Lue keskustelun säännöt.
Irtisanon itseni vakituisesta virasta!
07.02.2006 |
se on suuri päätös, mutta minulle suunnaton helpotus.Nyt saan keskittyä itseeni ja perheeseen. Lapset nauttii kotonaolosta ja miehelle on koti siistinä ja ruoka valmiina, kun tulee töistä.
Kommentit (13)
Olen ollut kotona viisi vuotta. Nuorimmainen täytti just kolme. Pitäisi vielä ottaa itseäni niskasta kiinni ja saada käytännön asiat hoidettua. Nyt virkavapaalla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti olet käyttänyt hoitovapaat loppuun, ennen kuin luovut turvaverkostasi (virastasi).
Työpaikalla oli henkisesti hyvin raskasta, väsin ja masennuin. Nyt kyllä helpottaa ja kovasti!
Nyt hain uudestaan ja sain 8eri paikka). Kyllä elämässä kannattaa välillä uskaltaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
päinvastoin, välttämätön paha, mitä oli pakko tehdä!
mutta vaihdan työpaikkaa...ihan eri alalle aion, Kävin eilen töissä hoitelemassa asioita ja pelkkä paikan näkeminen sai palan kurkkuun, Pitäisi 2kk päästä aloittaa työt, mutta en voi sinne enää palata. Esimiehet ja yksi työkaveri ihan p;stä. En kestä tätä henkilöä seuraavaa 15 vuotta(sitten jää eläkkeelle)
Mielummin pienempi palkka kuin terapian tarve
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vähemmälläkin tulee toimeen, niin hyvä!
Tuli vielä mieleen, että olisko joku osa-aikatyö osuva vaihtoehto?
ei ole mahdollista palata vanhaan työhön muuton takia, uutta pitäisi alkaa sitten katselee, mua kyllä se vähän ahdistaa, alkaa ettii uutta työpaikkaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpaikka olisi odottamassa hoitovapaan jälkeen, mutta näyttäisi siltä että jään kotiin... Minusta taitaa tulla perhepäivähoitaja. :)
tosin ajattelin alaa vaihtaa....
Työpaikka sinällään ok, työkamut kivoja ja työkin jees ja palkkakin ok.
Silti tuntuu, että sinne palaaminen yli 3v kotona olon jälkeen tunnu omalta jutulta ja haluaisin antaa enemmänkin sitä " parasta" osaamistani toisella alalla. Eli tuossa työssä mitä teen, en oikein tunnu saavani mahdollisuutta näyttäää omia vahvoja osaamisiani ja ideoita....
Jaa-a, mitä tehdä....hoitovapaalla vielä, joten onneks aikaa tässä vielä miettiä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoin itseni irti, kun alkoi yöunet mennä ja työpaikalla oli aivan äärettömän ahdistavaa ja kiireistä ja paska pomo. Vaihdoin 4kk:n työsopimukseen uuteen paikkaan. Vasta nyt jälkikäteen tajuaa, miten mahtavaa on olla sellaisessa työpaikassa, jossa on ihania ihmisiä, hyvä ilmapiiri, rento johtaja jne.
työsuhde on jatkunut muutamalla kuukaudella, mutta tiedän, että omalla työlläni voin tehdä itseni tarpeelliseksi ja ehkä jonain päivänä vakinaistua. Vaikka ei se vakinainen työ mitään onnea selvästikään tuo - ihan muut jutut vaikuttaa omaan työiloon ja -jaksamiseen!
Olen todella onnellinen ratkaisustani.
palasin töihin lasten ollessa 1ja 3. eli olen nyt ollut töissä 2.5vuotta.
sanoin itseni irti ja pian alkaa taas kotiäitiys, odotan innolla.
Liian väsyneitä oltiin kaikki, nyt saadaan rauhoittumaan tämä kotielämä.
Ei se raha aina ratkaise kaikkea, koitetaan tulla toimeen pienemmällä...
Tsemiä kaikille samassa tilanteessa oleville ja tätä harkitseville!