MIKSI EI kenelläkään muulla ole huonosti käyttäytyvää pikkupoikaa?
Arvatkaapa nolottaako kun meidän juuri 3-vuotta täyttänyt poika näyttää ihmisten ilmoilla ollessa kaikki temppunsa. Ensin on kyllä asiallinen, leikkii, juttelee ja touhuaa.
Mutta hetken kuluttua kun hermostuu johonkin, saattaa sanoa vaikka naapurin tädille että ' mä pesen sun naaman lumella' tai alkaa kiroilemaan tyylillä ' voi perkeleen perkele' . Siinä sitten yrität hillitä kielenkäyttöä, josta seurauksena on se että poika alkaa toistamaan kiellettyä kirosanarimpsua vaan entistä enemmän.
Siinähän sitten olen vaikeana, nimittäin tällä seudulla ei kukaan tuonikäinen tai nuorempi käyttäydy koskaan noin. Jotain saattavat äidilleen kiukkuilla mutta ei toisille lapsille tai toisten vanhemmille.
Ja HUOM! Kasvatettu ollaan. Hyvinkin tiukkoja sääntöjä ja ohjeita on pidetty. Puhuttu, selitetty ja nurkassakin seisotettu kotona jos hilluminen on mennyt aivan mahdottomaksi. Mutta myös rakastettu ja tunteita näytetty.
MIKÄ MENI PIELEEN? MIKSI MEIDÄN POIKA ON NOIN MAHDOTON SUUSTAAN YHTENÄ HETKENÄ? SEURAAVANA ON TAAS NIIN HYVÄÄ KAVERIA KAIKKIEN KANSSA JA MAAILMAN YSTÄVÄLLISIN LAPSI.
Hän on kova puhumaan ja sosiaalinen muuten.
MUITA?
t. epätoivoinen äiti
Lapsi kasvaisi pullossa ja korkki kiinni. Siten ei ainakaan kuulisi haitallisia sanoja niin aikaisin. Tottapa tuokin.
Vierailija: