*****Imettävät kuumeilijat vk 5
Viikonloppu oli ja meni, aika rientää liian lujaa. Tuntuu että pikkupoika kasvaa silmissä. Ja varmasti kasvaa oikeastikin ennen kuin on pikkusisaruksen aika.
Mulla tuntuu tuo kierto tasaantuneen ja ilmeisesti ovulaatiokin on viime kierrolla tapahtunut. Siitäkös riemastuneena katselin miehen treenikalenteria (~ jos muistatte, manailin täällä miehen urheiluharrastuksen haittaavan meidän vauvan tekoa) ' sillä silmällä' .
Nyt näyttäisi siltä, että ukkopahainen on ovisviikon TREENIMATKALLA! Voi pyhä jysäys, sanon mä..
Kommentit (4)
Kirjoittelin tänne ensimmäistä kertaa vkolla 4 ja silloin tuskailin, kun ei ole kuukautiset alkaneet. Ja *hmph* sama tilanne edelleen...mutta nyt alkaa olla joitakin merkkejä jo ilmassa; alavatsakipuja, pientä vuotoa ja tietysti finnejä! (joita mulla ei ole ollut kohta pariin vuoteen). Mulla on siis ollut käytössä ehkäisypiikki, jonka vaikutuksen pitäis lakkailla tuolla helmikuun lopulla.
En ole vielä ottanut tätä ehkäisyn-pois-jättämis-asiaa puheeksi miehen kanssa, mutta uskon, ettei hänelläkään ole mitään sitä vastaan. Ja jos on, niin ei sekään maata kaada...mulla ei ole tää kuume vielä äitynyt NIIN pahaksi. Asia pistetään siinä tapauksessa hetkeksi jäihin, mutta kovin kauaa en halua odottaa. Yhtenä syynä on se, etten halua viedä esikoista (1v) hoitoon ja kyllä tämän äidin syliin jo pieni nyytti mahtuisi...;)
Viimeksikin kyselin, josko jollain on kokemusta raskaaksi tulemisesta ehkäisypiikin jälkeen ja heitän taas saman kysymyksen ilmaan;eli kuinka kauan meni, että kierto oli säännöllinen tai tulit raskaaksi? Ei muuta kuin mukavaa päivän jatkoa kaikille!
Ällämöllö: Voi harmi miten nuo urheilut osuvat harmittavasti juuri ovisviikolle.. Panostakaa kuitenkin sitä edeltävälle ajalle, jospas matkassa olisi tooosi kestäviä veijareita, jotka sinnittelisivät ovikseen asti ;O).
Leekolasselle Tervetuloa mukaan. Teillähän olisi käynyt sitten tosiaan oikea huipputuuri, jos nyt heti ekasta mahdollisuudesta olisi tärppi käynyt. Heh, alkoi oikein hymyilyttää tuo sinun kirjoituksesi osuus arjen " juhlasta" ... ja varsinkin siitä osuudesta että kuvitellaan hieman isompien vauvojen nukkuvan jo paremmin.. Meillä on yksi tosi vauhdikas yksivuotias, joka on aloittanut liikkumisen aikaisin ja tehnyt hampaita ryppäittäin monta kerrallaan. Aina ovat unet muuttuneet rikkonaisimmiksi. Tyttö syntyi pienikokoisena ja tankkasi maitoa lähes taukoamatta alussa ja lisäksi kärsi koliikista.. Siinä jossain 4-6 kk vanhana hän nukkui vähän paremmin kunnes taas kaikki muuttui.. Sen jälkeen onkin ollut ¿yhtä juhlaa¿ varsinkin nukkumisen suhteen. Ymmärrän hyvin tuon sinun zombie ¿olosi.. eikä meillä ole edes vielä sitä toista lasta uhmassa niin kuin teillä on ollut. No, ajattelimme että tähän samassa menisi kyllä toinenkin :O). Ikää itsellä on mittarissa jo 35, joten en usko että kovinkaan paljon paremmin enää vanhempana tätä jaksaisin? Parempi siis heti perään se toinen, jos se meille suodaan.
