Lue keskustelun säännöt.
Voiko lapsen toimintaterapiasta kieltäytyä?
24.04.2012 |
Vai pidetäänkö mua heti hankalana äitinä, joka saa sossut kimppuunsa?
Meillä siis tilanne että 3-vuotias käy puheterapiassa ja nyt ovat keksineet, että tarvitsisi myös toimintaterapiaa. Mitään varsinaista syytä siihen ei ole, sillä lapsessa ei ole mitään muuta "vikaa" kuin tuo puheen viivästynyt kehitys.
Meillä ei ole autoa, eli yksi terapia kestää bussimatkoineen noin kolme tuntia. Mukana on pieni vauva. Käymme jo kerran viikossa puheterapiassa (tämän lisäksi lapsi on kuntouttavassa päivähoidossa) ja tuntuu, etten jaksaisi muita terapioita tähän päälle.
Onko kukaan kieltäytynyt terapiasta, mitä siitä seurasi? Veisin kyllä lapseni terapiaan, jos kokisin siitä olevan hyötyä, mutta nyt se tuntuu vain hätävarjelun liioittelulta.
Kommentit (63)
eli lapsen etu on saada terapiaa ap- terapiaa on tosi vaikea saada- tiedoksesi-
eli et voi kieltäytyä - jos kieltäydyt lapsesi joutuu lastensujelulapseksi
t. sosiaalialan ammattilainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina kannataa hyödyntää tällaiset palvelut. Ja sitä paitsi karkea motoriikka voi olla kunnossa, mutta hienopuolella paljonkin säätöä joka ei noin nuorella tule esiin.
Meillä oli puheen viivästymä ja vasta 5v. tuli diagnoosi ja muutkin ongelmat esiin. Puheterapian, toimintaterapian yms. avun turvin nyt reipas ekaluokkalainen, joka osaa hyvin lukea ja kirjoitaa vaikka 5 v.oli suuria vaikeuksia edes rastia piirtää.
Tässä vaiheessa ajatellaan vain lapsen parasta, ei omia tuntemuksia
Hän ei osaa sanoa r-kirjainta eikä joitakin kirjainyhdistelmiä (ks esim keksi tulee kessi). 4-vuotiaana suositeltiin käyntiä puheterapiassa tarkistuksessa, puheterapeutin mielestä jatkotoimet eivät olleet tarpeen mutta hetken keskusteltuamme myöntyi siihen, että katsotaan tilanne puolen vuoden päästä.
Puolen vuoden päästä pyysin lähetteen toimintaterapiaan, koska lapsemme oli molempikätinen. Toimintaterapeutti kehotti pyytämään puheterapiaan hakeutumista, koska nämä kaksi terapiamuotoa usein tukevat toisiaan. Lapsen molempikätisyyden lisäksi toimintaterapeutilla oli pieni aavistus, että ehkä ja kenties jotain muutakin voisi olla vialla mutta ei osannut sanoa mikä. Tehtiin tutkimuksia eikä mitään löytynyt. Sama juttu puheterapeutilla.
Lapsella on nyt takanaan kummassakin viiden kerran tehokuuri ja nyt on pidetty taukoa ja seurantakäynnit edessä. Yritän kaikin tavoin saada ainakin puheterapian jatkumaan ja toivon, että toimintaterapiaakin voisi jatkaa siinä tukena. Kielen puhuminen on kokonaisvaltainen juttu, samoin kuin kirjoittaminenkin. Toimintaterapeutti selitti minulle juuri, että jos hän nyt löytää sen, mikä häntä hiukan vaivaa, voi olla, että lapsi säästyy paljolta koulussa.
Tai sitten meillä on ollut nippu hauskoja käyntejä, joista lapsi on nauttinut suunnattomasti, ja niin äitikin, kun on saanut kuulla lapsen taidoista kehuja ja tietoa.
Ap, mene ensimmäiselle arviointikäynnille, jos et ole vielä sellaisessa käynyt. Pyydä aika heti puheterapian perään, niin et joudu tekemään erillistä reissua. Jos toimintaterapeutti näkee säännöllisten käyntien olevan tarpeen, kerro ongelmastasi ja pyydä ajat puheterapiakäyntien perään tai sitten niin, että terapia järjestetään päiväkodissa.
