Lue keskustelun säännöt.
Jos teista vahavaraisista jokainen tosiaan ajattelee, etta on niin pienet tulot, etta ei todellakaan voi laittaa rahaa saastotilille vaikka 2-5€/kk. ja lukekaa nyt ennen kuin taas
02.02.2006 |
RIEHUTTE. Eli ajatelkaa onko mitään sellaista, jonka voitte jättää ostamatta ja laittaa senkin summan sinne säästötilille.
Eli itse tunnen pari kaveria, jotka just ovat aina näitä valittajia, että on niin pienet tulot ette i voi mitään laittaa säästöön. Mutta mitä mitä? Näillä kavereilla silti rahaa riittää 2 kertaa viikossa ostaa suklaalevy hinta 1,50¿/kpl. Mistäkö tiedän näin tarkkaan asian. No käydään yhdessä lasten kanssa lähi puistossa ja kävellään kaupan ohi. Joka kerta pitää saada hakea " kotiin viemisiksi se suklaalevy, kun ei millään voi olla ostamatta ja on aivan pakko 2 kertaa viikossa se saada" . Niin tuostakin ovat itse kertoneet aivan avoimesti, että pitää 2 kertaa viikon aikana saada se suklaa ostettua. Jos he tämän helmikuun olisivat syömättä suklaata niin kertyisi säästöä 12¿. Aika suuri summa mun mielestä laittaa kuukaudessa pelkkään suklaaseen. Kun kyseiset kaverit laittaisivat tuon summan säästötilille olisi kesäkuun lopussa jo 60¿ eikä heidän tarvitsisi silloin valitella: " Voi kun lasten kanssa olisi kiva mennä särkänniemeen, mutta kun ei ole varaa" Olisi varaa kun jäisi suklaat ostamatta.
Toinen juttu. Monet ostelee lehden irtonumeroita kaupasta tai tilaavat lehden muutamaksi kuukaudeksi kun lehtimyyjä lupasi 50% alennuksen ja pikku laukun kaupan päälle. Jos lehti maksaa sen 50% jälkeen 25¿ miksi tilata lehti? Kun voisi laittaa senkin rahan säästöön?
Ja kun seuraavaksi tekee mieli ostaa kaupasta seuraavia tuotteita: jäätelö, limsa, aikakauslehti, iltasanomat, karkkia, pullaa, kiva ale-tuote jonka saa niin halvalla jolle ei kuitenkaan käyttöä ole. Niin mieti pärjäätkö todellakin ilman näitä? Jos vastaat kyllä, niin laita se summa jonka olit valmis uhraamaan herkkuihin sinne säästötilille vaikka se olisikin vaan 1¿ tai 3¿
Kommentit (45)
Siis ei kukaan.
Tietenkin kyse on prioriteeteista, mitä itse kukin pitää tärkeämpänä. Jos tärkeänä pitää sitä, että voi pari krt viikossa nautiskella soffalla suklaata, niin sitten panee siihen ne euronsa.
Mutta kaikilla se ei ole kovin suunnitelmallista tuo priorisointi, ja sitä uskon ap:n ajaneen takaa. Että MIETTIKÄÄ, mihin rahanne menevät ja minne HALUAISITTE niiden menevän. Pikkupuroista syntyy ajan mittaan iso puro. Pikkumenoihin menee kerralla euro, pari - mutta kun niitä kertyy, niin sitten ne rahat ovat pois muusta kulutuksesta.
Budjetointi on hyvä apu. Laskekaa, mihin rahanne ovat viimeisen puolen vuoden aikana menneet, apuna voi käyttää pankkitiliotteita. Sitten jaatte menot per viikko ja katsotte, miten paljon tuloja on käytössä per viikko. Erotuksen voi joko käyttää kunakin viikkona johonkin pieneen luksukseen - tai säästää.
it' s up tu you!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja juuri tuollaisten pienten ostosten väliin jättämisellä saa säästöön. Meillä ostetaan Kerran viikossa 2 eurolla karkkia. Kaikki karkki ym. makeat heräteostot jätetään väliin.
