Lue keskustelun säännöt.
Alle 25-viikkoisina syntyneiden sikiöden tehohoito mielestäni turhaa.
08.02.2006 |
Tiedän sohaisevani muurahaispesää, mutta silläkin uhalla...
Vammautumisen todennäköisyys on silloin todella suuri.
Miten perustellaan se, että väkisin halutaan pitää lapsi hinnalla millä hyvänsä hengissä? Lapsi tässä on pääosassa, ei vanhemmat. Lapsen tulevaa elämänlaatua on ajateltava enemmän kuin vanhempien menettämisen tuskaa, jota en suinkaan tässä aliarvioi.
Kommentit (21)
Koskaan ei voi tietää kuka keskosista on se, joka selviytyy ja kasvaa " normaaliksi" eikä mielestäni myöskään rodunjalostus (=vammaisten tuhoaminen ennen syntymää) ole oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse mietin eilen mitä tekisin jos joutuisin tilanteeseen. Ja tosiaan en tiedä.
En silti usko että muutan mielipidettäni. Minusta ei olisi ehdoin tahdoin elämään lapsen kanssa, joka on omien itsekkäiden päätösteni takia vammainen.
Tottakai on mahdollista, että lapsesta kasvaakin täysin terve, mutta nämä taitavat olla niitä harvinaisuuksia. Suurempi osa kärsii enemmän tai vähemmän.
En silti usko että muutan mielipidettäni. Minusta ei olisi ehdoin tahdoin elämään lapsen kanssa, joka on omien itsekkäiden päätösteni takia vammainen.
Tottakai on mahdollista, että lapsesta kasvaakin täysin terve, mutta nämä taitavat olla niitä harvinaisuuksia. Suurempi osa kärsii enemmän tai vähemmän.
Joka ei millään tavalla ole vammautunut keskosuudesta,ainut ongelma mikä keskosuudesta tuli on keskosen krooninen keuhkosairaus joka paranee kasvun myötä ja on jonkin ajan kuluttua täysin historiaa.
Tiedän lukemattoman monia keskosvauvoja jotka ovat syntyneet raskausviikon 24 paikkeilla ja ovat saaneet alkuvaikeuksien jälkeen täysin normaalin elämän.
Onhan niitä tietenkin pahastikin vammautuneita,mutta vammautua voimme milloin tahansa jossain elämän vaiheessa sekä voi täysiaikainenkin vauva olla erittäin pahasti vammainen.
Itse ainakin olen sitä mieltä että jos vauvalla vaan mahdollisuudet selviytyä niin hänet täytyy yrittää pelastaa.mutta jos lääkärit sitä mieltä ettei tehohoitoa kannata antaa niin silloin toivoisi vanhempien ymmärtävän vaikka se menettäminen onkin raskasta ja lapsesta vaikea luopua
Mutta sitä en ymmärrä kun jotkut sitä mieltä että ketään esim.alle 25-viikolla syntynyttä keskosta ei pitäisi yrittää pelastaa.Se olisi täysi vääryys.Silloin ei mielestäni myös pitäisi pelastaa ketään joka vaikka joutuu onnettomuuteen ja joutuu tehohoitoon.Miksi sellaisessa tapauksessa sitten pitäisi yrittää pelastaa jos ei kerta pientä ihmisenalkuakaan yritetä pelastaa.
Taisit ilmeisesti katsoa eilisen 4D-dokumentin neloselta???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidänkin tyttö on täysin normaali, ikäisiään jopa kehittyneempi esim puheen ja kävelyn oppimisessa. ettäs silleen. hullu aapee. :(
ja jolla ei mitään jäliä keskosuudeta,ei todellakaan ole tänä päivänä mikään harvinaisuus.
Imekää itseenne enemmän tietoa asiasta ennen kuin väitätte noin.
Vierailija:
En silti usko että muutan mielipidettäni. Minusta ei olisi ehdoin tahdoin elämään lapsen kanssa, joka on omien itsekkäiden päätösteni takia vammainen.Tottakai on mahdollista, että lapsesta kasvaakin täysin terve, mutta nämä taitavat olla niitä harvinaisuuksia. Suurempi osa kärsii enemmän tai vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuten ystäväni jokin aika sitten.
Niin ja vauva voi hyvin ja on sen tiedon mukaan mikä heillä asioista nyt on ns terve,pääsi juuri eilen kotiin.
