Loppuuko kaikilta seksi ja rakkaus kun tulee eka lapsi?

seksi joutui luonnollisesti pinelle tauolle lasten syntymän jälkeen,mutta siihenkin palattiin heti,kun olin toipunut.väsymys vei tietenkin haluja jonkin aikaa,mutta sitten kaikki taas " pyörähti käyntiin" uudestaan.meillä lapsia on kaksi,kolmas " tekeillä" ,eli tervetullut milloin vaan.se tietää tietenkin taas hetkeksi kovempaa väsymystä,vähemmän omaa aikaa,jne..mut kyllä siitä selviää,kun molemmat tietää,mihin ollaan ryhtymässä.omaa aikaa,siis yhteistä miehen kanssa,on yritetty ottaa aina silloin tällöin.joskus menee pidempiä aikoja,että se oma aika rajoittuu juuri noihin koti-iltoihin,kun lapset nukahtaa...mut sitten sitäkin ihanammalta tuntuu joku yhteinen " luksus" ,esim yö hotellissa,tms...ja ajatus,että mikään ei jatku ikuisesti,auttaa vauva-aikana..ainakin joskus...!

Minulla kans tuntuu,niinkuin joku jo mainitsikin,että mies rakastaa minua ja lapsia nyt jopa enemmän,kuin joskus aiemmin...ja se yhteinen rakkaus yhteisiä lapsia kohtaan on ihanaa!!

tästä seksis

Siis tarkoitus oli sanoa vielä seksistä että meillä se on parantunut ja sitä on edelleen joka päivä, niin kuin suhteen alusta asti on ollut. Ei ole raskaudet vaikuttaneet ja viikon päästä synnytyksestä oltiin taas hommissa :)

olinkohan 18?

ei edes kolmannen jälkeen. Miksi ihmeessä loppuisi?

oli rankkaa, siksikin että lapsi oli siaraalassa ekat 7 viikkoa ja minä siellä kellon ympäri. Kun poika viimein pääsi kotiin olin minä se " minä itse viahdan vaipan, minä itse minä itse" kun koin niin raskaana sen keskosen sairaalassa olon, että vaikka pojan kokonaan siellä itse hoidinkin niin kuitenkin oli sellainen " tämä on minun" vaihe päällä. Jotenkin sitten koko parisuhde meni ihan kiville, ja puhuttiin jopa erosta ja siitä kuka jää mihinkin asumaan. Mutta jotenkin sitä asiaa yhdessä itkien ja pohtien se kuitenkin ratkesi ihan toisella tavalla. Me päätettiin kävellä alttarille ja toinen lapsi oli tervetullut. lapsilla ikää nyt 3v ja 1,5v ja monena iltana me puhutaan miten elämä voi olla ihanaa... meidän suhde on todella läheinen ja lämmin, seksiä on paljon enemmän kun silloin kun lapsia ei ollut, ja etenkin se seksin laatu on parantunut. halaillan ja pussaillaan kyllä aika paljon ja oikeastaan aina ollaan ulkona ym. iltaisin koko perheen voimin. Teemme melkein kaiken yhdessä perheenä, ja se on ollut meille sellainen että sillä jaksaa, kun kumpikin osallistuu silloin kumpikin saa lapsista ne ihanat hetket ja samalla ne kiukkupuuskat niskaansa. Me ollaan todella onnellinen pari ja perhe.

Seksin väheneminen ja ajoittainen loppuminen ovat olleet näin miehenä kova paikka. Oma seksi ei pitkän päälle ole kovin houkuttelevaa...



Muuten parisuhde varmasti lujittui entisestään ja lapsi on tärkein asia elämässä. En tosiaan kaipaa sitä aikaa, kun sai tehdä mitä itse halusi (nuo jonkun mainitsemat teatterikäynnit, tuntikausien lukemiset ym. ym.). Tietenkin joskus pitää päästää tuulettumaan kavereiden kanssa ja vaimon kanssa. Harrastuksiin pitää löytää aikaa silloin tällöin, vaikka sitten kun lapsi on nukkumassa. Tämä kaikki tietenkin väheni lapsen tultua, mikä nyt on varmaan itsestään selvää kaikille. Jos olisin tuota pelännyt, en olisi lapsia halunnutkaan. Kuten sanottua lapsi on tärkeintä ja ihaninta maailmassa, mutta kyllä tämä aika on haastavaa parisuhteelle. En kuitenkaan epäile ettemmkö yhdessä jaksaisi, sillä onnenhetkiä mahtuu jokaiseen päivään paljon, vaikka raskasta välillä onkin.

