**Uusi viikko, uudet kujeet HUHTImasut!**
Mukavaa maanantaiaamua vain kaikille!:)
Eilen pääsin kehuskelemaan, että " hyvin olen yöni nukkunut" (enkä edes tajunnut koputtaa puuta!), noh nyt se sitten kostautui. Ensiksi unentulon esti levottomat jalta, jotka sätki ja sätkyili ympäriinsä. Ja sitten kun unenpäästä sain kiinni, niin laukkasi unet niin villeinä, että jatkuvaan olin hereillä. Ja sit vielä nuo lapsikullat elivät unissaan viikonlopun touhuja, joten rallia riitti:) Noh, ensi yönä sitten nukuttaa(?!)
Olipas kiva, kun masumukero piti kovasti mellastusta siinä nukkumaan mentäessä. Onkin ollut ikävä sitä jytinää, kun on ollut niin hiljaista!
Tänään lähdetään iltapäivällä lasten kanssa kaupungille bussilla. Esikoinen kovasti jo odottaa; tietää entuudestaan, että käydään kahvilla herkuttelemassa:) En vain tiedä, että mimmoista vaatetta päälleni pukisin, että terkenisin, ja silti ei olis tukalaa kaupoissa liikkua.. Hiukan hankaluuksia, kun ei varsinaisia mamma-vaatteita mulla ole.
Mutta nyt valmistaudumme aamu-ulkoiluun, ystävä lapsineen tulee meille pitämään seuraa.
Joten antoisaa alkanutta viikkoa toivottelen masukollegat!:)
tilda 28+1
Kommentit (18)
täälläkin huonosti nukuttu yö taas..ei vaan tullut uni, pyörin ja heräilin koko ajan=(. tyttö nukkui kun tuki, käytin eilen illalla laajavuoressa pulkkamäessä, tuli ulkoiltua oiein urakalla, oli kiva ku oltiin koko perhe. tuliskohan pakkus tänään??!! on vähän sellanen kutina, et se vois tulla.....
maha senkun kasvaa, ei ole pikkunen tainnut herätä vielä, kun ei ole elämää..sekin taitaa olla väsy eilisestä, tuli liikuttua niin paljon. mietittiin eilen nimiäkin, se sopiva tais löytyä=) ajattelin että pitäisi ulkoristiäiset jos vaan sää sallii, tekis hienon puffettipöydän ulos..jne.. saa nyt nähdä.
T: peetu27+2
Yö meni niin pipariksi,kuin olla ja vaan voi.Sain unenpäästä kiinni vasta klo 1 jälkeen ja herätys oli 6.30,laittamaan eskarilaista lähtövalmiuteen.
Tuossa välissä kävin kolmesti vessassa,vaihdoin tyynyä,yritin läytää sopivaa asentoa.
Vasemmalla kyljellä nukkumisesta ei sen lauantaisen tällin jälkeen tullut mitään,oikealla vain makoillessa lonkat puutu ja selkä väsyi.Että on ikävä vatsallaan nukkumista!!
Tästä pääsemmekin seuraavaan aiheeseen.Eilen soittelin m@nsik@n suosituksesta polille siitä kaatumisesta,niin yllätys ei ollut suuri,kun sanottiin,että kotona täytyy seurata,että 1) tuleeko kovia vatsakipuja 2) ilmaantuuko verenvuotoa 3)liikkuuko vauva normaalisti.
Ja verenvuoto pitää olla sitten kirkasta,minkään tuhrun takia ei kuulema kannata tulla...Kyllä tuntuu olevansa todella " turvallisissa" käsissä.
Ja tämä läpensä kyllästyminen Hyvinkään Äitipoliin ei ole(onneksi) yksin minun tunne vaan olen niin monelta nyt kuullut(kun siellä olen nyt joutunut ravaamaan,niin odotushuoneessa tulee jutusteltua niitä näitä),kuinka tympeätä ja vastenhakoista suhtautuminen on.
Noh,muutamia viikkoja,jos vielä kestäisi ja jos joutuu sinne menemään,niin ottaa ihan relax vaan ja ei ajattele,niitä sammakoita,joita saattaa kuulla....
Oma(.) on kaiketi kondiksessa vaikka isänmaata halasinkin,koska potkuja ja kummallisia sävähdyksia satelee.
Menen tuonne terveyskeskukseen tarkastamaan verenpaineet.
Päätä on särkenyt eilisestä illasta saakka ja huimannut.Se saattaisi tarkoittaa,että RR on edelleen koholla.
Kunpa nyt tämä menisi ohi ilman,että proteiinia ilmestyy pissaan.
