Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Liian pieniä elämään? Tänään Nelosella.
07.02.2006 |
6.2.2006 22:26
Nelonen klo 22.00
Dokumentissa pohditaan, onko kaikkein pienimpien keskosten tehohoidossa järkeä, jos jopa 40 prosenttia kärsii kehityshäiriöistä.
Kennedy Asamany huolehtii keskosena syntyneestä Bright-pojastaan.
BRIGHT ASAMANY syntyi 24. raskausviikolla, kun normaalisti raskaus kestää noin 40 viikkoa. Äitinsä kämmenelle mahtunut Bright pysyi hengissä tehohoidon ansiosta, mutta on vaikeasti vammainen ja sairastaa epilepsiaa.
Brightin ikätoveri Layla Jane syntyi 23. raskausviikolla. Layla Janella on kuitenkin normaali älykkyysosamäärä, eikä hän kärsi kehityshäiriöistä tai oppimisvaikeuksista.
KESKOSEKSI määritellään vauva, joka syntyy ennen 37. raskausviikkoa tai painaa alle 2500 grammaa. BBC:n tuottamassa dokumentissa Ihmevauvat esitellään tutkimusta keskosista, jotka ovat syntyneet ennen 26. raskausviikkoa. Näiden todella pieninä syntyneiden " ihmevauvojen" eloonjääminen on yksinomaan nykylääketieteen ansiota.
Tutkimus käynnistyi vuonna 1995. Tehohoidon ansiosta moni tuolloin syntyneistä keskosista selvisi kotiin, mutta kun lapset testattiin kuusivuotiaina, huomattiin että jopa 40 prosenttia kärsi eriasteisista kehityshäiriöistä. Layla Janen ja Brightin lisäksi Ihmevauvat-dokumentissa tutustutaan muutamaan muuhun tutkimukseen osallistuneista perheistä.
DOKUMENTTI tuo esiin kiinnostavia yksityiskohtia, kuten esimerkiksi että keskosina syntyneet pojat ovat tyttöjä puolet alttiimpia kärsimään oppimisvaikeuksista myöhemmässä elämässään. Tunteisiin vetoavan dokumentin pääpaino on kuitenkin eettisissä kysymyksissä.
Kaikki dokumentissa haastatellut vanhemmat kertovat olevansa kiitollisia lapsistaan, mutta osa vaikeasti vammaisten lasten vanhemmista uskaltaa myös myöntää joskus ajatelleensa, olisiko vauvan sittenkin ollut parempi kuolla. Dokumentissa kysytäänkin hivenen provosoivasti, ovatko kaikkien pienimmät keskosvauvat vain kunnianhimoisten lääkäreiden koekaniineja. Tehohoito on rankkaa sekä vauvalle että vanhemmille, ja pikkuruisten ihmistaimien kamppailu elämästä on sydäntä särkevää katsottavaa.
On kuitenkin ymmärrettävää, ettei moniltakaan vanhemmilta löydy kanttia lopettaa hoitoa ennen kuin voi olla varma, että kaikki toivo on mennyttä. Pitäisikö vastuun siis olla yksin lääkäreillä? Onko tehohoidon kehittämisessä järkeä, jos saavutetut tulokset ovat heikkoja? Myös vammaisella lapsella on oikeus elää, mutta missä kulkee raja? Elämää pitää kunnioittaa, mutta niin myös kuolemaa luonnollisena osana sitä.
Kommentit (17)
(mun vauvani ei olut keskonen vaikka painoi alle 2500kg, niin minulle sanottiin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma poika syntyi rv 32, painoa oli 1230g. Nyt terve 3-vuotias :)
eikä vanhemmat saa edes kieltää noita hoitoja, vaikka lapsi kuinka huonokuntoisena/pienillä viikoilla syntyisi. Jos yrittää, tehdään huostaanotto.
Ja esikoinen saatiinkin pysymään hyville viikoille(meinasi syntyä jo rv 21!), mutta taas on ennenaikaisuuden riski olemassa. Voi olla, että kiusaan itseäni katsomalla tämän, mutta pakko...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oma poikani syntyi muutama vuosi sitten ennenaikaisena rv.24, hän ei selvinnyt synnytyksestä kun ehdittiin laitokselle vasta niin myöhään että oli pakko synnyttää alakautta. Ei löydetty mitään syytä ennenaikaisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
t. 1-vuotiaan, viikolla 33 syntyneen pojan äiti....
Nykyään laitos on täynnä näitä erittäin vaikeavammaisia keskosia, jotka pidetään väkisin hengissä.
No, eipähän ainakaan työt lopu.
t.kehitysvammisten hoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka esikoinen syntyi täysiaikaisena ja ennenaikaisuuden merkkejä ei nytkään ole. Pahoitin kyllä minä ainakin mieleni kirjoituksestasi.
Tosiasia on, että meille on tullut rysäyksenä näitä keskosia, jotka ovat monivammaisia ja erittäin vaikeasti hoidettavia. Osa nenämahaletkuissa loppuelämänsä, osa syvästi kehitysvammaisia.
Miksi näitä asioita ei saa sanoa julkisesti.
Ole onnellinen, että lapsesi on terve. Joku muu suree sitä, että hänen ei ole ja tätä äitiä minä työkseni lohdutan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En väitä etteikö olisi totta ja hyvä, että nykyään ihmisten tietouteen tuodaan näitä vähemmän mukavia asioita paremmin kuin muutama vuosi sitten.
Mutta kehtaat vielä tokaista, että " onneksi ei työt lopu"
vaikka tiedänkin ikeväni. Minun vauva syntyi rv 22 ja menetimme hänet pian syntymän jälkeen. Tiedän että kidutan itseäni kun katson, mutta en voi jättää katsomattakaan. Aihe kuitenkin kiinnostaa koko kauheudessaan kun on omallekin kohdalle sattunut. En kyllä suosittele ketään herkkää ihmistä katsomaan jos on kyseisillä viikoilla raskaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni muu samoihin aikoihin syntynyt isompi vauva kuoli. :(
Totta kai toivoisin, että kaikki lapset olisivat terveitä, mutta kehitysvammaisten kanssa työskentelevänä säälittää ne lapset eniten, jotka on tuotu laitokseen vauvoina ja heitä ei ole koskaan käyty katsomassa, mutta lisää lapsia on tehty. On perheitä, missä on useampikin sairas lapsi ja heitä ei ole ikinä käyty katsomassa. Joten ei ole enää ruusunpunaisia laseja silmillä.
Rehellisesti sanoen minusta on hullua, että väkisin pidetään hengissä liian pienet keskoset. Silti samojen lasten vanhemmat käyvät punktiot ja seulonnat, että saisivat terveen lapsen. Mutta kun lapsi painaa muutaman sata grammaa, ollaan vaatimassa kallista erityishoitoa, että juuri se heidän lapsi pysyy hengissä.
Eli kehitysvammaisia riittää meille hoidettavaksi, vaikka kuinka käytäisiin seulonnat ja abortoidaan eitoivotut sikiöt pois. Se on vain realistinen totuus.
Varmasti tekee pahaa katsoa ja kun vielä raskaana rv27+5, että mahdollisuus olisi selvitä jos päättää syntyä.
Mutta toivottavasti pysyy vielä mahassa hyvän aikaa. Ja viitteitä ennenaikaisuuteen ei kyllä ole.
Alue: Aihe vapaa
Aion kyllä katsoa mielenkiinnolla, itselläni on vk 28 syntyneet terveet, nyt jo 10-vuotiaat tytöt.