Olen varma, että asia hoituu näin.
MIKSI joku muuttaa perheineen asumaan jonnekin korpeen ilman autoa ja sitten ihmettelee, kun elämä on hankalaa.
Suosittelen kyllä käymään yksityisellä puheterapeutilla kunnon arviossa! Useinhan noissa juoksutetaan vain jotta kaikki epämääräiset puolivillaiset terapeutit työllistyisivät.
Vierailija kirjoitti:
tuskinpa sinun lapsesi ihan turhan päiten olisi terapiaa saamassa.
Mutta ymmärrän kyllä, että tuo on kohtuuttoman vaikeaa teille.
Oletko varma, että toimintaterapia olisi yhtä hankalan matkan päässä? Voisitko nyt tässä vaiheessa pyytää, että se järjestyisi lähempänä kotia tai paremman yhteyden päässä?
Kesäaikaan varmaan saisitte vauvan kanssa aikanne kulumaan sillä välin, jos matka terapiaan olisi hiukan sujuvampi. Otat lehden mukaan ja menette puistoon istumaan siksi aikaa... tai hoidat kauppa-asiat sillä välin.
Olethan muuten muistanut hakea vammaistukea? Jos saatte kahtakin eri terapiaa ja matkat ovat noin hankalat, perustukea saat ainakin, ja sekin on liki 90 euroa kuukaudessa. Voisiko sillä kustantaa muutaman taksikyydin?
Meillä ainakin puheterapia sujui niin, että terapeutti tuli päiväkotiin. Voisiko sellaista harkita teille?
Kannattaa olla rakentava ja sanoa suoraan, millaisia hankaluuksia terapioissa kulkeminen aiheuttaa.
Sinänsä en sinuna tyrmäisi terapian tarvetta, tuskin sitä ihan hatusta on vedetty, sen verran tiukilla kuntien ja Kelankin rahamassi on nykyään.
Terapiasta kieltäytymistä en kyllä itse edes harkitsisi, paitsi äärimmäisessä tapauksessa. Toimintaterapia maksaa noin 80 euroa tunti, eli jos sitä tappelematta lapselleen saa, on syytä olla iloinen ja kiitollinen.
PS: toimintaterapiaa annetaan monenlaisista eri syistä, ei yksinomaan motoriikan ongelmien vuoksi.
meillekin järjestyi osa terapiakäynneistä tarhaan, kun tein selväksi, että niihin oli tosi vaikea päästä muuten. Kannattaa miettiä myös muita perusteluja, koska terapiakäynnit on kunnalle kalliimpia kuin vastaanotolla käynnit. Jos sun lapsesi suurin ongelma on puheentuotossa, voisi ajatella, että tukilapsen käyttö olisi hyvä idea ELI sosiaalinen aito leikkitilanne voisi olla terapiassa hyvä työväline. Eli se puoltaisi terapian järjestämistä päiväkodissa. Kandee ainakin kysyä!
Hei, tietääkö joku voiko lasta käyttää tukilapsena ilman vanhempien hyväksyntää? Olen ymmärtänyt että jokin tämänlainen järjestely on poikani päiväkodissa. Hänet laitetaan leikkimään väkivaltaisen pojan kanssa. En voi tarkempia yksityiskohtia kertoa. Osaisiko joku kertoa tuosta tukilapsena toimimisesta ja miten se yleensä toteutetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tukilapsen äiti? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuskinpa sinun lapsesi ihan turhan päiten olisi terapiaa saamassa.
Mutta ymmärrän kyllä, että tuo on kohtuuttoman vaikeaa teille.
Oletko varma, että toimintaterapia olisi yhtä hankalan matkan päässä? Voisitko nyt tässä vaiheessa pyytää, että se järjestyisi lähempänä kotia tai paremman yhteyden päässä?
Kesäaikaan varmaan saisitte vauvan kanssa aikanne kulumaan sillä välin, jos matka terapiaan olisi hiukan sujuvampi. Otat lehden mukaan ja menette puistoon istumaan siksi aikaa... tai hoidat kauppa-asiat sillä välin.