Se raskausmyrkytys on pelkkänä sananakin pelottava ja varsinkin,kun serkkuni äiti kertoi millainen olo hänellä oli sen päivän aamuna,kun illan edellä vauva leikattiin ulos(Tarkastin viikotkin,se oli kuulema 33.vko),niin kyllä toivoo,että ei sattuisi omalle kohdalle.
Hän ei ollut kaikelta siltä oksentamiselta,päänsäryltä,huimaamiselta ja turvotukselta päässyt itse edes autosta neuvolaan.
Piipaa auto oli tullut hakemaan sitten neuvolasta ja matka jatkui naikkarille,jossa samana päivänä jouduttiin sektioimaan.
Hui!!
Kohta täytyypi lähteä sinne terkkarille ja sitten jos kävisi kaupasta hakemassa kasan omppuja.Olen hulluna Granny Smith omenoihin,niitä söisi vaikka millä mitalla=)
Niksu 31+2
Täälläin surkea viime yö, onneksi edellisen oli sitäkin parempi. Nyt kolotti ja työasiat vaivasivat, eikä sopivaa asentoa tuntunut löytyvän millään. Heppuli aloitti sambakarnevaalit joka kerta on vaihdoin asentoa...
Meilläkin päästiin jonkinasteiseen päätökseen vauvelin nimestä lauantaina. Hauskaa, nyt voimme kutsua masukkia kunnon nimellä :-) Tytöllä oli oma nimi käytössä jo raskauden puolivälistä saakka, tämä pieni poikareppana on saanut olla milloin mitäkin - useimmiten kuitenkin Sisilisko :-).
Neljä työviikkoa vielä, aika menee vauhdilla...Eilen sain energianpuuskan ja tein jättiprojektin ja kävin läpi tytön huoneen molemmat kaapit, perkasin pois kaikki pieneksi jääneet/jäämässä olevat vaatteet, pengoin vauvantavarat ja pesin vielä sänkyvaatteetkin. (Ei ihme, että yöllä kolotti...) Seuraava projekti on kantaa vintiltä kaikki vauvanvaatteet alas ja ottaa sieltä tulokkaalle sopivat ja laittaa loput kiertoon. Meillä tämä kakkonen jää viimeiseksi, joten pieniä tytönvaatteita on turha säilöä enää. Säästän varmasti rakkaimmat jatkossakin, mutta paljon riittää kirpparillekin.
Joku esikoisen odottaja taisi loppuviikosta miettiä imetyksen sujumista kun vielä ei rinnoissa tunnu mitään. Mun kokemuksen perusteella siitä on turha hätäillä, se ei tarkoita mitään imetyksen onnistumisen kannalta. Mulla eivät rinnat pakkautuneet edes synnytyksen jälkeen vaan itse asiassa ihka ekaa (ja vikaa) kertaa kun tyttö oli 9 kk ja lopetin imetyksen!! Näin ekat pisarat maitoa itse kun tyttö oli jo muutaman viikon ikäinen enkä pumpullakaan koskaan saanut ruokalusikallista enempää maitoa ulos. Maidonkerääjiä en tarvinnut ikinä, harvoin edes liivinsuojia. Tästä huolimatta vauva viihtyi rinnalla, söi jatkuvasti ja kasvoi hyvin! Joten ei kannata tuijottaa liikaa ulkoisiin merkkeihin, paras tae maidon riittävyydestä on kasvava tyytyväinen vauva.
ja jotta menisi ihan saarnaamiseksi ;-)) vielä kommenttina, että suuri osa pikkuvauvoista (n. alle 3kk) syö usein ja pitkään, erityisesti iltaisin. Eli sekään että vauva asuu tissillä, ei tarkoita ettei äidiltä tule maitoa - pienellä vauvalla on vain ihan hirmuisen pieni masu (tulitikkuaskin kokoinen) ja äidinmaito sulaa nopeasti. Usein nimittäin kuulee uusien äitien puolustelevan pulloruokintaa sillä, että " multa ei tule tarpeeksi maitoa, kun tämä söisi vain kaiket illat" . Niin ne vauvat tuppaa tekemään. Muistan itse istuneeni käytännössä telkun edessä iltakuudesta melkein puoleen yöhön vauva tissillä, välillä syöden, välillä seurustellen, ekat kuukaudet. Se, jaksaako äiti sitä, on jokaisen oma asia, mutta maidon riittämisestä siinä on harvoin kyse.
Meillä tyttö ei antanut vaihtoehtoja, sillä pullo ei ikinä kelvannut, edes äidinmaidolla täytettynä. Täysimetyksellä mentiinkin sitten ekat 5 kk, ja tissimaidolla vielä 9 kk saakka. Ei se aina mitään kivaa ollut ja monta kertaa oli pää hajota (tisseistä puhumattakaan...), mutta jossain vaiheessa imetys alkoi olla ihan mukavaa ja lopettaminen suorastaan haikeaa.