PikkuMytty, harmi etten osaa vastata kysymykseesi tuosta ehkäisypiikin jälkeisestä kierrosta¿
Omaa napaa: Ei ole ehtinyt juuri tähän koneelle istua kun on tytön kanssa pitänyt niin kovasti kiirettä. On ollut vatsakipuja ja neiti on vaatinut siksikin aika paljon huomiota (ja rintaa). Itse kärsin edellisviikolla nestehukasta kun en hölmö tajunnut taaskaan juoda tarpeeksi. Oli pyörtyminen lähellä monta kertaa. Pitäisi kyllä paremmin pitää huolta omasta voinnistaan kun imettelee! Kaksi päivää piti tankata nesteitä enemmän ennen kuin tilanne vähän tasoittui. Oikein säikähdin omaa huonoa vointiani ¿ enkä silti heti tajunnut oireiden (päänsärky, pahoinvointi, ärtymys, väsymys) olevan nestehukkaa vaan kärsin huonoa oloani monta päivää.
Kp on tänään 20 ja jos oikein tulkitsin niin ovis oli alkuviikolla. Ehkä tämä toinen kierto olis jo normaali (ja onnekas..).
Gandalfiina
Minä vaan röyhkeästi viimeks pistin pelkkää omaa napaa ja vissiin taaskin sihen painottuu.
Sen verran vaan, että meillä meni kanssa esikoisen teko kalenterin kanssa, niinkuin ällämöllöllä (kääk, menikö oikein), kun oltiin miehen kanssa viikot eri kaupungeissa töissä. Siinä sitten ynnäilin kerran jos toisenkin, koska osuu ovis viikonloppuun.
ehkäisypiikistä en tiedä mitään, joten sihen en voi kommentoida mitään.
Imetyksen suhteen olen aika huithapeli. En oikein muista sen tarkemmin huolehtia sen sujumisesta, kun tuntuu, että se sujuu itestään. Nyt kun Gandalfiina pistit, että on nestevajausta ollut, niin saattaahan mullakin olla ollut samaa, en vain ole noteerannut oireita (kun pitää näitä kuukautis/ovis/raskausoireita kytätä). Tosin esikoisen aikaan oli tosi selkeästi aina jano, ja kantapäät kuivuivat, nyt ei ole vastaavaa joten eiköhän se hoidu omalla painollaan. Muutenkin tämä kakkosimetys on ollut ihan erilaista, pojat ovat syöneet ihan eri tyyleillä. Esikoinen tankkasi paljon ja harvoin ja tämä kakkonen huitasee pikahörppyjä millon sattuu.
Tohon mun imetyshuithapeliuteen kuuluu sekin, että olen ängennyt harrastamaan avantouintiakin, eikä tisseissä tunnu miltään. Missäköhän kohtaa se riskiaika menee, alussa kun tuli tulehdus pelkästä vedosta ja nyt voi niitä dippailla jääveteen ilman mitään.
Olen tässä mietiskellyt tosi ankarasti näitä piinaviikkoja. Kyllä alkaa painottua mietteet sihen, että ihan järjiltäni olen jos tosissani kuvittelen raskaana olevani. Miten meillä olisi voinut käydä niin hyvä tuuri, esikoisen kanssa kun tuli huomattua ettei se niin helppoa ole. Sen takia täällä palstalla notkun, kun täällä tämä mun " hulluus" uppoaa tähän kaikennielevään joukkojen kuumeiluun. Mulle ei tulis mieleenkään höpötellä mitään lima- ja ovisjuttuja reaalimaailmassa kenellekään, kun tulis heti olo, että se pitää mua ihan hourupäänä. Täällä voi ihan kevyesti pohtia, että nyt olis kp 20(/ennen raskauksia 27) jos toi mun kuukautisoletus pitää paikkansa ja voisin harkita testausta tossa pian viikon päästä. Harmi vaan, että miehelle tulee työmatka ja mennään siksi aikaa evakkoon mummolaan, joten siellä ei sitten niin pääse keskittymään sihen testaukseen ja sihen liittyviin tuntemuksiin. Ehkä hyvä niinkin päin.