Luen lehtiä kirjastossa ym. Näin saan pienistä tuloista 50 euroa kuussa säästöön ja kerran vuodessa tehdään lasten kanssa jotain kivaa. Esim. juuri huvipuistossa käynti.
Jotkut rikkaammatkaan ei saa säästöön, kun ostelee kaikkea pientä. Niistä kertyy yllättäen kuukauden aikana aika iso summa. Laskekaapa kaikki kuukauden suklaa ym. patukat. Hämmästytte kuinka paljon niihin saattaa rahaa mennä.
t.köyhä
Tällä saa kevyesti 100-200 euroa vähintään kuussa säästettyä! Itse en edes pysyisi syömään kaupan valmiita, huvitti oikein kun tuttava kehui kaupan valmiita lihapullia, jaiks!+ miten paljon vastuskyky nousee kun syö terveellisesti ja lisäaineettomasti!
P.s. meillä kyllä ostetaan joskus suklaatakin, mutta arjessa sässtetään niin paljon, että joskus saa juhliakin ; )
että pari euroa viikossa voi aina jostain nippasta, mutta kun elää jatkuvasti äärirajoilla, se suklaa voi olla väsyneen äidin viimeinen oljenkorsi. En menisi kenenkään suklaansyöntiä rajoittamaan, olen itse opiskelijana kyllä tuntenut nahoissani sen, kun pitää valita, että ostaako tässä kuussa sen yhden paidan sieltä H&M:sta vai odottaako ensi kuuhun. Joskus se jokaviikkoinen suklaa voi olla aika paljon tärkeämpi asia kuin kahden euron säästäminen.
Ja minä taas olen tällänen säästäjätyyppi.
Hän esittelee joka kerta kun käyn siellä uusia ostoksiaan. Monesti ajattelen (säästätyyppinä), että monet niistä ostoksista on turhia.
Ja sitten kun käytämme näitä säästöjä matkaan (kotimaassa) tai muuhun (suurempaan ostoon), hän joka kerta valittaa, kun hänellä ei ole varaa ikinä tehdä mitään :-O
Usein olen yrittänyt sanoa, että jos vähän säästää, eikä tuhlaa turhuuteen, on mahdollista sitten joskus nauttia vähän suuremmin. Mutta ei hän sitä oikein meinaa ymmärtää.
Meitä on niin moneen junaan ja osa jää asemalle :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kaikki tulot huomioiden tulot 3000 euroa kuussa ja 5 henkee + joka toinen vkl 2 lasta lisänä....
Mutta on sekin edes jotain jos senkin säästöön saa. Monesti olen ajatellut, että on se pienikin säästö parempi kuin 0¿:n säästö. Sitäpaitsi ne todella rikkaathan vasta tajuavatkin, että niistä pienistä puroista syntyy lopulta se iso joki...
Toki eiihän tämä mustavalkoista ole. ON todella köyhiäkin ihmisiä, joiden on vaikea säästää yhtään mistään. Sitten on niitä jotka eivät vain osaa säästää.
