Lue keskustelun säännöt.
Kuinka usein käytte lasten kanssa teatterissa, museoissa, konserteissa tms. tapahtumissa?
08.01.2011 |
Rupesin tässä laskeskelemaan, että meillä on tälle keväälle joka kuukaudelle jokin taide-elämys varattuna.
Nyt tammikuussa mennään sukulaisten kanssa katsomaan Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 1827-hevimusikaali.
Sitten ex tempore mies äkkäsi Hesarista, että oopperassa alkaa Robin Hood-ooppera. Onnistuin siihenkin saamaan liput nyt tammikuulle.
Ja huomenna on tietysti ohjelmassa Turun linnan Pikkuritaripäivät.
Helmikuussa mennään katsomaan Apassionata-hevosshow ja käydään Tukholmassa katsomassa terrakottasotilasnäyttely Itäaasian museossa. Samalla reissulla ajattelin, että voitaisiin käydä kuuntelemassa Dame Evelyn Glennien konsertti.
Sitten helmikuussa käydään katsomassa Les Miserables-musikaali Turun ruotsalaisessa teatterissa.
Maaliskuussa mennään Turun kaupunginteatteriim katsomaan Hamburger Börs-näytelmä ja Tampereelle katsomaan Fanny ja Aleksander. Lisäksi Logomossa on Energo-konsertti.
Huhtikuussa on vuorossa Helsingin kaupunginteatterin Wicked-musikaali, toukokuussa taas äitienpäivän kunniaksi Romeo ja Julia-baletti ja sitten vapunaattoa juhlistetaan Turun kaupunginteatterin musikaaliesityksessä.
Kesäksi varasin jo liput Cirque Dracula-sirkukseen ja syksyksi Henrik ja noitavasara-oopperaan.
Sitten tuohon vielä kesäteatterikäynnit ja muutama taide/museokäynti, jos on mielenkiintoisia näyttelyitä luvassa.
Käyttekö te muut perheen kanssa jossain kulttuurijutuissa? Minkä verran? Onkohan meillä tuossa tarpeeksi virikettä lapsille?
Moniin tapahtumiin mennään joko tuttavaperheiden tai sukulaisten kanssa. Tulee sitten seurustelut hoidettua samalla kertaa..
Kommentit (39)
mutta sitäkin enemmän oppivat elämästä muuten, ja mielestäni tärkeämpiä asioita. Ei tarvitse raahata jatkuvasti johonkin showhun vaan ihan retki lähiympäristöön on elämys. Eläimistä ja luonnosta oppivat varmaan hauskemmin kuin jossain museossa. Retki parin kilometrin päähän koskelle on lapsillemme mieluisampi kuin teatterissa istuminen ja niin kyllä itsellenikin.
Vaikka asuisimme kaupungissa niin tuskin kävisimme koko ajan jossain kultturellissa paikassa pieneten kanssa, rahankin takia mutta myös siksi etten ymmärrä jatkuvaa "opettamista". Heurekassa on käyty kerran sukulaisreissulla, muutamissa museoissa jne.
Mitä ihmettä joku konsertti antaa lapselle mitä ei voisi saada vähän vanhempanakin, sitten kun itse osaa valita mieleisensä. Liika on liikaa, sama juttu kuin matkustamisen kanssakin. Rajoittakaa vähän ja hengähtäkää, ei joka kuukausi tarvitse lapsille jotain tuputtaa. Muuaman kerran vuodessa lienee ihan riittävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Museoissa yms. on tilanne, että sinne on ties mitä alennusta ja ilmaispäivää eläkeläisille, mutta pienituloinen lapsiperhe maksaa kalleimman mukaan kaikesta."
Mistä museoista puhut? Monissa taide- yms.museoissa on lippuvapaita aikoja, ja nimenomaan tyyppin perjaintaina ennen klo 16, mikä sopii hyvin kotivanhemmalle.
Liäksi esim. kansallisena museopäivänä valtava määrä museioita on sisäänpääsyltään ilmaisia.
Mitä ihmettä joku konsertti antaa lapselle mitä ei voisi saada vähän vanhempanakin, sitten kun itse osaa valita mieleisensä.
