Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Niinistö oikeassa Nato-asiassa

Vierailija
23.01.2006 |

Kannattaa tutustua Max Jakobsonin kirjaan " Diplomaattien Talvisota" , joka ilmestyi ensikerran jo vuonna 1955, mutta on nyt julkaistu uutena painoksena, koska se on edelleen ajankohtainen.



Niinistö perusteli Natokantaansa erittäin järkevästi. Samaan johtopäätökseen on helppo yhtyä kun lukee kyseisen kirjan.



Jakobson kertoo kirjassaan seuraavaa:

" Television toimittaja kysyi minulta kenen voidaan katsoa olevan syypää talvisodan syttymiseen. Vastasin: »Miten olisi Stalin?» Haastattelija ojensi minua välittömästi: »Tarkoitan Suomen puolella.»"



" Emme voi poistaa historiallisesta tapahtumien kulusta kymmenen vuoden jaksoa ja kytkeä vuonna 1948 alka uutta vaihetta saumattomasti vuoden 1938 päätöksiin. Emme olleet kahden kesken maailmassa - me ja Neuvostoliitto. Suomen ja Neuvostoliiton suhteet määräyivät kansainvälisen tilanteen muutosten mukaan."



Tätä Niinistökin on koittanut tuoda esiin että koko maailman tapahtuvat vaikuttavat Suomen turvallisuuteen. Nato ei ota meitä enää jäseneksi siinä vaiheessa kun muuallakin tilanne on epävarma, siinä vaiheessa he pyrkivät ensisijaisesti turvaamaan omat alueensa. Juuri näin kävi Talvisodassakin. Jäimme taistelemaan yksin.



" Vuonna 1938 Neuvostoliitto valmistautui Hitlerin Saksan hyökkäykseen. »Puna-armeija ei jää rajoillemme odottamaan, vaan menee vihollista vastaan», meille selitettiin. Suomelta yritettiin vaatimattomasti saada Suomenlahden saaret tukikohdiksi Leningradiin suuntautuvan hyökkäyksen torjumiseksi. Vuotta myöhemmin tilanne oli jo aivan toinen. Hiller oli kääntymässä länteen ja jättänyt puolet Puolaa, Baltian maat ja Suomen Stalinin valtapiiriin. Baltian maat luovuttivat vastarinnatta Neuvostoliiton vaatimat tukikohdat.



Suomen suunnalla eivät enää riittäneet Suomenlahden saaret, vaan Kannaksella oli raja siirrettävä kauemmaksi Leningradista ja Hanko luovutettava punalaivaston tukikohdaksi.

Suomenkin odotettiin alistuvan Neuvostoliiton vaatimuksiin. Stalin sai Suomesta raportteja, jotka olivat ideologisten ennakkokäsitysen vääristämiä. Niiden mukaan puna-armeija ei tulisi kohtaamaan Suomessa vakavaa vastarintaa. Työläiset eivät pitäisi Neuvostoliittoa vihollisenaan: »Työläiset ja talonpojat ottavat neuvostosotilaat kukkakimpuin vastaan.»"



" Stalinin tavoitteeksi nousi tukikohtien hankkimisen ohitse Suomen valtaaminen. Tätä käsitystä tukee asiakirja, joka on julkaistu kenraali Volkogonovin Stalin-elämäkerrassa. Se on Neuvostoliiton Berliinin-suurlähettilään raportti keskustelusta, jonka hän kävi Hitlerin kanssa syyskuun 3. päivänä 1939 - siis kaksi päivää Saksan Puolaan kohdistaman hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Sen mukaan Hitler lausui seuraavaa:

»Saksan kansa on onnellinen siitä, että Neuvostoliiton ja Saksan välinen hvökkäämättömyyssopimus tulee palvelemaan molempien kansojen yhteistyön asiaa. Sodan tuloksena tilanne, joka on ollut voimassa Versaillesin sopimuksesta lähtien vuodesta 1920, tullaan kumoamaan... Venäjä ja Saksa tulevat saattamaan uudelleen voimaan ne rajat, jotka niillä oli ennen ensimmäistä maailmansotaa.»"



