Oletko koskaan ollut hengenvaarassa?
Itse lomamatkalla meinasin hukkua- en ymmärtänyt kuinka vaarallinen meri onkaan lasku- ja nousuvedestä johtuen...
Kommentit (9)
No läheltä piti ainakin. Olen ollut henkilöauton kyydissä, joka on risteyksessä ajanut 80 km/h ajavan säiliörekan kylkeen. Kuski, minä ja toinen kyydissä ollut selvisimme kaikki naarmuitta. Jos kuski olisi ajanut risteykseen hiukankaan aikaisemmin, olisimme päätyneet kyseisen rekan eteen/alle, ja olisimme varmaan kaikki päässeet hengestämme.
Aika lähellä muutaman kerran,. Mm. Synnytyksessä, kolarissa ja keuhkoveritulpassa...
Synnytyksessä oli mennä henki minulta ja tyttäreltäni. Kätilön välinpitämättömyys aiheutti vaaratilanteen.
Korjasin sähkölaitetta enkä huomannut että virtajohdon töpseli oli kiinni verkossa. Onneksi sormenpäät olivat kuivat ja tunsin sormessani värinää ennenkuin ehdin ottaa ruuvista kiinni voimalla. Sähköisku sydämen läpi voi tappaa.
Kun autolla tarpeeksi ajelee niin itsestä riippumattomista syistä ( =ääliökuskit) johtuen hengenvaarallisia tilanteita sattuu kohdalle aina silloin tällöin vaikka kuinka yrittäisi ennakoida.
Oikaisin junarataa lapsena, juna tuli loivan mutkan takaa. Paniikki iski, juoksin rataa pitkin junaa karkuun silke ylikäytävälle josta Olin radalle tullut. Paniikissa EI tajunnut hypätä radan rinteeseen, ojaan. Juna vilahti ohi varmasti alle sekunti siitä kun pääsin turvaan. Onneksi en kaatunut. Lapsuudessani EI ollut pendolinoja, ja tapasimme tallustella useinkin junarataa pitkin. 80- luku kyseessä.
Meinasin kerran hukkua, kun Atlantinmeren kova virtaus oli viedä minut mukanaan. Ystävättäreni kekseliäisyys ja nopeat hoksottimet pelastivat minut varmalta kuolemalta.
Olen ollut. Vatsa-aortan repeämän takia. Repeytyi "onneksi" sairaalassa niin oli elvytysryhmä hetkessä paikalla. Teholla sitten menikin pitkä tovi tapahtuneen jälkeen ja vielä pidempi aika vuodeosastolla. Alunperin menin sairaalaan ihan eri syyn takia rutiinileikkaukseen ja kotiin piti päästä seuraavana päivänä leikkauksesta.