Heh, ei ollut tarkoitus kuulostaa imetystukilistan aktiivilta (mitä en tosiaankaan ole) ja jokainen tekee niinkuin itselle sopii. Halusin vain kertoa oman kokemukseni siitä, ettei sitä maitoa tarvitse suihkuta litratolkulla joka suuntaan mutta sitä voi silti olla lapselle riittävästi.
Jos nyt alkaisi tekemään töitäkin...
Pipsukka 31+1
nyt suututtaaa!!!! siis kela on suoraan sanottuna niin perseestä välillä. tänään tuli lappu että ne on lokakuusta asti laskenut meidän asumistuen väärin..on laskenut puolison tuloksi työttömyysrahan, vaikka ukko on ollut töissä koko ajan, ja olemme palkkatulot kyllä lähettänyt!! miten ne voi tyriä noin!! nyt ne sitten miettii että peritäänkö MEILTÄ takaisin jotain..kirjotin sinne aika avoimen kirjeen että syy on todellakin niiden, ei meidän ja että me ei makseta penniäkään niiden virheestä!!! menee hermot!!! onko muilla huonoja kokemuksia kelasta??
eli tasan kolmekymmentä tänään täynnä!
Olin kaksi yötä sairaalassa, ottivat käyrää ja iskivät supistusten estämiseksi piikkiä. Sain lääkettä (indometin) ja sitä nyt otan kolmesti vuorokaudessa. Keskiviikkona neuvolakäynti ja perjantaina taas polille tarkistukseen ja käyrälle. Elli kyselikin perjantain pinossa minun tilannettani, eli olin jo aikaisemmin kuusi päivää osastolla supistusten takia ja perjantaina jouduin taas. Sen lisäksi minulla on verenpaine noussut sen verran, että sitäkin nyt tarkkaillaan. Kohdunkaula oli lyhentynyt, jotain sentti on jäljellä ja pehmentynyt.
Supistukset saatiin kuitenkin hyvin laantumaan viikonlopun aikana ja iskivät vielä laastarinkin ennen kuin kotiin pääsin. Ja nyt siis syön tuota lääkettä supistuksiin ja otan rauhallisesti. Neljä viikkoa kun saataisiin tänä vauva vielä sisällä pysymään, sen jälkeen ei kuulemma ainakaan täällä Seinäjoella liiemmin enää estellä.(vko 34+)
Painoarvio oli eilen 1700g, joten ihan hyvän kokoinen vauveli siellä jo onkin. Tosin noissa arvioissa kai voi olla jonkin verran heittoa, mutta kuitenkin.
Toivon todellakin että ensi perjantaina en joudu osastolle, kyllä se niin raastavaa hommaa on siellä maata. Ja kun kuitenkaan ei ole varsinaisesti sairas, niin aika tulee kyllä pitkäksi.
Pipsukka kertoi ihanan onnistuneen imetyskokemuksen, minulla ainakin on molemmilla aikaisemmilla kerroilla ollut vaikeuksia juuri tuon maidon riittävyyden kanssa. Nyt aloin epäilemään, josko kyseessä onkin ollut kuvailemasi tilanne, sitä vaan en itse ole silloin tajunnut, eikä kukaan ole huomannut sellaisesta mitään puhua. Toivon niin kovasti että imetys onnistuisi, ihan jo sen helppoudenkin takia, ei ole sitä pullojen pesemis-ja desinfioimishommaa.
Aikasemmilla kerroilla on meinannut jo sairaalassa ollessa mennä usko imetykseen, kun jatkuvasti hoitajat olivat kyselemässä, että " tuntuuko että maito on noussut" tai " onko rinnat kovat" jne. Kun minulla ei tapahtunut kertakaikkiaan mitään muutoksia rinnoissa. Ei odotusaikana eikä synnytyksen jälkeen. Minähän olen aika raskaana ollessani suorastaan toivonut että rintavarustus edes vähän uhkeutuisi :) Tämä kolmaskin raskaus on mennyt siinä mielessä edellisten tapaan, en ole tarvinnut isompia liivejä ym. Ei muutoksia, maitoa on silti kyllä aina tullut, mutta ei todellakaan suihkuamalla.
Eipä tänään kummempia turinoita, lepäilkäähän kaikki muutkin riittävästi, ja touhutkaa jos siltä tuntuu!
Eusenia 30
Niksu78:
Tästä pääsemmekin seuraavaan aiheeseen.Eilen soittelin m@nsik@n suosituksesta polille siitä kaatumisesta,niin yllätys ei ollut suuri,kun sanottiin,että kotona täytyy seurata,että 1) tuleeko kovia vatsakipuja 2) ilmaantuuko verenvuotoa 3)liikkuuko vauva normaalisti.
Ja verenvuoto pitää olla sitten kirkasta,minkään tuhrun takia ei kuulema kannata tulla...Kyllä tuntuu olevansa todella " turvallisissa" käsissä.
Täytyy vielä sen verran sanoa, et on se jännä miten erilailla eripaikoissa asiat käsitellään...
Eli minullakaan sillon kun ottivat osastolle ei ollut kipuja, ei vuotoja, ei supistellut, vauva liikkui hyvin ja siltikään eivät laskeneet heti kotiin, eikä edes seuraavana päivänä. Sanoivat vaan, että kun se istukka voi rueta vaikka vaan pikkuisen reunalta irtoamaan tai sitten irrota äkkiä kokonaan, niin parempi et olen tarkkailussa, niin huomaavat heti jos jotain ilmaantuu, mutta näin KYS:ssä.
Käytiin kurkkaamassa vauvelia ja painoarvioksi saatiin 1600g-1900g.
M@nsikk@ ja pikku3 rv.30+2
Ja taas aamulla piti raahautua töihin. Enää kolme maanantaita tämän jälkeen ja sitten saa rauhassa luvaan perästä jäädä kotiin masua kasvattelemaan. Mies kyllä aamulla sanoi, että olisko jo syytä käydä jonkun kanssa asiasta puhumassa, kun olen kuulemma koko ajan väsyksissä? No, niin taidan olla... Jotenkin vaan tuntuu siltä, että tähän väsymykseen on jo turtunut ja päivät menee sellaisessa harmaassa massassa -ja ajatukset myös :) Lisäksi ei luonto anna periksi sairasloman ottamiseen, kun minussa on tuota työmyyrän vikaa....
(.):ssa menee ihan ok. Kovasti potkii ja möyrii, eikä mitään kipuja/supistuksia ole juurikaan ollut. Nukuttua saan, parina yönä jopa ihan aamuun asti ilman vessareissua. Normaalisti yöhön kuuluu yksi lenkki. Väsyttää vaan, ei muuta.
Joku tuossa mietti imetyksestä, ja omasta kokemuksesta voin kertoa, ettei turhaa kannata stressata. Esikoisen aikaan ei rinnoissa tapahtunut mitään muutosta (ei koon eikä muunkaan suhteen) ja hyvin maitoa riitti 7½kk, jolloin vauvelin kanssa yhteistuumin päätimme imetyksen lopettaa :) Olin alunperin ajatellut, että pari kuukautta on jo saavutus. Äidilläni nimittäin oli aikoinaan imetyksen ja maidontuotannon kanssa ongelmia. Jotenkin olin ajatellut sen peritytyvän sitten myös minulle. Toisin kuitenkin kävi. Katotaan nyt miten tämän tulevan rintaruokittavan kanssa käy.
Alkavaan viikkoon kaikille voimia,
toivotteleepi
Smila rv 31+2
Ens lauantaina jatkuu, kun ei tietenkään kaikki pitkän välimatkan takia pääse kerralla :)
Huomenna tuo vauva on sitten tasan vuoden <3
Mutta maha- asukille ei varsinaisesti mitään uutta kuulu...... Tänään on ylimääräinen neuvola, niin voin sitten ne kuulumiset kertoilla huomenna. Onneksi on jo viikkoja 29+2, että ei ihan paniikissa tarvi olla.
Hyvinkään sairaala on tässä viikonlopun aikana jakanut mielipiteitä vähän joka puolella. Mutta eilen edellisten naapureiden kanssa tultiin siihen tulokseen, että me oltiin kyllä tyytyväisiä siihen paikkaan. Heillä tänään tasan 4kk tyttö :)
Eipä tässä nyt taida muuta kerrottavaa olla, kun viikonlopun pelkkä ajatteleminenkin saa väsyneeksi -tai viime viikon :)
-viivi_84
Ainakaan 60-70 -luvuilla syntyneiden ei kannata kauheasti kuunnella äitiensä imetyskommentteja. Siihen aikaan kenelläkään ei muka tullut maitoa! Ohjeena oli, että sai imettää vain 15 min/rinta ja neljän tunnin välein... neuvoloissa oli aika natsiasenne. Eihän siinä maidontuotanto ikinä edes käynnisty puhumattakaan, että vauva saisi sitä ravitsevaa " takamaitoa" joka alkaa herumaan vasta kun vähän aikaa on syöty.
Oma äitini " joutui lopettamaan" imetyksen, kun muuttivat Kanadasta Suomeen kun olin 2,5 kk. Lentokoneessa ei kuulemma saanut (kehdannut?) imettää.... aika hassulta kuulostaa nyt.
Nyt lopetan tietoiskuni tähän ja lupaan pitää suuni kiinni aiheesta jatkossa ;-)))
Siis minun äidilläni ihan oikeasti loppui tuo maidontulo. Sisartani sai imetettyä hieman minua pidempään. Kyseessä ei siis ollut mikään neuvolantädin imetyksenkieltäminen tms.
Näinkin siis voi käydä...
S
tuli niin kotoinen olo.
Niin tuttuja juttuja kun lukee.
Eli täällä myös oltu sairaalassa viikonloppuna, tosin ei mitään akuutteja supistuksia, mutta menin mielenrauhankin vuoksi näytille ja pam. sisälle ottivat. Mielenrauhalle siis adjööt ja täällä toivutaan nyt järkytyksestä. Jos joku haluaa lukea tarkemmin kokemuksesta niin kirjoitin siitä erikseen jokunen tunti sitten. Todella jännää, miten eri tavalla ottavat sisään sairaalaan ja muutenkin reagoivat asioihin polilla. Joka toinen reagoi eri tavalla, vakavaa, ei vakavaa jne. Ole sitten tyynenä tässä ristitulessa, että mitä pitäisi tehdä.
Ja kyselin myös maha-asukkien yörumbista, mutta täältä niitäkin löytyy. Todellinen sambakarnevaalivaavi meilläkin asustelee, siitäkin kirjoitin siis erikseen, kun olen vähän epätoivoinen mitä tehdä yön villeinä tunteina. Helistimen sivuilla lukikin vk 27 kohdalla: " Tasapaino kehittyy ja lapsi pystyy itse valitsemaan asentonsa. " Meillä on vaavi ainakin TODELLA ylpeä ja innoissaan tästä taidosta ja esittelee sitä mielellään. Kai se nukkuminenkin paranee, kun uutudenviehätys menee asiasta:)
Kelasta sen verran, että tyrkkäs meille pakkausta vaikka rahan olin merkinnyt. Hupsista, koodausvirhe tullut... Ärsyttävää vaan soitella perää ja vakuutella omaa syyttömyttään, jonka kyllä tajuskin heti katottuaan papereita.
Touhis rv27+2 ja vaavi 1kg
Täältä yksi imetysfanaatikko pääsee valloilleen. Ei vait, mitenkään en halua toisia aliarvioida tjms.. vaan kannustan imettämään ja luottamaan siihen että sitä maitoa tulee vaik tissit onkin ihan tyhjän tuntuiset. Niistä tyhjistä tulee parasta. Kaksi lastani oon imettänyt 1½ vuotiaaksi, silloinkin lopettanut haikein mielin. Esikoisen alkutaipale ei tod. ollut helppo. Kohtutulehdus ja 2x rintatulehdus ja erittäin rikkinäiset rinnanpäät. En luovuttanut. Mutta se pointti on luottaa itseensä ja imettää tiheästi varsinkin öisin. Aivot erittävät hormonia varsinkin yöllä, joka lisää maidontuloa. Mutta paljon taitaa olla päänupistakin kiinni. Ajatus positiiviseksi ja go on. Toivottavasti en loukkaa ketään, ajattelen vaan näin.
Mutta, (.) pullistelee hirveesti. En tajua millä siellä on tilaa myllätä noin enään. Sattuu ihan vietävästi kun oikein vetää kättä/jalkaa masun pinnalla ja potkii kylkiluihin. Aaks, terveen merkki:o)))
Lykkäsin kakkosta tänään rattailla hakemaan isompaa kerhosta, sain kyllä tehdä melkoisesti töitä. Suppari, suppari, suppari. Ja puuskutti. Ei tunnu kovin nuorekkaalta tämä olo! Kaikki muuten ok.
Lumo 31
Mekin ollaan näköjään saatu pystyyn kunnon imetyskeskustelu!
Minulla on tosi positiivinen kokemus imetyksestä kaikkien alkuvaikeuksien jälkeen, ja olen luonnostani melkoisen pienirintainen.
Imetin esikoista ekat 4 viikkoa imetyskumin kanssa, kun ei raukka osannut muuten imeä (tai minä imettää, kummin päin vaan). Kumista oli tosin se hyvä puoli, että näin ainakin että maitoa oli tullut kun sitä jäi aina vähän siihen kumiin.
Armas mieheni osti minulle sitten joululahjaksi imetystyynyn, ja siitä sitten lähti imetys ilman kumia käyntiin, imetin 5 kk täysin ja lopetin kokonaan pari päivää ennen kun tyttö täytti 18kk. (Se oli miehen asettama ehdoton takaraja...)
Olin odottanut imettämistä kamalasti ja rehellisyyden nimissä täytyy sanoa että aluksi se oli minusta kamalaa, pieni peto roikkui kaiket ajat kiinni kipeässä nännissä ja tuntui ettei minulla ollut enää mitään yksityistä elämää. Kun koliikki helpotti ja tyttö suostui olemaan hetkiä ilman tissiä suussa minusta se oli oikein mukavaa, ja haikeaa oli viimein lopettaa.
Eli kaikki jotka HALUAVAT, rohkeasti vain kokeilemaan ja uskomaan itseen! Minä uskon että se että itse luottaa siihen että maito riittää, eikä ota stressiä imetyksestä, on avain onneen;) Eikä kaikkien tarvitse imettää, korvikevauvat ovat ihan varmasti yhtä onnellisia!
Oma äitini ei ole pystynyt imettämään minua eikä veljeäni, kun maitoa ei tullut, tosin hän on terveydenhoitaja ja tänä päivänä sitä mieltä että syynä oli 70-luvun asenne.
Tulipas pitkä viesti, tämä on asia josta aina innostun. Toivottavasti joku jaksoi lukea;)
Lala 29+2
Näin ne raskausviikot hurahtaa,nyt mennään jo 30+2. Oma (.) voi hyvin. Eilen pikkuinen potki tosi kovasti,tänään on ollut rauhallisemmalla tuulella. Selän kanssa on ollut vähän ongelmia,kun ei oikein hyvää asentoa meinaa löytyä. Yölläkin pitää asentoa vaihtaa monesti. Viime yön nukuin huippuhyvin,ei tarvinnut edes vessassa käydä! :O Yleensä kerran yössä pitää siellä juosta.
Tänään tuli postista ilmoitus,että äitiyspakkaus on saapunut,jihuu! En malta oottaa,että mennään illalla miehen kanssa se hakemaan! Kauan sitä ootettiinkin,paperit kun jätettiin jo ennen joulua.
Onko kenelläkään huhtiksista kokemuksia Brio Nova-yhdistelmistä? Mielestäni ne vaikuttaa tosi laadukkailta vaunuilta ja kaiken lisäksi niistä ois ihan hyvä tarjous.
Imetyskeskusteluun en pysty osallistumaan,kun siitä ei vielä ole kokemusta...esikoisen odottajana kaikki on uutta ja ihmeellistä!
simsku
täällä on sairaslomalainen taas nukkunut pitkään ja vieläkin väsyttää, mutta pakko yrittää olla vähän hereillä, että sais sitten illalla unesta kiinni. viime yö oli taasen aika huono...
tänään on keskusteltu imetyksestä.. minäkin oikeastaan jo odotan, että pääsen imettämään (tai odotan jo tosi kovasti KAIKKEA mitä vauva tuo tullessaan, sen verran tuskallista on nyt tämä oleminen)
esikoista imetin 2.5kk:tta ja silloin pelotti hirveästi, että kuin paljon pieni raukka sairastaa, kun ei saa mitään vastustuskykyä.. eipä poika sairastanu. ja se oli ihan sellainen mun mielenterveyden kannalta oleellinen juttu, että aloitettiin pullo-rumba niin varhaisessa vaiheessa. se on pitkä tarina mitä kaikkea hässäkkää siinä silloin oli, joten ei siitä sen enempää. kakkosta imetin puoli vuotta ja se oli mulle sellainen mahtava onnistumisen kokemus, että innostuin, kun pystyin imettämään niin pitkään, vaikka kuulihan sitä komennttia tyyliin ' ai, VAIN puoli vuotiaaksi imetit?' mutta yritin olla kuuntelematta. nyt odotan innolla, että jos vaikka vähän pitempään saisin imettää ja aion tosissaan yrittää (vaikka ei yritystä ole puuttunut aiemmillakaan kerroilla)
mahaukkelin liikkuminen ihan todella sattuu välillä (niin tais joku muukin kirjoittaa) en tiedä mistä päin vauveli kaivertaa reittiä ulos.. joku puolella tuntuu sitä porausta ja vielä pitäis vaan kasvaa kevättä kohti, mut onneksi se jumppaaminen sitte vähän myös rauhoittuu, kun tilaa on vähemmän.
ei kummempia tällä kertaa
-lotta ja rv 30+6-
Minulla onkin ollut tänään tavallista enemmän ohjelmaa, kun innostuin viikonlopun lehti-ilmoituksesta kiitämään paikalliseen lastenvaateliikkeeseen heti aamusta, kun oli kaikki vaatteet vähintään -40%. Niinpä innostuin ostamaan muutaman hivenen isomman vaatteen, joita ehkä kesällä/alkusyksystä voisi käyttää. Mieskin oli tyytyväinen valintoihini, olivat hänenkin mielestään oikein söpöt. Meille ei olekaan itse ostettu montaa vaatetta ja kaikki mitä on ostettu, ovat olleet tarjoushyllystä.
Meillä vauva innostui hiljaisemman lauantain jälkeen eilen ihan villinä potkimaan. Potki pitkin iltaa ja yötä todellista riverdancea, kun kantapäät vain napsahteli vatsaan. Välillä taas innostui muljuamaan, eli venytteli jalkojaan vatsanahkaa pitkin puolelta toiselle. Isikin katseli ja kokeili kädellä liikkeitä. Ei meinannut hiljentyä vauva ollenkaan, mutta hyvä niin. Enemmän minua huolestuttaa, jos liikkeitä ei tunnu. Niitäkin päiviä kuitenkin on ollut, että on tuntunut vain vähän liikkeitä.
Imetyskeskusteluun totean vain, että minulla ei rinnat ole kooltaan kasvaneet lainkaan, sama kuppikoko menee aivan hyvin yhä päälle. Tosin tuntuvat vähän pinkeämmiltä kuin ennen. Kuitenkin esimaitoa on alkanut jo ehkä kuukauden päivät sitten tulemaan pieniä tippoja. En siis ole liivinsuojuksia tarvinnut, eikä kyseessä ole mikään " suihkuaminen" , vain muutama pieni pisara silloin tällöin. Tiedä sitten, auttaako imetyksen aloituksessa vai ei, sen näkee vasta keväällä. Jotain kuitenkin on rintavarustuksessa tapahtunut jo nyt. Olen siis ensisynnyttäjä, joten aiempia kokemuksia asiasta ei ole.
Lisäksi kävin tänään ruokaostoksilla, joten ostin sitten valmiiksi paketin niitä puhdistuspyyhkeitä, liivinsuojuksia (synnytyksen jälkeistä aikaa ajatellen) ja pinnasänkyyn kosteussuojan lakanan alle. Varustelua siis olan takaa tänään, tosin vain kaikkea pientä. Vaippojakin olin vähällä ostaa paketin, mutta en osaa päättää, kannattaisiko ostaa 2-4 kiloisen vauvan vaippoja vai 3-6 kiloisen... Toistaiseksi kuitenkin vauvan syntymäpainoarvio oli aika pieni, 3200g (+-200g). Siksi mietin, että jos vauva syntyy noin kolmikiloisena, ovatko nuo suuremmat vaipat liian suuria vielä pienelle... Toisaalta pienet voi jäädä käyttämättä, jos vauva ottaakin loppukirin ja kasvaa isoksi ennen syntymäänsä. Vaikeaa osata päättää, kun ei ole mitään kokemuksia vaipparumbasta.
Huh, tulipa pitkä vuodatus tällä kertaa! Mainiota maanantain jatkoa!
Kissankello 30+4
Täälläkin neljänneksi viimeisin työviikko on " korkattu!" Ihanaa, miten joku sen niin osasikin sanoa - että kolme maanantaita enää =)
Olin tänään neuvolan tädin pakeillakin. Kaikki ok, hb 130 ja RR 110/74 vaikka eilen isän mittarilla mittailin 139/93. Kuulemma automaattimittarit ovat aika tarkkoja, pitäisi olla just oikein asennettuna käsivarteen. Toivottavasti näin päin... vaikkei mitään oireita olekaan kohonneesta verenpaineesta ollut, pikemminkin tähtiä näkyy kun kumartelee.
Sf-mitasta olin eniten huolissani, se kun oli nyt 27 ja viimeksi 2 viikkoa sitten 27.5. Sama mittaaja kuitenkin! Luvut ovat tipahtaneet yläkäyrän yläpuolelta ensin keski-ja yläkäyrän väliin ja nyt keski- ja alakäyrän väliin.Onneksi viikon päästä on se äitipolikäynti, minuthan laitettiin viimeksi seurantaan vauvan koon vuoksi. Vaikka maha tuntuu kyllä pienemmältä kuin viime raskaudessa (silloin tässä vaiheessa olisi mitattu 31cm), mutta silloin oli ilmeisesti lapsivettäkin runsaanlaisesti.
Väsymystä on minullakin edelleen, viikonloppu meni nukkuessa. Nyt aion yrittää ottaa työpäivät mahdollisimman lunkisti, tosin sitä kun ei koskaan tiedä mitä seuraava tuntikin jo tuo vaikka kuinka olisi suunnitellut. Parhaimmillani en missään tapauksessa enää ole. Pitää vissiin yrittää sitten ä-polin lääkärille valittaa edes vähän, kun tuntuu että neuvolaan päin sitä on turha harrastaa.