Mistäpä lapsi osaisi vähän vanhempana haluta mieleisensä, jos ei ole kokemusta siitä että mikä on mieleinen?!
Pop/rock-musiikkia toki kuulee radiosta ja sen perusteella voi päättää onko enemmän Britneyn vai Iron Maidenin ystävä. Mutta maailmassa on monenlaisia muitakin konsertteja ja tapahtumia, jotka selviävät vain kokeilemalla. Toisinaan löytää itsestään yllätyksiäkin. Esim. minä en jaksa kuunnella oopperaa telkkarista tai cd-levyiltä, mutta oopperaesitys on mielettömän hieno!
Jotain netin menokonetta on hätäisesti konsultoitu... Moniko noistakin tapahtumista on lapsille sopiva? Wicked esimerkiksi?
Minkä ikäisiä ap:n lapset ovat?
Esitys oli ollut heidän mielestään aika huono ja erittäin, erittäin kovaääninen. Korvatulpat kannattaa siis varuiksi ottaa mukaan!
Itseäni esitys ei enää tuon arvion jälkeen oikein kiinnostanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ei missään massarahastusjutuissa. Tai no, Savonlinnan Oopperajuhlat on ehkä massatapahtuma. Pienemmissä konserteissa lähinnä käydään ja joskus teatterissa. Lapsilla on itselläänkin vuoden mittaan 4-6 konserttiesiintymistä, joten ne tulee tuohon vielä päälle.
Tosin tuollaisissa Disney on ice/apassionata -tyyppisissä käydään aika vähän. Liput on tosi kalliita ja mua risoo se hypetys.
olen samaa mieltä tuosta "hypetyksestä" ja oheiskrääsästä. Mutta ei voi mitään - Apassionata on upea show ja olimme viime vuonna tytön kanssa molemmat ihan haltioissamme. Tänä vuonna uudelleen.
Alkuperäiseen kysymykseen: ainakin kerran kuussa käymme museossa/teatterissa/muussa kulttuuritapahtumassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ne tapahtumat/esitykset, joihin menemme lasten kanssa, on selkeästi lapsille suunnattuja. Lastenteatteria, lastenkonsertteja yms. silloin kun paikkakunnallemme sattuu. Kaikenmaailman Titinalle-konsertteihin emme mene, koska saan niistä näppylöitä. Koulun ja päiväkodin kautta lapset käyvät myös konserteissa yms. ilman meitä vanhempia. Ja me vanhemmat käymme nauttimassa aikuisille suunnatusta kulttuurista ilman lapsia.
Eli siis lyhyesti sanottuna käymme konserteissa, teatterissa tms. silloin, kun sattuu kiinnostamaan ja huvittamaan. Esim. Apassionata-tyyppiset esitykset eivät voisi vähempää kiinnostaa, eivätkä mielestäni ole kulttuuria käsitteen suppeammassa merkityksessä, jossa sitä tässä yhteydessä näytetään käytettävän.
Harrastamme myös itse "kylttyyriä" musiikin muodossa, eli soitamme ja laulamme. Sitä kautta meillä on aika luontevana osana "taide-elämykset" jokapäiväisessä elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hevosenkengässä on käyty 2krt, kerta hki kaup teat ja nyt olis tarkotus mennä kattoo Iskä Menettää muistin-musikaali.
Teatteriesityksistä lähimetsäretkiin.
Ja kyllä teatterien ohjelmistoissa on mainittu, jos jokin esitys ei sovi lapsille. Suurin osa soveltuu onneksi mainiosti, toisin kuin elokuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoin täällä työskennellään koko perheellä taidealalla. Lapsi (3v) on kulkenut mukana konsertista ja tapahtumasta toiseen pienestä pitäen...mutta vaikka paljon on nähty kaikenlaista, niin suuri oli pettymys kun Pähkinänsärkijään ei enää saanut lipuja. Linkolan Robin Hoodia on ihan pakko päästä katsomaan.
Ihanaa, että perheet käyvät kulttuuririennoissa!
rikas ohjaaja tms! Ei siitä ainakaan tavis voi tulla,niin on kulturellia elämä jo pienenä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsena kun saa laajan kuvan kulttuurista, antaa se persoonan kehittymiselle myös lisää tilaa.
