Olisiko kysyntää asialliselle ja hyvätapaiselle vaalin jälkipuintiketjulle? Kyselen ensin ennen kuin kirjoittelen enemmän.

Soininvaara esim. päivitteli Halosen tapaa käyttää vain kauniita sanoja, muttei esittää ratkaisuehdotuksia. Joiltakin osin hänen tietopohjansa myös osoittautui yllättävän kapeaksi (esim. pätkätyön osalta), vaikka hän kyllä hanakasti käyttää sanaa hyvinvointi ja varmasti on muistanut lievästi paheksua pätkätöitä.

No ehkä sillä että on nainen ja presidentti, mutta onko se tuonut meille naisille jotain todellista käyttöarvoa?



Minusta Saulin teemat (pätkätöiden alentaminen etenkin julkisella puolella, jossa niitä käytetään perusteettomasti, vanhemmuuden kustannusten jako) toteutuessaan auttaisivat huomattavasti enemmän naisia kuin mitkään juhlapuheet. Raha se on joka puhuu, ja jos nainen ei olisi äitiyslomalle jäädessään yhtään sen kalliimpi työntekijä kuin isäksi tuleva mieskään, olisi työtilanne minullakin paljon parempi. Olen sen ihan henk.koht kokenut, miltä tuntuu hakea töitä 25-vuotiaana vastavalmistuneena naimisissa olevana mutta lapsettomana naisena. Melkein nauravat pihalle kun yritän huijata " äitiyslomailupaikkaa" . Miksi naisen pitää hävetä sitä että voi saad lapsia saati haluta niitä?





Sitten noi Tarjan SAK-kytkökset ovat melko vastenmielisiä. SAK edustaa oikein hienosti porukkaa, jossa miehen työ on ehkä 3 kertaa arvokkaampaa kuin naisen. Vanhemmuuden kustannusten jako oli niistä tosiaan marginaaliaihe, evvk. Tosi hienoa, kun ajattelee, montako naista SAK:ssakin on.

-Terveydenhuoltojärjestelmä. Joka ei edes toimi. Maksamme isoja veroja sen ylläpitämiseksi ja sitten hoitotoimenpiteisiin ei pääse. Ihmiset joutuvat ottamaan sairaskuluvakuutuksia etenkin lapsilleen, että voi taata hoitoon pääsyn tarvittaessa. Tässähän maksamme terveydenhoitopalveluista kahdenkertaisesti.



-Koulutuspolitiikka. En ole milloinkaan ymmärtänyt tätä " 70% ikäluokasta korkeakoulutetuiksi" -periaatetta. Tilastot toki näyttävät hyvältä, eli suomalaiset korkeasti koulutetuilta, mutta todellisuudessa tuotamme tradenomeja putkesta työttömiksi. Miksi ei lisätä koulutusta niillä aloilla joilla työvoimasta on pula ja ohjata opiskelijoita niille aloille.



-Toinen tilastoharha eli työvoimapolitiikka. Työttömille järjestetään pakollisia uudellenkoulutuksia, joihin heidät pakotetaan menemään työttömyysturvan menettämisen uhalla. Kukaanhan näistä ei todellisuudessa mitään hyödy eikä kukaan halua mennä, mutta saadaan työttömyysluvut kauniimmiksi.



-Toimeentulotuki ja työttömyysturva ovat suuremmat kuin opintotuki tai kodinhoidontuki. Mielestäni tämä osoittaa jo jotain yhteiskunnan asenteesta. Toki niistä " köyhistä ja kipeistä" täytyy huolehtia ja taata perustoimeentulo, mutta kyllä mun mielestä ensisijainen oletus on se, että kaikki YRITTÄVÄT itse huolehtia itsestään ja tehdä töitä. Mutta jotain on pielessä jos 23% helsinkiläisnuorista elää kokonaan tai osittain toimeentulotuen varassa.



Tässä muutamia mitä tuli mieleen. Näistä useimmat on sosiaalidemokratian aikaansaannoksia jotka juuri osoittavat sitä toisessa ketjussa mainittua kyvyttömyyttä muutoksiin ja taipumusta byrokratiaan ja holhoukseen.

Siitä saa heti niskaansa selvityksiä, että opiskelu on sijoitus tulevaisuuteen ja itse haluttu tila. Siitä kuuluu kärsiä, että voi joskus omalla opiskelullaan saada parempaa palkkaa kun perusduunari, siivooja, kadunlakasija jne. Sen sijaa työtön ON AINA se huono-osainen, jolla ei ole rahaa ruokaan eikä antibioottikuuriin. Jos huomaat, että joissain tilanteissa rahaa jää enemmän käteen kotiin jäämisellä kuin töissä olemisella, olet oikeistopopulisti.



Jotenkin tuntuu että maailma on niin mustavalkoinen.