Mietin usein vanhempianikin. Köyhiä eläkeläisiä molemmat. Isäni laittaa kaikki liikenevät rahansa lottoon ja veikkauksiin. Sitten isä valittaa kun äitini haluaisi ostaa kahdesta tuotteesta sen kalliimman ja laadukkaamman, joka takuulla kestäisi kauemmin (kahvinkeitin viimeksi). Sitten äitini joutuu ostamaan sen halvemman, joka menee ½ vuoden kuluttua rikki. Sitten joutuvat taas laittamaan sen 20 ¿ keittimeen. Helposti isäkin olisi sen 20 ¿ säästänyt jos olisi lotonnut vähemmän. Toki se on hänelle harrastus, mutta mutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä opiskelija (en muista numeroa, mutta loppupään vastaajista) miten nyt sanoisin? No eihän se varmaan taloutta kaada jos ostelet kerran tai kaksi kuukaudessa sen euron karkkipussin tai muuta makeata. Mutta nää jotka valittaa, että ei ole mihinkään varaa eikä varaa viedä lapsia minnekkään mutta on varaa silti ostella niitä turhia juttuja joita ilmankin voi elää. Niin ja kyllä, kyullä mekin ostetaan sitä suklaata tai karkkia. Mutta pitää ajatella, että se voi sitten olla jostain toisesta todella tärkeämmästä jutusta pois jos asia karkaa käsistä, että on PAKKO laittaa se 3euroa joka viikko siihen mitä ei tarvitse. -ap-
ps. eli monikaan ei tule tosiaan ajatelleeksi, että jos nyt muutaman kuukauden jättäisi ostelematta ne karkit, ylimääräiset muovikassit, viikkolehdet, pullat, limsat... ja laittaisi ne rahat sivuun ja käyttäisi sitten vaikka siihen lasten huvipuistokäyntiin
Kerran joitakin vuosia sitten kävin yhden kundin kanssa mielenkiintoisen keskustelun harmittaa vaan kun olin niin hölmistynyt, että en osannut edes vastata sille mitään.
Eli totesin yhdelle sukulaiselleni, että tekis mieli ostaa tietokoneeseen äänikortti vaan ei taida viittiä säästetään nyt. No tämä kundi siihen, että eihän yksi äänikortti nyt juuri mitään maksa. Ok ehkä ei maksakkaan yksittäisenä ostoksena, mutta juuri kun päättää olla ostamatta kaikkia näitä ihan pikku juttuja niin siitä niitä euroja alkaa jäämään tilille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverini on kanssa tälläinen " valittaja" , mutta kaupasta ei osaa ostaa fiksusti, tarkoitan että ostaa päivittäin lapsilleen karkkia ja muita makupaloja. Lehdet (molemmat) ostaa myös. Tiedostaa kyllä itsekkin tapansa, vaan ei pääse eroon tästä.
ja minua ärsyttää suunnattomasti kun ihmiset joilla on laskut monelta kuukaudelta kauppaan maksamatta, tulee ja ostaa karkkia, limsaa, sipsiä, kaljaa ja tupakkaa sekä tietty iltalehden...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ole sen arvosta jättää kerran kuussa euron suklaapatukka ostettua, et sais säästettyä vuodessa kymmenen euroa=)
Mietiskele vielä jos et heti keksi...
tapa karsia niistä pienistä, turhista ostoksista, on kauppareissun jälkeen tulla kotiin, istua alas ja viivailla lapusta yli ne ostokset, joita ilman olisi voinut ihan hyvin olla. Jos sinne jää se suklaa, jota ilman ei tuntisi selviävänsä, niin minusta se on ihan ok, mutta kyllä meillä sinne usein löysi tiensä aika paljon muutakin " tarpeetonta" . Yksi pieni juttu silloin tällöin on meillä ainakin sallittua, eihän tässä mitään puritaaneja olla, mutta aikansa kun niitä kauppalappuja viivaili, niin tajusihan siitä, mihin ne rahat ihmeellisesti katoaa.
Olen ottanut tavaksi tilata omia ja lasten vaatteita aikalailla postimyynnistä, sillä olen huomannut, että kun saa sen kaksi viikkoa rauhassa kotona miettiä vaatteen ostoa, tulee mietittyä tarkemmin tarvitaanko sitä ja minkä kanssa vaate sopii, ja palautettua ne, mistä ei sittenkään olekaan ihan varma. Kaupassa minä ainakin tempasen mukaani siitä muutaman rätin, hirveällä kiireellä, ettei muksut ala vinkua, enkä aina niin tarkkaan mieti.
Yksi ihmeellinen säästötekoni oli telkkarista luopuminen. Punnitsin sitä tv-lupamaksua, ja tulin siihen tulokseen, että en ole valmis maksamaan 200 euroa vuodessa tv:n käytöstä. Lapsia voin aktivoida miljoonalla muulla paremmalla tavalla, ja itselleni keksin kyllä hyödyllisempiä tapoja rentoutua.