Olethan muuten muistanut hakea vammaistukea? Jos saatte kahtakin eri terapiaa ja matkat ovat noin hankalat, perustukea saat ainakin, ja sekin on liki 90 euroa kuukaudessa. Voisiko sillä kustantaa muutaman taksikyydin?
Meillä ainakin puheterapia sujui niin, että terapeutti tuli päiväkotiin. Voisiko sellaista harkita teille?
Kannattaa olla rakentava ja sanoa suoraan, millaisia hankaluuksia terapioissa kulkeminen aiheuttaa.
Sinänsä en sinuna tyrmäisi terapian tarvetta, tuskin sitä ihan hatusta on vedetty, sen verran tiukilla kuntien ja Kelankin rahamassi on nykyään.
Terapiasta kieltäytymistä en kyllä itse edes harkitsisi, paitsi äärimmäisessä tapauksessa. Toimintaterapia maksaa noin 80 euroa tunti, eli jos sitä tappelematta lapselleen saa, on syytä olla iloinen ja kiitollinen.
PS: toimintaterapiaa annetaan monenlaisista eri syistä, ei yksinomaan motoriikan ongelmien vuoksi.
meillekin järjestyi osa terapiakäynneistä tarhaan, kun tein selväksi, että niihin oli tosi vaikea päästä muuten. Kannattaa miettiä myös muita perusteluja, koska terapiakäynnit on kunnalle kalliimpia kuin vastaanotolla käynnit. Jos sun lapsesi suurin ongelma on puheentuotossa, voisi ajatella, että tukilapsen käyttö olisi hyvä idea ELI sosiaalinen aito leikkitilanne voisi olla terapiassa hyvä työväline. Eli se puoltaisi terapian järjestämistä päiväkodissa. Kandee ainakin kysyä!
Hei, tietääkö joku voiko lasta käyttää tukilapsena ilman vanhempien hyväksyntää? Olen ymmärtänyt että jokin tämänlainen järjestely on poikani päiväkodissa. Hänet laitetaan leikkimään väkivaltaisen pojan kanssa. En voi tarkempia yksityiskohtia kertoa. Osaisiko joku kertoa tuosta tukilapsena toimimisesta ja miten se yleensä toteutetaan?
Jossain on sellaisia ryhmiä, joissa on ns. normaaleja ja terveitä lapsia ja sitten muutama sellainen erityisen tuen lapsi. Kukaan niistä terveistä lapsista ei yksin ole mikään tukilapsi vaan tarkoitus on se, että koko lapsiryhmä tukee näitä erityisen tuen lapsia, esim. mallintaen normaalia kanssakäymistä, muiden kanssa toimimista jne. Jos lapselle esim. on puheen kehityksen viivästymää, häntä tukee se, että ryhmässä on muita lapsia, jotka puhuvat normaalisti ja sujuvasti.
Vierailija kirjoitti:
pyritään varhaiseen tukemiseen ennaltaehkäisemään ja lieventämään mahdollisia tulevia vaikeuksia. Lapsen parasta siinä ajatellaan, ei kiusantekoa vanhemmille. On heillä muutakin tekemistä, luulisin...
Samaa mieltä, kuin edellinen, miksi sitä terapiaa olisi suositeltu, jos sille ei ole aihetta. Rahat ovat noissa niin tiukassa, että sinne ei aina pääse vaikka haluaisikin. En näe järkeä kieltäytyä.
Olen tehnyt päälle 30 vuotta töitä erityislasten ja normaalien lasten parissa. Ja kyllä, niitä toimintaterapioita suositellaan ihan turhaan. Toimintaterapeutit turhaantuvat, kun terveitä lapsia sinne pannaan ja oikeasti niitä tarvitsevia jää rannalle ruikuttamaan.
Toinen, että jotkut toimintaterapiat (yksityiset) ovat luokattoman huonoja. Kunnat ostavat ostopalveluina niitä. Erässä toimintaterapiassa esim. opeteltiin tekemään lettutaikinaa. Kananmunien rikkomista ja vatkaamista. Tälle oli vain keksitty hieno nimi (en muista enää mikä se nimi oli). Tähän päälle semoco-harjoituksia. Eli kallispalkkainen toimintaterapeutti silitti kädellä paljasta käsivartta, sitten sienellä ja sitten höyhenellä.
Ihmettelin todellakin, mitä ihmeen hyötyä on kunnan maksaa kalliista toimintaterapisasta, missä tehdään lettutaikinaa ja silitetään käsivartta. Kyseinen poika ei edes tarvinnut oikeasti toimintaterapiaa. Hänellä oli vain lukihäiriö. Mutta nähtävästi yksityinen palveluntuottaja ei ollut saanut asiakkaita tarpeeksi, joten lähetteitä kirjoitettiin kenelle sattuu. Se lukihäiriö ei parantunut muuten kananmunien rikkomisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tukilapsen äiti? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuskinpa sinun lapsesi ihan turhan päiten olisi terapiaa saamassa.
Mutta ymmärrän kyllä, että tuo on kohtuuttoman vaikeaa teille.
Oletko varma, että toimintaterapia olisi yhtä hankalan matkan päässä? Voisitko nyt tässä vaiheessa pyytää, että se järjestyisi lähempänä kotia tai paremman yhteyden päässä?
Kesäaikaan varmaan saisitte vauvan kanssa aikanne kulumaan sillä välin, jos matka terapiaan olisi hiukan sujuvampi. Otat lehden mukaan ja menette puistoon istumaan siksi aikaa... tai hoidat kauppa-asiat sillä välin.
Olethan muuten muistanut hakea vammaistukea? Jos saatte kahtakin eri terapiaa ja matkat ovat noin hankalat, perustukea saat ainakin, ja sekin on liki 90 euroa kuukaudessa. Voisiko sillä kustantaa muutaman taksikyydin?
Meillä ainakin puheterapia sujui niin, että terapeutti tuli päiväkotiin. Voisiko sellaista harkita teille?
Kannattaa olla rakentava ja sanoa suoraan, millaisia hankaluuksia terapioissa kulkeminen aiheuttaa.
Sinänsä en sinuna tyrmäisi terapian tarvetta, tuskin sitä ihan hatusta on vedetty, sen verran tiukilla kuntien ja Kelankin rahamassi on nykyään.
Terapiasta kieltäytymistä en kyllä itse edes harkitsisi, paitsi äärimmäisessä tapauksessa. Toimintaterapia maksaa noin 80 euroa tunti, eli jos sitä tappelematta lapselleen saa, on syytä olla iloinen ja kiitollinen.
PS: toimintaterapiaa annetaan monenlaisista eri syistä, ei yksinomaan motoriikan ongelmien vuoksi.
meillekin järjestyi osa terapiakäynneistä tarhaan, kun tein selväksi, että niihin oli tosi vaikea päästä muuten. Kannattaa miettiä myös muita perusteluja, koska terapiakäynnit on kunnalle kalliimpia kuin vastaanotolla käynnit. Jos sun lapsesi suurin ongelma on puheentuotossa, voisi ajatella, että tukilapsen käyttö olisi hyvä idea ELI sosiaalinen aito leikkitilanne voisi olla terapiassa hyvä työväline. Eli se puoltaisi terapian järjestämistä päiväkodissa. Kandee ainakin kysyä!
Hei, tietääkö joku voiko lasta käyttää tukilapsena ilman vanhempien hyväksyntää? Olen ymmärtänyt että jokin tämänlainen järjestely on poikani päiväkodissa. Hänet laitetaan leikkimään väkivaltaisen pojan kanssa. En voi tarkempia yksityiskohtia kertoa. Osaisiko joku kertoa tuosta tukilapsena toimimisesta ja miten se yleensä toteutetaan?
Jossain on sellaisia ryhmiä, joissa on ns. normaaleja ja terveitä lapsia ja sitten muutama sellainen erityisen tuen lapsi. Kukaan niistä terveistä lapsista ei yksin ole mikään tukilapsi vaan tarkoitus on se, että koko lapsiryhmä tukee näitä erityisen tuen lapsia, esim. mallintaen normaalia kanssakäymistä, muiden kanssa toimimista jne. Jos lapselle esim. on puheen kehityksen viivästymää, häntä tukee se, että ryhmässä on muita lapsia, jotka puhuvat normaalisti ja sujuvasti.
Tämä kuulostaa vielä ihan järkevältä. Tässä tapauksessa ovat kahdestaan. Ilman aikuista mukana.
Ainakin meillä terapioita ei tahdo saada. Eli jos tarjotaan, kyllä sitä syytä jossain nähdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsellesi voidaan lattaa kotikäyntejä tekevä terapeutti, niin ei ole tätä ongelmaa.
Tukilapsen äiti? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuskinpa sinun lapsesi ihan turhan päiten olisi terapiaa saamassa.
Mutta ymmärrän kyllä, että tuo on kohtuuttoman vaikeaa teille.
Oletko varma, että toimintaterapia olisi yhtä hankalan matkan päässä? Voisitko nyt tässä vaiheessa pyytää, että se järjestyisi lähempänä kotia tai paremman yhteyden päässä?
Kesäaikaan varmaan saisitte vauvan kanssa aikanne kulumaan sillä välin, jos matka terapiaan olisi hiukan sujuvampi. Otat lehden mukaan ja menette puistoon istumaan siksi aikaa... tai hoidat kauppa-asiat sillä välin.
Olethan muuten muistanut hakea vammaistukea? Jos saatte kahtakin eri terapiaa ja matkat ovat noin hankalat, perustukea saat ainakin, ja sekin on liki 90 euroa kuukaudessa. Voisiko sillä kustantaa muutaman taksikyydin?
Meillä ainakin puheterapia sujui niin, että terapeutti tuli päiväkotiin. Voisiko sellaista harkita teille?
Kannattaa olla rakentava ja sanoa suoraan, millaisia hankaluuksia terapioissa kulkeminen aiheuttaa.
Sinänsä en sinuna tyrmäisi terapian tarvetta, tuskin sitä ihan hatusta on vedetty, sen verran tiukilla kuntien ja Kelankin rahamassi on nykyään.
Terapiasta kieltäytymistä en kyllä itse edes harkitsisi, paitsi äärimmäisessä tapauksessa. Toimintaterapia maksaa noin 80 euroa tunti, eli jos sitä tappelematta lapselleen saa, on syytä olla iloinen ja kiitollinen.
PS: toimintaterapiaa annetaan monenlaisista eri syistä, ei yksinomaan motoriikan ongelmien vuoksi.
meillekin järjestyi osa terapiakäynneistä tarhaan, kun tein selväksi, että niihin oli tosi vaikea päästä muuten. Kannattaa miettiä myös muita perusteluja, koska terapiakäynnit on kunnalle kalliimpia kuin vastaanotolla käynnit. Jos sun lapsesi suurin ongelma on puheentuotossa, voisi ajatella, että tukilapsen käyttö olisi hyvä idea ELI sosiaalinen aito leikkitilanne voisi olla terapiassa hyvä työväline. Eli se puoltaisi terapian järjestämistä päiväkodissa. Kandee ainakin kysyä!
Hei, tietääkö joku voiko lasta käyttää tukilapsena ilman vanhempien hyväksyntää? Olen ymmärtänyt että jokin tämänlainen järjestely on poikani päiväkodissa. Hänet laitetaan leikkimään väkivaltaisen pojan kanssa. En voi tarkempia yksityiskohtia kertoa. Osaisiko joku kertoa tuosta tukilapsena toimimisesta ja miten se yleensä toteutetaan?
Voi. Tuo on rauhallisen lapsen rooli. Aina sen häirikön parina koulussa, päiväkodissa, retkillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen on kokonaisuus. Toimintaterapia on hankala selittää mitä kaikkea se tarkoittaakaan, mutta todettakoon että ihminen on monimutkainen kokonaisuus ja puheterapiaan on hyvä liittää muutakin. Siitä on lapsellesi vain hyötyä, ja huomaa että ei lastasi kiusan vuoksi haluta terapiaan lähettää. Mielestäni vanhempana teet väärin jos eväät lapseltasi avun
Toimintaterapialla voidaan tukea lapsen itseluottamusta ja siten puheenkehitystä. Suosittelen lämmöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tukilapsen äiti? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuskinpa sinun lapsesi ihan turhan päiten olisi terapiaa saamassa.
Mutta ymmärrän kyllä, että tuo on kohtuuttoman vaikeaa teille.
Oletko varma, että toimintaterapia olisi yhtä hankalan matkan päässä? Voisitko nyt tässä vaiheessa pyytää, että se järjestyisi lähempänä kotia tai paremman yhteyden päässä?
Kesäaikaan varmaan saisitte vauvan kanssa aikanne kulumaan sillä välin, jos matka terapiaan olisi hiukan sujuvampi. Otat lehden mukaan ja menette puistoon istumaan siksi aikaa... tai hoidat kauppa-asiat sillä välin.
Olethan muuten muistanut hakea vammaistukea? Jos saatte kahtakin eri terapiaa ja matkat ovat noin hankalat, perustukea saat ainakin, ja sekin on liki 90 euroa kuukaudessa. Voisiko sillä kustantaa muutaman taksikyydin?
Meillä ainakin puheterapia sujui niin, että terapeutti tuli päiväkotiin. Voisiko sellaista harkita teille?
Kannattaa olla rakentava ja sanoa suoraan, millaisia hankaluuksia terapioissa kulkeminen aiheuttaa.
Sinänsä en sinuna tyrmäisi terapian tarvetta, tuskin sitä ihan hatusta on vedetty, sen verran tiukilla kuntien ja Kelankin rahamassi on nykyään.
Terapiasta kieltäytymistä en kyllä itse edes harkitsisi, paitsi äärimmäisessä tapauksessa. Toimintaterapia maksaa noin 80 euroa tunti, eli jos sitä tappelematta lapselleen saa, on syytä olla iloinen ja kiitollinen.
PS: toimintaterapiaa annetaan monenlaisista eri syistä, ei yksinomaan motoriikan ongelmien vuoksi.
meillekin järjestyi osa terapiakäynneistä tarhaan, kun tein selväksi, että niihin oli tosi vaikea päästä muuten. Kannattaa miettiä myös muita perusteluja, koska terapiakäynnit on kunnalle kalliimpia kuin vastaanotolla käynnit. Jos sun lapsesi suurin ongelma on puheentuotossa, voisi ajatella, että tukilapsen käyttö olisi hyvä idea ELI sosiaalinen aito leikkitilanne voisi olla terapiassa hyvä työväline. Eli se puoltaisi terapian järjestämistä päiväkodissa. Kandee ainakin kysyä!
Hei, tietääkö joku voiko lasta käyttää tukilapsena ilman vanhempien hyväksyntää? Olen ymmärtänyt että jokin tämänlainen järjestely on poikani päiväkodissa. Hänet laitetaan leikkimään väkivaltaisen pojan kanssa. En voi tarkempia yksityiskohtia kertoa. Osaisiko joku kertoa tuosta tukilapsena toimimisesta ja miten se yleensä toteutetaan?
Voi. Tuo on rauhallisen lapsen rooli. Aina sen häirikön parina koulussa, päiväkodissa, retkillä.
Eikö tällaiseen oikeasti pitäisi pyytää lupaa vanhemmilta. Sairasta toimintaa!
Pyydät toimintaterapian kotikäynneillä, tai päiväkodin aikana toteutettavaksi. Se on ihan normaalikäytäntö, maksaa hitusen enemmän vaan myöntäjälle. Mutta jos kieltäytyvät voit kääntää asian niin, että "sä olisit halunnut, muttakun eivät suostu myöntämään kotikäynteinä"
? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukilapsen äiti? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuskinpa sinun lapsesi ihan turhan päiten olisi terapiaa saamassa.
Mutta ymmärrän kyllä, että tuo on kohtuuttoman vaikeaa teille.
Oletko varma, että toimintaterapia olisi yhtä hankalan matkan päässä? Voisitko nyt tässä vaiheessa pyytää, että se järjestyisi lähempänä kotia tai paremman yhteyden päässä?
Kesäaikaan varmaan saisitte vauvan kanssa aikanne kulumaan sillä välin, jos matka terapiaan olisi hiukan sujuvampi. Otat lehden mukaan ja menette puistoon istumaan siksi aikaa... tai hoidat kauppa-asiat sillä välin.
Olethan muuten muistanut hakea vammaistukea? Jos saatte kahtakin eri terapiaa ja matkat ovat noin hankalat, perustukea saat ainakin, ja sekin on liki 90 euroa kuukaudessa. Voisiko sillä kustantaa muutaman taksikyydin?
Meillä ainakin puheterapia sujui niin, että terapeutti tuli päiväkotiin. Voisiko sellaista harkita teille?
Kannattaa olla rakentava ja sanoa suoraan, millaisia hankaluuksia terapioissa kulkeminen aiheuttaa.
Sinänsä en sinuna tyrmäisi terapian tarvetta, tuskin sitä ihan hatusta on vedetty, sen verran tiukilla kuntien ja Kelankin rahamassi on nykyään.
Terapiasta kieltäytymistä en kyllä itse edes harkitsisi, paitsi äärimmäisessä tapauksessa. Toimintaterapia maksaa noin 80 euroa tunti, eli jos sitä tappelematta lapselleen saa, on syytä olla iloinen ja kiitollinen.
PS: toimintaterapiaa annetaan monenlaisista eri syistä, ei yksinomaan motoriikan ongelmien vuoksi.
meillekin järjestyi osa terapiakäynneistä tarhaan, kun tein selväksi, että niihin oli tosi vaikea päästä muuten. Kannattaa miettiä myös muita perusteluja, koska terapiakäynnit on kunnalle kalliimpia kuin vastaanotolla käynnit. Jos sun lapsesi suurin ongelma on puheentuotossa, voisi ajatella, että tukilapsen käyttö olisi hyvä idea ELI sosiaalinen aito leikkitilanne voisi olla terapiassa hyvä työväline. Eli se puoltaisi terapian järjestämistä päiväkodissa. Kandee ainakin kysyä!
Hei, tietääkö joku voiko lasta käyttää tukilapsena ilman vanhempien hyväksyntää? Olen ymmärtänyt että jokin tämänlainen järjestely on poikani päiväkodissa. Hänet laitetaan leikkimään väkivaltaisen pojan kanssa. En voi tarkempia yksityiskohtia kertoa. Osaisiko joku kertoa tuosta tukilapsena toimimisesta ja miten se yleensä toteutetaan?
Voi. Tuo on rauhallisen lapsen rooli. Aina sen häirikön parina koulussa, päiväkodissa, retkillä.
Eikö tällaiseen oikeasti pitäisi pyytää lupaa vanhemmilta. Sairasta toimintaa!
Ei tarvitse.
Kannattaisi mennä. Luultavasti toimintaterapiassa harjoiteltaisiin suun motoriikkaa, koska se edistää puheen kehitystä ja sitä, että puheesta tulisi selvempää.
Heippa, mie oon äiti joka ei usko rokotteisiin, koska ne oikeastaan vammauttaa lapsia... Pidän neuvoloita ja toimintaterapioita aika avuttomina asioina... Myös paha synnytys voi jättää lapseen jälkensä! Joten noi kaikki asiat on niin valhetta! Älkää vanhemmat aina uskoko kaikkia viranomaisia!
Hyi, kuka haluaa omaan kotiinsa jtn tunkeutujaa!
Vaikka lekurit eivät osaa kertoa mikä on vialla, he voivat silti tunnistaa, että jotain on vialla. He tod.näk. tunnistaisivat senkin, että mitään ei ole vialla eivätkä tarjoaisi terapiaa.
Asiantuntijat varmasti ymmärtävät sen, ettei kaikki kehity samaan tahtiin, mutta se ei ole peruste kuntoutuksen laiminlyönnille. Tässä vaiheessa kukaan ei osaa 100% varmasti sanoa, miksi lapsesi puhe on epäselvää, joten kannattaisi mielestäni mennä eteenpäin siltä pohjalta, että tukea on saatavilla. Jos vaikka joskus ilmenisi, että se oli ihan aiheellista.
Jotenkin tulee vaikutelma, että et kykene käsittelemään lapsesi tarpeita ja puutteita. Sinulle tuntuu paremmin sopivan, että kaikki olis ihan kivasti, vaikka vähän itsepetoksella. Jospa nyt hyväksyisit sen, että lapsesi tarvitsee apua, ei se niin pahasti satu. Voi käydä niin, että myöhemmin tajuat, että varhaisilla toimenpiteillä olisi estetty iso vahinko.