Onko "rauhallinen" kehu?
Jos pitäisi sanoa toisesta jokin kehu ja sinusta sanottaisiin "rauhallinen" nii tuntuisiko se sinusta kehulta samalla tavalla kuin mukava,huumorintajuinen tai ystävällinen.Rauhallinenhan tarkoittaa hiljaista ja vähän ehkä tylsää.
Kommentit (39)
Rauhallinen = nössö, aikaansaamaton, hiljainen, mitäänsanomaton. Valitettavasti!
Mulle on töissä sanottu että olen rauhallinen. Siellä tiedän että se on kehu, työ on ajoittain sen verran hektistä, että hermoilijoista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Mutta siviilissä ottaisin sen negatiivisesti, ehkä siksi että tiedän olevani ihmisten mielestä vähän tylsä :D
Kehuna ottaisin. Mulla tulee adjektiivista mieleen ihminen joka pysyy viileen coolina vaikka sattus mitä. Viilipytty.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 17:01"]
Kehuna ottaisin. Mulla tulee adjektiivista mieleen ihminen joka pysyy viileen coolina vaikka sattus mitä. Viilipytty.
[/quote]
Niin pysyy seinätkin;)
Ajatteleva
Miettii mitä tekee.
Ei hössötä.
Hyvänä kehuja ottaisin.
Kyllä rauhallinen on kehu. Ei ole mikään stressipesäke ja suhtautuu tyynesti asioihin. Rauhallisuus on etu monessa asiassa, ei vähintään työelämässä.
Mä oon aina ollut rauhallinen ja mukava. En hypi ilosta, et jee olipas kivasti sanottu.
=tylsä
Monessa työssä arvostetaan rauhallisuutta, paljon enemmän kun jotain muuta piirrettä.
Sama siviilissä., rauhallinen EI tarkoita TUPPISUUTA tai LAISKAA . Rauhallinen tekee paljon enemmän kun koohottaja ja hosuja vaikka saattaa näyttää joltain muulta
Rauhallinen tarkoittaa mulle sitä, et ihminen osaa kuunnella, ei mene paniikkiin vaikeissakaan tilanteissa ja harkitsee, mitä tekee. Hyvä ominaisuus. Mun poika on tällainen
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 17:18"]
Rauhallinen tarkoittaa mulle sitä, et ihminen osaa kuunnella, ei mene paniikkiin vaikeissakaan tilanteissa ja harkitsee, mitä tekee. Hyvä ominaisuus. Mun poika on tällainen
[/quote]
Meidä Jami ja..!
Rauhallisuus on mielikuvissani hyvä asia. Siihen usein liittyvät älykkyys, suhteellisuudentaju, itsevarmuus.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 18:08"]
Rauhallisuus on mielikuvissani hyvä asia. Siihen usein liittyvät älykkyys, suhteellisuudentaju, itsevarmuus.
[/quote]
Täyttää soopaa, puhdasta spekua!
Totta kai se on kehu. Miten ihmeessä kukaan voi ajatella että se ei olisi?
minä en ole rauhallinen. Ja en pidä siitä että minua sanotaan rauhalliseksi. En ottaisi sitä kehuna vaan loukkauksena!
ADIOS!
Minusta se on ihan neutraalisti sanottu. Jos joku sanoisi minua rauhalliseksi, ajattelisin, että hän luultavasti sanoi vain rehellisesti, mitä ajattelee. Se on vain hänen tulkintansa minusta eikä minulle mikään erityinen uhka tai mahdollisuus!
Olen kuullut olevani rauhallinen, vaikka en sitä ole. Jos joku ajattelee näin, se on hänen käsityksensä minusta ja luonnollsesti perustuu siihen, miten hänen seurassaan käyttäydyn. Se heijastelee sitä, millaisia tilanteita kohtaamisemme ovat. Koulutoverit varmasti kutsuisivat minua rauhalliseksi, sillä olen melko nössö ja hiljainen, kun keskityn minua kiinnostaviin asioihin. Kotona tai kaveriporukassa olen sen sijaan koossa pitävä liima ja höseltäjä, joka määrää, mitä tehdään ja milloin. Samoin parisuhteessa ja vanhempieni kanssa. Kaikissa näissä tilanteissa olen äkkipikainen, itsevarma ja määrätietoinen. Nämä ihmiset eivät ikinä, missään tilanteessa, sanoisi minua rauhalliseksi. Jos sinun minäkäsitykseesi kovinkin vaikuttaa, mitä joku yksi ihminen on sinusta mieltä, se on minusta aika huolestuttavaa. Ellet sitten ole identiteettiäsi vasta rakenteleva teini.
Minuakin sanotaan rauhalliseksi, ja se on kyllä vain rooli, oikeasti olen mm epävakaa pers häröinen mutta ihmisten keskellä jähmetyn ja olen siis ns rauhallinen. Oikeasti pikemminkin lamaantunut sisäisestä kauhusta. (Ajoittain saatan saada sitten yltiöraivarin pikkuasiasta.)
Tietenkin rauhallisuus on monessa asiassa hyvä ominaisuus, mutta kun henkilöä kuvaillaan sellaiseksi, niin valitettavasti joskus kaunistellaan tylsyyttä. Tilannekohtaista.
Vierailija kirjoitti:
minä en ole rauhallinen. Ja en pidä siitä että minua sanotaan rauhalliseksi. En ottaisi sitä kehuna vaan loukkauksena!
ADIOS!
Jos oletetaan hetki, että se sanottiin kehuna, eikö kannattaisi olla hyvillään, että sinua ihaillaan jostakin ominaisuudesta, vaikka itse et osaisi sitä piirrettä itsessäsi arvostaa tai tunnistaa?
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin rauhallisuus on monessa asiassa hyvä ominaisuus, mutta kun henkilöä kuvaillaan sellaiseksi, niin valitettavasti joskus kaunistellaan tylsyyttä. Tilannekohtaista.
Vaikka joku sanoisi minua rauhalliseksi käyttäen sitä kiertoilmauksena tylsyydestä, ei tämä hetkauttaisi minua. Se kertoo nimittäin ihmisen omasta ajatusmaailmasta, jos hän pitää rauhallisuutta tylsyytenä. Minusta tylsä ihminen menee massan mukana, ryyppää joka perjantai ja yrittää hauskuuttaa muita. Hauska ihminen on minusta sellainen, jonka kanssa voin pohtia maailman menoa omassa olohuoneessa hyvän juuston ja viinilasin ääressä. Hauska ihminen esittää oivaltavia ajatuksia. Jos tämä on jonkun mielestä tylsää (niin kuin varmasti on, koska ihmisiä on erilaisia), olen tylsä. Minusta hän on tylsä, joten tasoissa ollaan, eikä se ole kummaltakaan pois : ) Absoluuttista totuutta ei ole.
Totta, että sanassa on hieman negatiivinen sävy.. Vai onko se vain omaa tulkintaa? Minua on sanottu rauhalliseksi, mutta ongelma lie siinä että tiedän, etten täysin sitä ole.. Kun on töissä ja muualla asiallisissa tilanteissa rauhallinen ja varautunut, se on tietty rooli. Kotona voi olla ihan muuta. Toisaalta rauhallinen voi olla kehukin, vertaapa jos puolestaan sanottaisi rauhattomaksi.