Miksi nykyään melkein kaikissa talomalleissa makuuhuoneet 10-12 neliötä?

Talossa on näiden jälkeen vielä 160 neliötä, mm. 60neliön kaksiosainen oh. Perhe leikkii yhdessä olohuoneessa, eikä olla yksin huoneissamme. Sitten jos on kipeä tai haluaa omaa rauhaa, niin kyllä se 10-12m2 riittää.

Oli pakko ottaa siinä tilanteessa se mikä löytyi.Kaikki kun ei voi heti vaatia sitä ja tätä vaa pakko asua jossain.

Mutta että miksi se seinä ei voisi ollla edes 1,5m leveämmällä ja kylppäri vastaavasti sen verran pienempi...kun olis sitä tilaa mitä muuttaa.Makkariin mahtuu vain pari sänky ja viereen pieni yöpöytä, sängyn toinen laita onki jo toisessa seinässä...muuta ei sovi kun se kolmas seinä on vaatekaappeja.Olohuoneeseen ei mahdu millään sohvaa enempää, muuten tuolit olisivat keskellä lattiaa ja kulku estyisi...Kyökissä soipii puuhailemaan yksi kerralaan, muuten törmää kokoajan toiseen. Onneksi tämä ei ole omistusasunto...

Meillä on kaksi lasta, 5v ja 8v. Nuoremman huone 21,5 m2 ja vanhemman 24 m2.

Meilläkin nukutaan makuuhuoneissa, missäs sitten?

Makuuhuoneitten lisäksi meillä on tilaa vielä 346,5 m2 eli ei meilläkään ahdasta ole.

Huonekorkeus oli iso (ON MUUTEN HYVÄ ILMANVAIHDON KANNALTA!) ja huoneet olivat tilavia. Jokainen huone oli reilu 20m2. Minun mielestäni se oli tosi kiva juttu :) Oli tilaa telmiä.



Inhoan näitä pikkuisia laatikoita, joihin pitäisi nykyään tunkea itsensä. Se on kai modernia. Haluan mieluummin muutaman ison huoneen, kuin paljon pikkuruisia koppeja. Muut asukoot miten haluavat, väliseiniä voi aina rakentaa. Minä taas haluan kaataa seiniä ;)



Mitään videotykkihuoneita meillä ei tarvita.

Jos on pienet tilat niin tavarat on pakko pitää ojennuksessa, eikä turhaa krääsää viitsi hankkia, kun sille ei ole tilaa.

Meillä makkarit ovat tavallisen kokoisia (en tiedä tarkkaan, mutta alle 15 neliötä), eikä ole lainkaan ahdasta. Jos lapset rakentavat junarataa niin makuuhuoneen lattia on kokonaan vallattu, mutta mitä sitten? Ei niitä ole tarkoituskaan päiväkausia siinä säilyttää. Muutaman päivän pojat jaksavat sillä leikkiä ja sitten se kerätään taas kaappiin.

Äitini ei voi sietää tämän päivän koppeja lainkaan. Hän oli lapsuutensa asunut okt:ssa, jossa asuinpinta-alaa noin 1950-luvulla rakennetussa talossa oli yli 300m2. Perheessä oli 5 lasta ja vanhemmat. Huoneet eivät olleet valtavia, mutta verraten isohkoja tämän päivän pikkaraisiin verrattuna.

Maalla lapsilla on niin paljon tilaa ja luontoa ympärillä, ettei ole vahingollista, vaikka 3 sisarusta nukkuisikin samassa huoneessa, mutta kaupugissa tilanne on toinen, koska lapset viettävät keskimäärin huomattavasti suuremman osan ajastaan sisällä ja leikkihuoneessa. Tällöin lapsilla tulisi olla (siis mielenterveyden kannalta) n. 15 m2 per henki. Tosin aika mahdoton yhtälö nuorille perheille...

Eli siis ihmiset haluavat paljon huoneita, eivätkä ajattele, millaisia koppeja ne on.



Itse asuin lapsuuteni 70-luvun elementtitalossa ja kyllä oli tilaa. Isot huoneet, vaikka olikin ne kaksi vessaa ja vaatehuone. Keittiöönkin mahtui iso pöytä.

