaan tullutkaan. Emme ole käyneet lastenvalvojalla tekemässä mitään virallisia papereita asiasta, vaan sovittu keskenämme pe-pe viikkosysteemi. Teen itse silloin kun lapsi ei ole minulla enemmän töitä, että pystyn tekemään lyhyempää päivää kun lapsi luonani. Kun perjantai koittaa jolloin lapsen kuuluisi mennä isälle, alkaa minun moittiminen että äiti on vapaalla ja lapsi täytyy päiväkotiin/isovanhemmille viedä hänen työvuorojen ajaksi ja minä vietän vain "omaa aikaani". Itse haluan olla rauhassa ilman isää silloin kun lapsi minulla, eikä hän omina vapaapäivinään lapsen kanssa ole vaikka minä töissä olisinkin ja lapsi pkodissa. Että en oikein tiedä mitä tässä tehdä, olen ajatellut juurikin tuota että jos hänellä on noin vaikeaa kerta töiden vuoksi lapsen kanssa olla niin eikö silloin viisainta olisi että lapsen huoltajuus on minulla ja hän on silloin kun sovitaan lapsen kanssa. Oisko tuossa perustetta ollenkaan riittävästi hakea yksinhuoltajuutta? Meidän keskinäiset välit ovat huonot, johtuen lähinnä isän katkeruudesta eron vuoksi, joka tuli minun aloitteestani. Mutta se nyt ei liity lapsen asioihin eikä tähän huoltajuuteen, muuten kuin tällä hallitsemisen yrittämisellä sillä ainoalla asialla jolla hän enää siihen pystyy.

Vierailija

Mies vaan käyttää sua hyväksi. Et ole edes vaatinut papereita tehtäväksi lastenvalvojalla. Joko lapsi menee hoitopaikkaan miehesi yövuorojen ajaksi tai sitten järjestelet toisenlaisen tapaamiskuvion lastenvalvojan kanssa. Yksinhuoltajuus voi olla vaikeampi juttu hoitaa, jos miehesi on kykenevä huolehtimaan lapsesta ja haluaa kuitenkin tavata usein - vaikkakin omilla ehdoillaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on vuoropäiväkodissa, mutta olen esimerkiksi yövuorojen aikaan luvannut lapsen ottaa ettei tarvitse päiväkotiin viedä yöksi. Toinen vanhempi on sitä mieltä, että kun minä olen viikonloppuisin vapaalla yleensä, noin kerran kuussa teen lauantaina työvuoron, niin hoitaa lasta silloin kun hänellä on aamu- tai iltavuoro la tai su. Omat työaikani ovat myös sellaiset, että tavan ryhmä ei ole auki vielä silloin kun vien lapsen hoitoon klo 5.50 aamulla joten vuororyhmä on tarpeen molempien työaikojen vuoksi. Itse pystyn työaikani määrittämään siten, että teen pääsääntöisesti iltavuoroa "sisään" niinä viikkoina kun lapsi ei minulla, että voin tehdä pelkkää aamua lapsen minulla ollessa.

Miksi tätä alapeukutetaan?

Vierailija

En halua yksinhuoltajuutta alkaa hakemaan lapsen vuoksi, mutta joku järki tähän hommaan on saatava. Voiko olla yhteishuoltajuus ja silti lapsi pääsääntöisesti minun luonani johtuen isän vuorotyöstä ja hoito-ongelmista kun niitä kerta viikottain on? Lapsella siis isän puolen isovanhemmat ja vuoropäiväkoti olemassa, itse käytän päiväkotia olipa työvuoroni mikä hyvänsä ja työmatkoja jos sattuu minun viikoilleni niin yhden kerran olen pyytänyt lasta olemaan tämän vuoden aikana ex-anopilla ja yhden kerran isällä yötä tämän poissaoloni vuoksi. Muuten olen pyytänyt ystäviä apuun, koska isä on tehnyt myös sitä että ilmoittaa paria päivää ennen että ei se nyt käykään että hän ottaa lapsen vaikka lähdet ylihuomenna toiselle puolelle Suomea. Eli en kysy siksi häneltä apua, ettei siihen mitä on sovittu voi todellakaan luottaa hänen puoleltaan.

Vierailija

Plus että työmatkoja on sattunut 3 koko tälle vuodelle niille viikolle kun lapsi minulla, mennyt tähän asti sopivasti niille viikoille kun lapsi isällä. Joten minun työmatkani eivät ole olleet ylitsepääsemättömiä ongelmia missään vaiheessa.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat