Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olin ennen ystävällinen ja puhelias ja huomioonottavainen
08.10.2015 |
Sosiaalinen ja seurallinen. Nyt olen todella epäluuloinen uusia ihmisiä kohtaan enkä halua jutella niille. Olen myös muuttunut melko varautuneeksi. Asia johtuu siitä että aina kun olin aiemman kaltainen sain hyvin ikäviä reaktioita muilta ihmisiltä. Ikään kuin en olisi saanut olla ystävällinen ja huomioonottavainen, mulkaisuja ja silmienpyörittelyä. Siitä mulle on jäänyt mielikuva että en halua enää olla ystävällinen koska suhtautuminen on tuota luokkaa. Ikään kuin en olisi saanut olla oma itseni, koska en näytä sosiaaliselta ja iloiselta. Niin sitten kai pitää olla varautunut ja ilkeä koska näyttää siltä.
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin rivien välistä on luettavissa ylimielisyyttä, mahdoitko olla aidosti ystävällinen? Aito ystävällisyys ei ole ulkopuolisen reaktion kalastelua, vaan lähtee sisimmästä. Sanoisin että sinulla on itsetutkiskelun paikka ennen kuin pistä kaiken muiden ihmisten syyksi.
Höpöhöpö -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin rivien välistä on luettavissa ylimielisyyttä, mahdoitko olla aidosti ystävällinen? Aito ystävällisyys ei ole ulkopuolisen reaktion kalastelua, vaan lähtee sisimmästä. Sanoisin että sinulla on itsetutkiskelun paikka ennen kuin pistä kaiken muiden ihmisten syyksi.
Ja sieltähän tulikin ensimmäinen väkisin väännetty negatiivinen kommentti! Luulen, että ap on luonnostaan aidosti ystävällinen, mutta joutuu muuttamaan käytöstään, koska huomasi muiden ihmisten käyttäytyvän töykeästi ja vähättelevästi.
Vanhempana useimmat eivät jaksa klovneja, eikä klovnitella. Ennen ajattelin itsekkin että pieni ripaus positiivista amerikkaa(klovniutta) on ihan ok.
Itse uskon kyllä että ap on ihan aidosti ystävällinen mutta onkohan sulla huono itsetunto? Jospa muut katsookin sua ihan neutraalisti eikä mulkoile.
Mulla on tuota samaa. Sinua on varmasti kohdeltu väärin jossain kohtaa elämääsi ja se säteilee omassa käytöksessäsi. Ei ole aina itsestään selvää, että ihminen ns. pääsee yli häntä kohdanneista vääryyksistä ja pystyy olemaan aurinkoinen muille. Mutta sä olet ap arvokas ja tärkeä ihminen, entäpä jos käyttäisit yksinäisyyden aikasi sillä lailla hyväksesi, että koittaisit arvostaa sinua itseäsi jota olisit valmis kun löydät ihmisen, joka arvostaa juuri sellaista mahtavaa tyyppiä kuin sinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika samanlaiset kokemukset. Toinen on järkyttävä hyväksikäyttö! Mielelläni autan muita, sen minkä pystyn, mutta siinä joutuu itse ojasta allikkoon. Minä olen valitettavasti huomannut, että etenkin tuo hyväksikäyttö on vähentänyt luottoa muihin ihmisiin. Harmittaa, ja olen pettynyt toisten itsekeskeisyyteen! Joillakin ei ole mitään rajoja! Nykyään en edes halua auttaa. Paskaa siitä vaan saa.
Ystävällinenkään ei kannata olla, siitäkin saa ihan omituisia reaktioita muilta.
Olen kokenut saamaa, saanut naureskeluja, vähättelyä, pitkiä silmäyksiä ja hiljaisuutta joidenkin kesken, vttuilua jne. Kyllähän se loukkaa, miksen minä saa olla omanlaiseni? Joskus itsetuntoni notkahti, muutuin hiljaisemmaksi, epävarmemmaksi, tein kuten toisetkin -ja olin masentunut ja onneton! Sitten päätin, ettei oma onneni saa olla riippuvainen muista, minä olen itse vastuussa omasta hyvinvoinnistani. Nykyään paskat välitän negatiivisuudesta, perusteettomasta kritiikistä jne. Saan silti ystävällisyydestä ja iloisuudesta enemmän positiivisuutta. Oikeastaan nautin vähän oudosti siitä, että joku yrittää nokkelasti piikitellä jostain asiasta, mutta vastaankin siihen ystävällisyydellä. Kiva katsella jälkireaktiota! Hehee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhempana useimmat eivät jaksa klovneja, eikä klovnitella. Ennen ajattelin itsekkin että pieni ripaus positiivista amerikkaa(klovniutta) on ihan ok.
Ystävällisyys ja huomioonottaminen = klovnius?
Alue: Aihe vapaa
Jotenkin rivien välistä on luettavissa ylimielisyyttä, mahdoitko olla aidosti ystävällinen? Aito ystävällisyys ei ole ulkopuolisen reaktion kalastelua, vaan lähtee sisimmästä. Sanoisin että sinulla on itsetutkiskelun paikka ennen kuin pistä kaiken muiden ihmisten syyksi.