Ja nyt opiskelemaan kielioppia!!!!!
AGGRESSIIVI
Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä vakiintunut
aggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa.
Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti mihinkään sanaluokkaan
määriteltävissä oleva VITTU.
Vittu ei koskaan esiinny yksin, se edustaa siis eräänlaista pohjarakennetta
tai osamorfeemia.
Vittuun agglutinoidaan aina jokin persoona- tai relatiivipronomini.
PREESENSTAIVUTUS
1.sg vittumä jaksa mitään myydä.
2.sg vittusä rupee mulle iniseen.
3.sg vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin.
1.pl vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta.
2.pl vittute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte.
3.pl vittune mistään mitään tiedä.
Persoonattomia:
Vittu siellä mitään ilmaista viinaa ollu.
Vittu täällä mikään kesä ole.
Vittu täällä jaksa pitempään notkua.
Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan.
Imperfekti: Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa.
Perfekti: Vittumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata.
Pluskvamperfekti: Vittumä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku
jouduin tiputukseen.
HUOM!
Lause " Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska lauseen
imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa! Kyseessä on siis
tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka nimeäminen
aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen silmän
verkkokalvon rappeumaa.
Vittu-sanan soveliaat käyttökerrat kautta maailmanhistorian asettavat
käytölle korkeat vaatimukset:
" Enpä arvannut että he suuttuisivat noin vitusti." - Osama bin Laden, 2001
" Hei halooo, kuka vittu siitä saisi tietää?!" - Bill Clinton, 1999
" Haluatte MINKÄ tuohon vitun kattoon!?" - Michelangelo, 1566
" Miten vitussa sinä ratkaisit tuon!?" - Pythagoras, 126 eKr
" Joka vitun taukki ymmärtää tämän." - Einstein, 1938
" Vitut täällä mitään jäävuoria ole." - Titanicin kapteeni, 1912
" Ketään kiinnosta, jos me vallataan joku vitun Kuwait." - Saddam
Hussein,1990
" Mikä vitun riskianalyysi?" Kaj-Erik Relander (Sonera),2001