Jostain syystä 80-luvulla alkoi pihistely tilan kanssa.

makuuhuoneessa nukkuu neljä henkilöä. Lapset tosin kahdessa kerroksessa. Lisäksi huoneessa pyykkiteline ja neljän ihmisen vaatesäilytys - joo ja kengät, harrastusvälineet, työkalut ja varapatja. Onneksi lelut ja kirjat sentään on olkkarissa, vai pitäiskö sitä kutsua kirjasto-työhuone-olohuone-vierashuone-ruokasaliksi ja vanhempien lemmenpesäksi :)



Unohdinko mainita? Olemme keskituloinen lapsiperhe ja asumme Helsingissä.

Kuinka tuollaisessa 10 neliön huoneessa mahtuu esim. kolme pientä poikaa yhtäaikaa leikkimään sillä junaradalla? Vai pitääkö äidin olla vieressä vahtimassa, etteivät tallo toisiaan?

Käytännössä asia taitaa kuitenkin olla toisin päin. Maallahan sitä tilaa on myös taloissa, toisin kuin kaupungissa. Harvemmin niitä suuria maalaistaloja kaupungeissa näkee...

Ennen 60 neliön kaksio (ilman saunaa ja vaatehuonetta) oli normaalikokoinen, ei liian iso tai pieni. Nykyään se kaksio on 55 neliötä saunan kanssa ja huoneet pieniä.



En ylipäätänsä ymmärrä sitä saunan tunkemista joka asuntoon. Vie aivan turhaa tilaa ja kaikki eivät todellakaan pidä saunomisesta.

ja ahtautuisin mieheni kanssa vaikka pelkän futon patjan kanssa johonkin pieneen huoneeseen.

Vierailija:

ja ahtautuisin mieheni kanssa vaikka pelkän futon patjan kanssa johonkin pieneen huoneeseen.

JOo niin mekin ahtauduttais johonkin pieneen huoneeseen, jos sellainen olisi, mutta kun tyhjää tilaa on puoli neliötä kylppärissä ja pari olkkarin lattialla, niin vaikeaa on :)

Suurempaa katsellaan, mutta alle 200 000 ei mitään tolkullista tunnu löytyvän. Kallista on!

34

Vierailija:

Ennen 60 neliön kaksio (ilman saunaa ja vaatehuonetta) oli normaalikokoinen, ei liian iso tai pieni. Nykyään se kaksio on 55 neliötä saunan kanssa ja huoneet pieniä.

En ylipäätänsä ymmärrä sitä saunan tunkemista joka asuntoon. Vie aivan turhaa tilaa ja kaikki eivät todellakaan pidä saunomisesta.

Minä pistän kohta myyntiin 59 m2 kaksion ilman saunaa. Pieni vaatehuone kyllä löytyy, mutta silti makkarissa ja olkkarissa on tilaa. Ja vielä oikean kokoinen keittiö sekä kylppäri. Minua on vähän huolettanut, että kun siinä ei ole omaa saunaa. Taloyhtiön sauna on seinän takana, vasta rempattuna.

talossa asuinpinta-alaa ja huoneita 5 + keittiö, laskekaa neliöt siitä. Ei otettu talokirjan perustaloa vaan piirrätettiin arkkitehdillä ja kyllä kannatti.

53 neliöisessä 3H+TK+sauna ja voin sanoa että se asunto on koirankoppi!

Kaikki huoneet pieniä (paitsi WC!), mihinkään ei mahdu ns. normaalikalusteet siis olohuoneenseen on 3 hengen sohva liian iso jne.

Sille joka kyseli sitä.



t:se jolla 17/19 neliön makkarit, asuinpinta-alaa 208 neliöö



ps. sen olen huomannut että tilavia tiloja pitää harvemmin siivota, tosi kiva!

kaksi isompaa makuuhonetta. Meillä rakennusprojekti alkamassa ja nyt mietitään pitäisikö kaikille lapsille saada omat makuuhuoneet. Tarkoitus on asua tulevassa talossa ainakin seuraavat 20 vuotta, eikä laajennusmahdollisuutta ole. neliöt maksavat paljon, joten kompromisseja on tehtävä.