Asiat, joita ennen yhteenmuuttoa kannattaa käydä läpi?

Jos te ootte ollu vuoden yhdessä ja tiiviisti niin kyllä sen alkoholinkäytön luulis jo olevan selvä?



Musta kannattaa muuttaa ensin toisen kämpälle, vaikka mies teidän luo. Jos ei homma toimi niin pikaseen siitä muuttaa, samalla lapsen vanha asuinpaikka ei muutu -tosin teillä vielä aika nuori lapsi, mutta meillä teki 1,5 vuotiaalle tiukkaa muuttaa.. ;)



Arvot ja asenteet kannattaa puhua; homoliitot, adoptiot, muslimit, rasismi.. Mitä kovempi linja on, sitä vaikeampi on toisen kanssa olla jos toisella on eri mielipiteet, samaten kotityöt; onko naisen hommaa siivota vai tehäänkö tasan, voidaanko hommia jakaa ja miten ongelmia ratkotaan vuosien päästä -onko kerran päätetty sitten se joka pysyy?



Rahat voi tehä toisille ongelman, meillä homma tippu paikalleen ihan sillä että me tykätään maksaa laskut eka ja sitten vasta elää.. Molemmille tasavertasesti.



Halutaanko tulevaisuudessa lapsia lisää, miten ehdottomia ollaan mielipiteessä?



Aina löytyy yllätyksiä, mutta jos ihan perusasiat jutellaan niin kyllä aikuisten ihmisten pitäisi voida selvittää muut. Parisuhde kun on kompromissejä ja asioille luovuttamista.. Tasapuolisesti.

Niinku mikä ihmeen " reviilitila" ???

Vierailija:

Jos te ootte ollu vuoden yhdessä ja tiiviisti niin kyllä sen alkoholinkäytön luulis jo olevan selvä?

Melko selväksihän tuo on tullut. Eikä kummallakaan ole valittamista.

Musta kannattaa muuttaa ensin toisen kämpälle, vaikka mies teidän luo. Jos ei homma toimi niin pikaseen siitä muuttaa, samalla lapsen vanha asuinpaikka ei muutu -tosin teillä vielä aika nuori lapsi, mutta meillä teki 1,5 vuotiaalle tiukkaa muuttaa.. ;)

Tämä ei ole oikein mahdollista. Tuppaa käymään liian ahtaaksi, joka taas voi antaa ihan väärän kuvan koko yhdessä asumisesta.

Tästä kyllä puhuttiin, ja tultiin tulokseen että haluamme yhteiseen kotiin, eikä niin että toinen muuttaa toisen kotiin.

Arvot ja asenteet kannattaa puhua; homoliitot, adoptiot, muslimit, rasismi.. Mitä kovempi linja on, sitä vaikeampi on toisen kanssa olla jos toisella on eri mielipiteet, samaten kotityöt; onko naisen hommaa siivota vai tehäänkö tasan, voidaanko hommia jakaa ja miten ongelmia ratkotaan vuosien päästä -onko kerran päätetty sitten se joka pysyy?

Arvot ja asenteet ovat melkolailla yhteisiä. Minä olen taipuvainen olemaan " kovempi ja kiivaampi" asenteissani, mutta riitaa ei olla saatu aikaan.

Mies on asunut vajaat 10 vuotta yksikseen, joten kotihommat sujuu häneltäkin. Kokkaaminen on minun heiniäni, mutta vastapainoksi olemme käyneet usein ulkona syömässä. Mies on jopa täällä minun asunnossani osallistunut viikkosiivoukseen (vaikka onkin yleensä vain viikonlopun täällä) imuroimalla ym. Hän on myös jäänyt lapseni kanssa kotiin, kun olen ollut tyttöjen kanssa viihteellä. Kumpikin saa sovitusti mennä myös omissa porukoissaan ulos.

Mikä on kerran päätetty pysyy, jos pysymiselle on hyvät edellytykset. Tilanteet, olosuhteet... Kaikki voi muuttua ja niiden muutosten mukaan tulee myös elää.

Halutaanko tulevaisuudessa lapsia lisää, miten ehdottomia ollaan mielipiteessä?

Ei haluta. Mielipide on molemmilla ollut ehdoton jo ennen tapaamistamme.

Niinku mikä ihmeen " reviilitila" ???

Kyllä toisella pitää olla tilaa ja aikaa ihan täysin itselle. Ei parisuhde ole sitä että muututaan yhdeksi ihmiseksi. Parisuhteessa on yhä " Matti" ja " Maija" , eikä yhtä " MattiMaija" -henkilöä. Yksilöllisyys ja yksityisyys kunniaan parisuhteessakin.

ap

kuin vasta kymmenen aviovuoden jälkeen. Meillä mies sai vasta sitten suunsa auki kuinka häntä ottaa päähän, että minulta jää tavarat aina hujan hajan ja en (muka) siivoa tarpeeksi yms.

Tämä siis siinä vaiheessa kun ukko halusi päästä musta lopullisesti eroon.

Huvittavinta tässä on toisaalta se, että ei hän itsekään niitä maailman siisteinpiä ollut. Eri asiat vaan ärsytti siisteydessä.

Kiitos hurjan paljon hyvistä vastauksista! Kuten jo alussa sanoin, kaikkea ei voi ennakoida, mutta parhaansa tässä koittaa tehdä :)

Onneksi mies on keskustelevaa tyyppiä ja asioita voi ottaa esiin laidasta laitaan, ilman että pitäisi pelätä suuttumista tms.



ap

kummallakin on kotirauhasta. Entisen avokin kanssa minulla muodostui ongelmaksi se, että hänelle meidän koti oli kuin kerhohuone, jonne omat kaverit olivat tervetulleita suunnilleen koska vaan hengaamaan.



Omaa rauhaa ja tilaa kaipaavana ihmisenä mulla meni tuohon monesti hermo.