Imetyksestä sen verran, että itsestäni tuntui ettei maitoa ala koskaan tulemaankaan, se kun nousi 4. päivää synnytyksen jälkeen vaikka vauva söi tiheään. Tosin lisämaitoakin annettiin, lähinnä henkilökunnan tuputuksesta, itse en siihen varmaan olisi lähtenyt mukaan niin herkästi kun tiesin sen haittaavan imetyksen käynnistymistä. Kotiin päästyäni en kuitenkaan enää kertakaikkiaan antanut mitään lisämaitoja, niin sitten se maitokin alkoi " riittää" ja elämä oli tosiaan sellaista vauva tissillä noin 23h vuorokaudessa, väsyttävää mutta eipä siihen muuta lääkettä ole kuin tissiä, tissiä ja tissiä. Ensiodottajille tiedoksi, että ensimmäiset 2 viikkoa on pahimmat imetyksen kanssa, ja kannattaa ajatella niin, koska siihen tottuu sen jälkeen.
Itse imetin " jatkuvalla syötöllä" eli en katkaissut imetystä vaikka sairaalassa niin kehottivatkin tekemään. Maitoa kuitenkin muodostuu koko ajan, ja vauva pitää taukoja ja jatkaa taas. Kannattaa vaan olla tarkka siitä, että nänni on vauvan kitalaessa asti, sillä rinnanpäille se on aluksi kovaa hommaa. Itse käytin suojavoiteena ceridal-voidetta (oli kai ainakin henkistä apua), puristin maitotipan rinnanpäähän imetyksen jälkeen ja kotona varsinkin kannattaa olla mahdollisimman paljon paljain rinnoin! Tietysti niin, että lämmin on, mutta rinnoille tekee hyvää saada ilmaa. Ja täytyy sanoa, että en osannut raskausaikana mitenkään varautua imetykseen, luin oppaat mutta synnytyksen jälkeen tuntui siltä kuin en olisi koskaan koko asiasta kuullutkaan. Siinä vaiheessa kannattaa kysellä kaikilta mahdollisilta kokeneemmilta neuvoja, jos siltä tuntuu, ja ottaa parhaat opikseen, niin kyllä se siitä lähtee.
Lähinnä se mietityttää nyt toisen lapsen kanssa, että mitenkähän nämä imetyssessiot sujuvat kotona, kun täällä on tuo toinenkin, 2-vuotias...
Vaipoista sen verran, että vaikka minua hieman huvitti kun joskus viime viikolla luin jonkun jo niitäkin ostaneen, niin jouduin minäkin tulemaan kaupasta paketti kainalossa kotiin =) Syy oli tietenkin ilmeinen, 2-4kg vaipat maksoivat 99 senttiä paketti ;o) Muistelen hämärästi, että esikoisella (painoi 3280g) niitä meni 1-2 pakettia. Noita pienimpiä ylipäätään kannattaa ostaa paketti kerrallaan eikä alkaa hamstraamaan, sillä ne käyvät tosi äkkiä (jopa alle viikossa) pieniksi. Ja sekin on hyvä ottaa huomioon, että vauvan iho ei välttämättä kestä kaikkia (jos mitään!) vaippamerkkejä. Meillä kävi ainoastaan libero (no, nytkin ostin pampersia kun ne pitivät parhaiten laihan poikavauvan pissat aluksi - ja olivat tarjouksessa).
Mutta, nyt taas nukkumaan. Kaksi viikon pisintä työpäivää edessä ja huomenna vielä extrana esikoisen korvalääkäri 70km päässä.
EUSENIA: Uskallatko kertoa mistä päin olet? Itse kun olen myös tästä Seinäjoen läheltä, meillä saa valita meneekö sinne vai Kokkolaan synnyttämään (itse len menossa viimeksi mainittuun). Tsemppiä kovasti loppuraskauteen ja toivotaan, että jatkuu mahdollisimman pitkään...
eikkuli ja hippu 30+5
Ihmeen vähän nukuttaa vaikka yöllä piti herätä neljä kertaa vessaan ja kerran siinä samalla syömään. Ihana päivä täälläkin tulossa, toivottavasti auringonpaistetta vähän niin voi käydä kävelylenkillä tuossa tuonnempana. Ensin ajattelin vähän siivota ja pestä pyykkiä. Vauva on opetellut hikkaamaan, nytkin masusta kuuluu hik-hik-hik... Voi pientä, mutta kuulunee kehitykseen. Liikkeitä tuntuu, mutta ovat kyllä vaimentuneet selkeästi, täytyy tästä asiasta kysäistä torstain neuvolakäynnillä että onko ok.
Mukavaa maanantaita :-)
Vattumato ja pieni rv 30+4