Hyväksyisittekö jos miehenne auttaisi tuttua lapsetonta pariskuntaa antamalla siittiöitänsä?

keinohedelmöityksen mieheni siittiöillä ja voisin itse luovuttaa omia munasolujani.

miksi en hyväksyisi. Saisi mun puolesta luovuttaa tuntemattomillekin.



(mutta menetelmä olisi tietysti asiallinen ja kliininen)

niin voisi erota minusta ja mennä naimisiin hänen kanssaan. Yhteisten lastemme asiat kyllä hoituisivat sovussa, vaikka sisaruspuolia syntyisikin...

Eipä niistä mitään hyötyä olisikaan, kun miehellä on ongelmia hedelmöityskyvyn kanssa.

ja kerralla

verrattua omiin lapsiin

Poika ei ole yhtään isänsä näköinen vaan enemmänkin hyvin hyvin läheisen kummisedän, joka on ollut äidin tuttu vuosikausia. Lapsettomuutta kesti vuosia vuosia, kävivät hoidoissa ja yhtäkkiä nainen olikin raskaana kun olivat jo lopettaneet.. toista lasta ei ikinä tullut yrityksistä huolimatta.



Kummisetä käy ilman omaa vaimoaan kummilasta katsomassa monta kertaa viikossa.



Siis voi olla kuvitelmaa, mutta tässä on kyllä niin monta outoa juttua ja yhteensattumaa..



Jos näin on tapahtunut, en voi kuin nostaa hattua tälle pariskunnan miehelle, että pystyy olemaan ja elämään asian kanssa.

ja tiedän senkin, ettei miehenikään suostuisi moiseen.

että mies tarjoaisi pelkästään spermaa eikä yhtään mitään muuta. Siis että häntä ei haluttaisi minkääntasoisesti osallistumaan kasvatustehtäviin, vaan tulevalla lapsella olisi vanhempansa ja mun mieheni olisi vain yksi perhetuttu muiden joukossa.

että mies tarjoaisi pelkästään spermaa eikä yhtään mitään muuta. Siis että häntä ei haluttaisi minkääntasoisesti osallistumaan kasvatustehtäviin, vaan tulevalla lapsella olisi vanhempansa ja mun mieheni olisi vain yksi perhetuttu muiden joukossa.

En, en ja vielä kerran EN!

En hyväksy lapsettomuushoitoja muutenkaan kovin paljon, ja ehdottomasti jättäisin mieheni jos hän alkaisi lapsia väkertämään toisen naisen kanssa! Ja sitten vielä jotkut pitävät toivottavana asiana sitä että biologinen isä hylkäisi lapsensa..!!!

Kysyn miten kukaan voisi olla tunteeton omaa jälkeläistään kohtaan myöhemmin, siemenet ei nyt sinällään mitään intohimoja herätä mutta niistä kasvava lapsi kylläkin.



Veri on vettä sakeampaa ja väitän ettei kukaan normaali mies pystyisi myöhemmässä vaiheessa olemaan tuntematta isyyttä lasta kohtaan joka on hänen omansa biologisesti jos lapseen on kuitenkin olemassa tuttavuusside.



Julmaa olisi vaatia ketään tuttua avittamaan siemennyspulmissa, asiaa ei ole mietitty loppuun.

"XXX on lahjoittanut siittiöitä, joiden avulla sun isäsi ja äitisi ovat saaneet sinut maailmaan." Jos lapsi kysyisi että onko XXX siis hänen isänsä niin vastaus olisi että ihan biologiselta kannalta kyllä, mutta oikea isä on tietysti se joka hänen omassa perheessään on.



Mutta siis en mä väitäkään että se helppoa olisi. Uskon silti että sen voisi saada toimimaan.



t. 13

mutta meillä on harkinnassa että mies luovuttaisi siittiöitä siten, että tuttavat saisivat luovutettuja siittiöitä nopeammin, kun mies antaisi tilalle "spermapankkiin" omiaan.

Jokaisella ihmisellä on yksi isä ja yksi äiti, eikä tätä tosiasiaa muuta miksikään se että joku inttää vastaan. Olisi aika sairasta sanoa tuo vastaus lapselle joka tahtoo tietää perimästään... Mikä hiton oikea isä, millä oikeudellä sinä päätät kuka on muka lapsen "oikea" isä???

Eivätkö adoptiovanhemmat ole mielestäsi lapsen oikeat vanhemmat?

Adoptiovanhemmat ovat lapsen vanhemmat, mutta jos he alkavat sekoittamaan lapsen päätä väittämällä olevansa "oikeat" vanhemmat, he ovat mielestäni tehtävään sopimattomia.



Jokaisella lapsella on biologiset vanhemmat ja tämä on fakta joka pitäisi olla lapsen oikeuksissa määrätty. Jokaisella ihmisellä on perimä ja juuret ja hänellä pitää olla myös oikeus ja mahdollisuus selvittää ne halutessaan.

Tämä ei mitenkään sulje pois sitä, että lapsella voi olla myös erittäin hyvät ja rakastavat kasvatusvanhemmat joista arjessa käytetään nimitystä vanhemmat.

että hyvät adoptiovanhemmat eivät koe olevansa lapsen oikeita vanhempia.

Olen itsekin tarjonnut munasolujani, tosin ei kelvannut : )