Löytyykö ketään?
Elikkäs, löytyykö ketään, jolla on takana 1 tai useampia suunn. sectioita ja sitten kuitenkin on voinut synnyttää alakautta???
Meillä on 2 poikaa, jotka molemmat ovat syntyneet suunn.sectiolla " hankalan" sisälantion vuoksi. Nyt kuopusta odottaessa lääkäri oli sitä mieltä, että voitaisiin lähteä yrittämään alakauttakin, mutta kuitenkin minun ja mieheni halusta päädyttiin sectioon.
Pikkukolmonen on vielä haaveissa ja jostain ihmeestä on nyt tullut kova vimma päästä yrittämään sittenkin synnytystä alakautta. Olisi siis kiva kuulla, jos jollain on kokemusta vastaavasta ja miten synnytys meni???
Viimeksi lääkäri totesi, että kukaan ei osaa varmaksi sanoa, mahtuisiko vauva syntymään ja jos ei, synnytys pysähtyisi ja sitten siirryttäisiin sectioon, mutta ei uskallettu ottaa riskiä, koska takana oli 2 tuskaista km ja loppuun asti elimme pelon kanssa... mutta nyt kuitenkin asia vaivaa mieltä ja jos Luoja suo meille vielä yhden ihmeen, haluaisimme kokeilla alatiesynnytystä... Lääkäri kun sanoi, että ahtaammastakin lantiosta on toki vauvoja syntynyt.
Jäänpäs odottelemaan, olisiko jollain kokemusta asiasta. :)
Kommentit (2)
Ensimmäinen lapsemme syntyi sektiolla, ei kuitenkaan suunnitellulla, vaan siihen päädyttiin kun oltiin jotakin tunti ponnistettu ja vauva ei vain tullut. Oli kasvotarjonta ja ei vain laskeutunut tarpeeksi alas. Olen pienikokoinen ja lantio oli kuvattu ja arvioitu vielä samana aamuna vauva 3800 g ja piti mahtua. Vauva oli lopulta 3400g. Muistaakseni sanottiin silloin että seuraavakin varmaankin leikataan, ettei mahdu tulemaan. Seuraavassa raskaudessa sitten käytiin synnytystapa arvioinnissa ja sanoin, että jos on mahdollista haluan koittaa alakautta, koska sektiosta toipuminen oli kauheaa. Lääkärit katsoivat kuvat ja tutkivat ja olivat sitä mieltä että kyllä pitäisi mahtua tulemaan 3500g vauva vaikka lantio on toiseen suuntaan kapea niin toisessa suunnassa on tilaa ja vauvan pää kyllä antaa periksi. Synnytys sitten käynnistettiin jo aikaisemmin, jottei vauva ehtisi kasvaa liian isoksi. Muuten synnytys meni OK mutta imukupilla avitettiin vähän lopussa, koska vauvan sydän äänet aina välillä heikkeni. Vauvan päähänkään ei tullut mitään kuhmua tms. painoi n. 3300g. Parantuminen oli huomattavasti nopeampaa ja pääsi erialilla heti nauttimaan vauvasta. Nyt odotan kolmatta ja taas pääsen synnytys tavan arviointiin hyvissä ajoin...
Sitähän sanotaan että jos kaksi on leikattu niin kolmas leikataan automaattisesti! Mutta kannattaa keskustella lääkäreiden kanssa, he kyllä kertovat kannattaako alakautta alkaa yrittämään.
Tsemppiä!
t Tuittu ja papunen rv 8
ahtaan lantion vuoksi, ensimmäinen oli kiireellinen ja toinen suunniteltu. Myös minulle sanoi lääkäri edellisessä raskaudessa, että jos kuitenkin kokeiltaisiin alatiesynnytystä. Itse tosin olin aivan kauhistunut ajatuksesta, sillä ekassa synnytyksessä nimenomaan sanottiin useaan otteeseen, ettei vauva alakautta mahdu. Siksi olinkin vähän hämmästynyt, miten se voisi toisella kerralla mahtua, vauvat olivat vielä ihan samankokoisia. Onneksi pysyimme mieheni kanssa lujina, ja päädyimme uuteen sektioon. Leikkaava kirurgi totesikin jälkikäteen, että hyvä päätös, sillä vauva ei olisi lantiostani mahtunut tulemaan.
Eli en halua mitenkään pelotella sinua, mutta oletko ajatellut mitä sitten jos vauvasi pää juuttuukin lantioosi? Ei varmasti ole mukava kokemus äidille eikä vauvalle, ja tällöin sektionkaan tekeminen ei ole enää niin helppo kun vauva joudutaan kiskomaan tavallaan takaisin.
Itse odotan nyt kolmatta lasta, ja olen menossa tämänkin kanssa suunniteltuun sektioon.
Voimia kuitenkin sinulle päätöksessäsi, mihin sitten päädytkin!:)