Kun sanat loppuvat niin musiikki alkaa, sanotaan...
Mitä ihmettä joku konsertti antaa lapselle mitä ei voisi saada vähän vanhempanakin, sitten kun itse osaa valita mieleisensä.Mistäpä lapsi osaisi vähän vanhempana haluta mieleisensä, jos ei ole kokemusta siitä että mikä on mieleinen?!
Pop/rock-musiikkia toki kuulee radiosta ja sen perusteella voi päättää onko enemmän Britneyn vai Iron Maidenin ystävä. Mutta maailmassa on monenlaisia muitakin konsertteja ja tapahtumia, jotka selviävät vain kokeilemalla. Toisinaan löytää itsestään yllätyksiäkin. Esim. minä en jaksa kuunnella oopperaa telkkarista tai cd-levyiltä, mutta oopperaesitys on mielettömän hieno!
Lapset on 2v ja 5v, joten paljon enemmän käydään nimenomaan lapsille suunnatuissa jutuissa. Aikuisten hommat on sitten aikuisille erikseen.
Meillä tosin mies työskentelee lapsille suunnattujen kulttuuritapahtumien parissa, ja varsinkin esikoinen on usein päässyt tervehtimään isiä työpaikalle ja näkemään kulissit. On käynyt niinkin, ettei itse estiys ole enää kiinnostanut, kun kulissit on jo nähty :) Lisäksi mä olen myös pyrkinyt kannustamaan lapsia aktiivisiksi toimijoiksi passiivisen seurailun sijaan, eli mellä tuotetaan kotona ikiomia teatteriesityksiä, musikaaleja ja konsertteja harva se päivä.
Se ei tosiaankaan ole kulttuuriharrastamisemme tavoite.
Tykkäämme itse käydä erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Ja lapset ovat luontevasti mukana sellaisissa tilaisuuksissa, joista voimme ajatella heidänkin saavan jotain irti ja jotka heillekin saattavat sopia.
Ainahan kaikki ei pidä kaikesta. Ei tarvitsekaan Sekin on hyvä jo lapsena havaita pikkuhiljaa, että mistä pitää, mistä ei. Joku esitys voi oikeasti omasta mielestä olla tylsä tai huono - mutta sellaisessakin esityksessä on yleensä jotain mielenkiintoista tai hauskaa.
Kunhan vaan lapset oppisi elämään monipuolista, ennakkoluulotonta elämää. Se on tavoitteemme. Kulttuurin lisäksi käymme mekin lähimetsässä ja meren rannalla retkillä, luistelemassa, hiihtämässä yms. Mutta nyt olikin kyse kulttuurijutuista. Nämä eivät ole toisensa poissulkevia asioita.
Ja kyllä me pääsääntöisesti vietämme koti-iltoja. Emme tosin vain istu illasta toiseen toljottamassa telkkaria vaan pelaamme yhdessä pelejä, askartelemme joskus, leivomme, lueskelemme, jne.
Ja minusta lapsille pitää tarjota muutakin kuin ns. korkeakulttuuria. Kyllä mekin käymme katsomassa Disneyn leffoja ja pistäydymme joskus Hoplopissa.
Eivätkä kaikki kulttuurijutut ole kalliita. Lisäksi kyse valinnoista: päätimme esim. olla ostamatta suunniteltua friteerauskeitintä ja satsata nekin rahat oopperalippuihin.
rikas ohjaaja tms! Ei siitä ainakaan tavis voi tulla,niin on kulturellia elämä jo pienenä
Ovat askarrelleet kenkälaatikosta teatterilavan paperinukeille, esittäneet isosta pahvilaatikosta tehdyssä "tvssä" "elokuvia" jne.
Mutta taas kerran: en kysynyt, mitä lapsenne touhuavat kotona vaan käykö ihmiset yleensä minkä verran lasten kanssa eri kulttuuritilaisuuksissa...
ap
Ap ei voi olla tosissaan. Kuulostaa kauhealta. Pari kertaa vuodessa on ok.
Meilläpäin kyllä museoihin pääsevät alle 18-vuotiaat ilmaiseksi (ja muutkin tiettyinä päivinä)- eivätkä lippujen hinnat kovin paljon tuoppihintoja kovempia ole...