Jokainen tekee näissä raha-asioissa yrityksiä ja erehdyksiä. Itse ainakin olen tehnyt. Pentuna kun oli duunissa ja asui kotona, niin jos olisi laittanut säästöön edes osan siitä mitä tienasi, niin olisipa nyt lokoisampaa. Mutta ei. Toivottavasti pystyn lapsille opettamaan, että kaikkea rahaa ei tarvitse käyttää, mitä pussissa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei usko ettei ole varaa ostaa kaupasta pullaa tai uusia vaatteita :(
Ne vähäiset säästämäni pennoset mies tuhlaa pitsaan kun ei ole kotiruoka riittävän gurmeeta.
Lapset tietysti haluavat kaikenlaista ja monesti tulee ostettua ihan turhaa sälää ja vaatteita, joita ei oikeasti tarvitsisi. Kerran eräs äiti oli salaa ruvennut laittamaan tytön tilille rahaa, kun tyttö pyysi jotain, jota äiti piti turhana. Tyttö sai kaiken tarpeellisen, mutta ei niitä ylimääräisiä juttuja. Kun tyttö pääsi ylioppilaaksi, äiti luovutti pankkikirjan, jonka tilille oli tallattanut 100 000 markkaa!
Vaikuttavaa, eikö totta=)
kuntosali jne. on tuhannesti pahempaa tuhlausta kuin suklaat ja muut herkut. ennemmin kannattais ne jättää väliin ja ostaa sitä suklaata vaikka joka päivä!
Samoin en voi tajuta miks joku käyttää puhdistusmaitoa, kasvovesiä, tuhannen eri rasvoja kun saippuakin on keksitty. Samoin on turhaa kaikki eri tarkoituksiin olevat puhdistusaineet, tai, voi taivas, pyykinHUUHTELUaine, kuka sitä tarvii ja mihin?
Eiköhän täällä jokainen taaplaa itselleen parhaalla tavalla, ainakin yritä. Toiset säästää, toiset ei, so what ?
Kaikki mitä meillä tulee myös menee. Toinen töissä toinen kotona ja neljä lasta. Vakuutuksia me maksetaan niitten pahojen päivien varalta ja monta pahaa päivää on tullu ja menny. Hengissä ollaan ja se on pääasia. SUKLAA tämän mamman tiellä pitää! Ja aikakauslehdet on ihanan luksus, jos ei omana niin kirjastosta.
Annetaan jokaisen elää miten haluaa. Hyviä vinkkejähän tässä on jo säästökuureista tullu ite kullekin. Toteuttakoon ken tahtoo. Ja eikun suklaata syömään ;)
Et kai oikeasti ole sitä mieltä että kannattaa ennemmin ostaa suklaata joka päivä kuin käydä kuntosalilla?
Ja et kai oikeasti pese kasvojasi saippualla? Se kuivattaa ihoa hirvittävästi.
Eniten mielestäni säästää sillä, että opettelee tekemään ruoat itse eikä osta kaikkea valmiina.
Vierailija:
Tällä saa kevyesti 100-200 euroa vähintään kuussa säästettyä! Itse en edes pysyisi syömään kaupan valmiita, huvitti oikein kun tuttava kehui kaupan valmiita lihapullia, jaiks!+ miten paljon vastuskyky nousee kun syö terveellisesti ja lisäaineettomasti!
P.s. meillä kyllä ostetaan joskus suklaatakin, mutta arjessa sässtetään niin paljon, että joskus saa juhliakin ; )
Enkä ole myöskään niin köyhä, että joutuisin itse kyttäämään ostoksiani. Säälin kaltaisianne nipottajia!!! Veikkaanpa, että paljon onnellisempia ja terveempiä (ainakin mielen-) ovat ne, jotka osaavat nauttia elämän pienistä iloista laskematta joka killinkiä ja stressaamatta päätään jollain halvatun VARARAHASTOILLA. Suvaitsemattomuus ja pahantahtoinen tiukkapipoisuus lyhentää elinikää ja huonontaa elämänlaatua - myös lähipiirin.