" ikinä en jaksaisi elämää sellaisen monivammaisen lapsen kanssa."
ja miksi et? minulla näitä tapauksia on kaksi, ja ihania ovat todella vaikka erittäin vaikeasti vammaisia. En vaihtaisi mistään hinnasta heitä yhteen terveeseen. oksettavaa porukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten joku yllä totesikin, tämä on tyypillinen aihe, josta on helppo heittää mielipiteitä silloin, kun asia tuntuu kaukaiselta.
Eli irrotetaan vaan aivokuolleet letkuista - entä jos se onkin oma lapsi tai vanhempi, toivoisiko silloin kuitenkin ihmettä? Abortti on aina väärin - entäpä kun raskaana on 11-vuotiaana raiskattu tyttäresi?
Mutta joskus kyllä olen todellakin sitä mieltä että toivottavasti jotkut ihmiset jotka just laukovat samanlaisia kommentteja kuin AP niin joutuisivat tekemään raskaan päätöksen lapsensa elämästä,tuskin oltasiin siinä tilanteessa välttämättä enää samaa mieltä.
Parempi olisi ettette laukoisi noita kommenttejanne ennen kuin olette itse eläneet sellaisessa tilanteessa.Tuntuu että yleensä noi tuollaisten kommenttien laukojat ovat niitä täysiaikaisten ja täysin terveiden lapsien vanhempia jotka just elävät siinä kuvitelmassa että ikinä heidän perheelleen ja lapsilleen ei voi sattua mitään ikävää tai pahaa.
Itsekin ajattelin ehkä joskus näin että mulle ei voi sattua mitään kauheaa,kun ei ollut vielä koskaan sattunut,mutta muuttuipa elämä kertaheitolla kun sain lapsen 24 rv:lla ja samoin ajatusmaailmakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä ole tarvinnut mitään terapiaa/hoitoa kotiutumisensa jälkeen. Jopa keuhkot ovat oivassa kunnossa.
eikä ole tarvinnut mitään terapiaa/hoitoa kotiutumisensa jälkeen. Jopa keuhkot ovat oivassa kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivokuolleita ei muutenkaan pidetä letkuissa, ainakaan kovin montaa päivää. Siihen asti ehkä jos halutaan joitakin elimiä luovuttaa. Aivokuollut ei ikinä palaudu normaaliksi, aivoissa ei ole toimintaa enää. Aivokuollut on eri asia kuin kooma tai monivammaisuus.
T: sh
sillä osa näistä vauvoista on täysin terveitä.
Sitä mieltä kuitenkin olen, että jos tiedetään että lapsesta ei voi tulla terve niin hoito pitäisi lopettaa.
Ei sen takia että vanhempien on rankkaa elää vammaisen kanssa vaan koska lapsiparka tulisi kärsimään kauheita kipuja.
Kuten se lääkäri siinä dokkarissa sanoi; joidenkin lasten elämä on kauheampaa kuin kuolema, ja se musta poikakin kärsi kovista kivuista.
Päätimme mieheni kanssa että jos joudumme kieltämään tehohoidon, teemme sen jos lapsemme joutuu kärsimään muuten tuskista. Parempi lapsen kuolla kuin tuntea kauheaa kipua koko ikänsä.
Minusta on törkeää pitää lapsi väkisellä hengissä vain koska itse ei halua kohdata lapsen kuoleman aiheuttamaa tuskaa. Vanhemman on ajateltava lapsen parasta eikä omaa parastaan.
Entäpä jos sinulla on vastassa 2 vauvaa joista toinen syntynyt rv24+6 ja toinen rv25+0 eli vain 1vrk erottaa heidän sikiöikänsä.
Kummalle soisit mahdollisuuden elämään?
Vain 1vrk......
edelleen, jos joutuisit auto-onnettomuuteen, ja tehohoidolla sinulla olisi 50% mahdollisuus selvitä,(ilman hoitoa ei olisi) ja saattaisit vammautua, tahtoisitko että sinua hoidetaan?
miksi ihmeessä riistäisit vastasyntyneeltä ihmisarvon ja tehohoidon, mutta aikuiselta et?
tai entä jos täysiaikaisella vauvalla olisi sydänvika. vikaan kuolisi ilman hoitoa 100% varmasti, leikkaus antaisi 50% mahdollisuuden selvitä. etkö tahtoisi että tätäkään lasta hoidettaisiin?
täytyykö hoitaa vai onko lääkärin vallassa ?
Voihan olla, että lapsi kasvaa ja kehittyykin ihan normaalisti, mutta riskit pieniin tai suuriin vammoihin ovat aina olemassa. Lapset ovat lahjoja, mutta ikinä en jaksaisi elämää sellaisen monivammaisen lapsen kanssa.