Ekan vietin lähetyksessä järjestelmässä tapahtui virhe, ja kehotti yrittämään uudestaan. Kummasti vaan pino silti oli noussut ylöspäin, mutta viestiä ei näkynyt. Outo juttu, pistän uutelleen, skipatkaa jos edellinen näkyyki teillä. Sähelletään nyt sit oikeen kunnolla.
***
Tuppasin pinoon, kun en muuallekaan saa täpinöitäni purettua.
Mulla siis kaksi lasta ja tätä 7 kk:n ikäistä vielä imetän. Vanhempi on 2 v. Hiukan olen lueskellut täällä, mutta ei vain enää niin usein käy koneella, että ehtisi paljon kirjoitella. Että tahtoo sanoa, että toivottavasti ei jää tämä kirjoitus viimeiseksi.
Mulla on tässä käsillä jännät ajat. Esikoisen kanssa aikanaan alkoivat kuukautiset 2,5 kk:tta kiinteitten aloituksen jälkeen, ja nyt on toisen kanssa samat ajat käsillä. tossa hiukan yli 2 vkoa sitten oli jotain näköhäiriön tasoista tuhrua valkovuodossa, enkä oikein muuksi osannut ottaa kuin köhien käynnistyviksi kuukautisiksi. siitäpä sitten parin viikon päästä eli tossa viikonlopun kinttaalla hiukan puuhasteltiin, ja nyt sitten tietty on olo, että jo hedelmöittyneenä ollaan. Ja tämä vaan ihan mutu-tasolla. Mitään ovisoireita tai pms:iä en tässä vaiheessa vielä tunnista, vaikka normaalisti ovat aika selkeitä. Ihan sekopää olo (muutenkin, lämmöillä näin ekan raskauden kiinnittyvän vasta 10 pvä, joten 4. pvä oviksesta ei oikein vielä vois sanoa olevansa raskaana).
Ei tiedä mitä odottaa, niitä ekoja kunnon menkkoja vai ei. Meinaan jos olisi käynyt niin järjetön nakki, että nyt olisi raskaaksi tullut, niin sitten alan samantien lottoamaan, niin satumaisesta mäihästä olisi kyse.
Jotain hormonitasolla kyllä on tapahtumassa, eilen purskahti kyynelet silmiin ihan vain kuopusta katsellessa, samaan tyyliin kuin synnytyksen jälkeisessä hormonimylläkässä. Ja välillä on alavatsalla painostava olo, joka kylläkin taas katoaa niin että on vain luullut kuvitelleensa omiaan.
JOS nyt olisis raskaana, tulisi imetyksen ja raskauden päällekkäisyyttä pitempään kuin esikoisen aikana, jolloin imetin vielä rv 14, pojan vuoden ikään asti. Silloin totesin, että ei oikein mehuja riitä molempiin ainakaan loppuraskaudesta, puoleenväliin voisin kyllä kuvitella imettäväni. Vaikka tämä neuvola kyllä oli aika hapan
mielipiteessään tosta asiasta.
Muuten meillä arki on vallan " juhlaa" , kakkospoika alkoi kontata tasan puolivuotiaana ja saman tien seisoskelemaan. Ja tekemään hampaita. Kuten jollekulle jo totesin, että vauvan kasvaessa luulee öitten helpottavan, niin meillä senkun pahenee. Alkuun harmittelin lyhyitä parin tunnin univälejä, nyt poika voi heräillä puolen tunnin väleinkin. Ihan zombieta ollaan, onneksi esikoisen uhma, jota sitäkin tässä taannoin vielä oli, on helpottamassa. Että siksi sitä kolmatta tässä pykätään, tässä konkurssissa ei enää lisä pahaa tee ;-)
p.s. palaan ainaki kertomaan, miten mun luulotaudin kanssa on, luulis että parin viikon päästä tietää. Tai sitten ei. Pirskatti kun odottavan aika on piiitkä.