T. MÄÄN

onnellinen parisuhde. Lasta vietiin alusta alkaen hoitoon mummilaan, ensin tunniksi - pariksi (jotta voitiin käydä syömässä yhdessä tai vaikka vaan nukkua päiväunet ja rakastella perään, kumman tarpeessa nyt enemmän oltiin), jossain vaiheessa sitten myös yökylään. Nykyään lapsi (2,5 v) on yökylässä n. kerran kuukaudessa tai kerran kahdessa kuukaudessa. Näiden yökyläilyjen välilläkin toki hoidetaan parisuhdetta, lapsen nukkuessa rakastellaan ja hereillä ollessa halitaan ja suukotellaan. Toki välillä myös riidellään ja mies ottaa päähän ja lujaa, mutta näistäkin päästään yli, kun vaan tahdotaan rakastaa!

piste.

EI TODELLAKAAN!! meillä nyt 2 poikaa ja ollaan rakastuttu toisiimme uudestaan, sekä ,ies minuun, että minä mieheeni :) tottakai on riitoja ja arjen väsymystä yms,mutta rakkaus ja seksi on vain parempaa ja aidompaa nyt kun on yhteisiä saavutuksia!:)

tuo ap:n kolme vuotta kuulostaa hurjan pitkäksi venähtäneeltä kurjalta ajalta. Meillä oli hankalin aika noin 6kk esikoisen syntymästä. sitten puhuttiin. nyt on kolme mukulaa ja hyvin menee.

minulla kesti aikansa tajuta, että kun mies kysyy, että " väsyttääkö" se tarkoittaa " rakasteltaisko ?" . myös kirjasta " miehet ovat Marsista ja naiset Venuksesta" oli paljon iloa se avasi molempien silmät ajattelutapojen eroille.



en tiedä selviättekö ilman apua, pahalta kuulostaa tuollainen henkisen yhteyden katkeaminen noin pitkäksi aikaa.

lapsiperheen elämä erilaista. Mutta sanotaanko että lapsen ollessa 1-vuotias alkoi meilläkin taas olla ihanaa, seksi maistui kyllä aina :) Toinen lapsi syntyi taannoin ja seksiä on ollut, samoin rakkautta!! Meillä periaatteena on että omaa kiukkua ei tarvitse purkaa aina lapsiin tai toiseen, huumoria koetetaan viljellä esim. kun mies on töissä niin viesteillä tai sitten kotona. Päivän halit ja suukot aina!! Me halutaan myös näyttää lapsille meidän rakkautta avoimesti, esikoinenkin tykkää halitella kun olemme kaikki lähellä toisiamme.

Meillä on 3- ja 5-vuotiaat lapset. Seksi on loppunut käytännössä kokoneen toisen lapsen syntymän jälkeen. Ei auta puhuminen, eikä kotihommien eteen raataminen, ei auta mikään. Olen järjestänyt vaimolle aikaa mm. kuntosalilla käyntiä varten (hänenkin suosikkiharrastuksensa ennen lasten tekoa) ja muuten olen yrittänyt tehdä kaikkeni sen eteen että homma joskus alkaisi taas kiinnostaa. Mutta kun asenne on hänellä ehdottoman kielteinen asiantilan kohentamisen suhteen, ei edes suostu keskustelemaan asiasta.



Nyt en enää viitsi alentua ruinaamaan seksiä omalta aviopuolisoltani. Yritetty on, vuosikaudet, mutta kun ei niin ei. Etsin fyysisen läheisyyden mieluummin sitten ihan muualta.

Tuntuu että meillä parisuhde tyssäsi siihen, lapsi on kolme ja eron partaalla keikutaan. Seksi loppui, puhuminen ja yhdessä tekeminen loppui, koskettaminen ja kaikki mukava. Elääkö kaikki sen jälkeen kulississa vai miten perheet pysyy kasassa?

En oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Ollaan yritetty välillä tehdä yhdessä jotain kivaa, menty leffaan, ravintolaan jne. mutta ei... Ei vaan muuten enää oo mitään, ei niin mitään puhumista, ja kosketuksesta menee jokailtainen suukko ennen nukkumaanmenoa, siinä se.

Tuntuu että meillä parisuhde tyssäsi siihen, lapsi on kolme ja eron partaalla keikutaan. Seksi loppui, puhuminen ja yhdessä tekeminen loppui, koskettaminen ja kaikki mukava. Elääkö kaikki sen jälkeen kulississa vai miten perheet pysyy kasassa?

Miksi parisuhteen pitäisi jäädä lapsen jalkoihin?? Meillä vaan paranee vanhetessaan, 4 lapsen ja 16 vuoden jälkeen ollaan rakastuneempia kuin koskaan ja oma siippa näyttää "kypsymisestään" huolimatta yhä kiihottavalta monta kertaa viikossa:D