Stalin oli alleviivannut paksulla punakynällä viimeisen rivin. !!!!!!!!!!!!



" Molotov sanoi eläkkeelle siirryttyään: »Tehtäväni ulkoministerinä oli laajentaa isänmaamme rajoja. Ja näyttää siltä, että Stalin ja minä selvisimme tästä tehtävästä aika hyvin...» Molotov muisteli Stalinin toisen maailmansodan jälkeen tarkastelleen Neuvostoliiton karttaa ja todenneen, että »Baltian valtiot - nehän ovat ikivanhaa venäläistä maata - ja ne ovat jälleen meidän»"



Muistakaa että Suomi oli Neuvostoliiton ja Saksan välisessä Molotov-Ribbentrop sopimuksessa luokiteltu Balttian maaksi:



" Saksan valtakunnan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoittamisen johdosta ovat kummankin osapuolen allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat käyneet äärimmäisen luottamuksellisia keskusteluja kummankin osapuolen etupiireistä Itä-Euroopassa. Nämä keskustelut ovat johtaneet seuraaviin tuloksiin:

1. Alueellis-poliittisen uudelleenjärjestelyn sattuessa Baltian maihin (Suomi, Viro, Latvia, Liettua) kuuluvilla alueilla...."



Auttoiko silloikaan kukaan meitä?? EI!!! Miksi ei??? Koska:

" Lännessä uskottiin, että pieni Suomi olisi pelkkä suupala mahtavalle puna-armeijalle. Suomi-parka, sanottiin - mutta lisättiin, että Neuvostoliittohan valmistautuu puolustautumaan Saksan hyökkäystä vastaan, joten Suomen valloitus piti vaieten hyväksyä."



Kuka takaa ettei nykyaikanakin tapahdu sama " vaijeten hyväksyminen" mikäli joku uhkaa Suomen turvallisuutta? Jäämmekö jälleen yksin selviytymään? Uskotteko että silloin selviämme?



" Hyvin paljastava asiakirja on huhtikuussa 1940 eli kuukauden kuluttua talvisodan rauhanteosta pidetyn kritiikkikokouksen pöytäkirja, joka julkaistiin Suomessa vuonna 1997 kirjassa " Puna-armeija Stalinin tentissä" (Edita)."



Oletettiin että Neuvostoliitto ei varmastikaan hyökkäisi Suomeen juuri talven alkaessa, koska silloin olosuhteet olisivat hyökkääjän kannalta mahdollisimman epäedulliset. Kuitenkin kysymykseen " Hätäilikö neuvostohallitus julistaessaan sodan juuri marras-joulukuun vaihteessa?" Stalin vastasi:

»Puolue ja hallitus toimivat täysin oikein, kun eivät lykänneet päätöstä, vaan aloittivat aktiiviset sotatoimet marras joulukuun vaihteessa täysin tietoisina siitä, että emme olleet vielä aivan valmiita sotaan Suomen oloissa. Tämä ei johtunut meistä itsestämme, vaan kansainvälisestä tilanteesta. Lännessä kolme, tärkeätä suurvaltaa olivat toistensa kurkussa... Juuri tässä tilanteessa, kun muiden kädet olivat sidotut, meillä oli otollinen hetki iskeä...>



" Stalinin vastaus osoittaa, miten Moskovassa alun perinkin oletettiin Neuvostoliiton voivan suorittaa Suomen valloituksen " omalla takapihallaan" tarvitsematta pelätä muiden valtojen siihen puuttuvan."



Niinkuin sitten kävikin.



Haluatteko todella tulevaisuudessakin olla samassa tilanteessa?



Ei ihme että venäläiset haukkuvat suomalaisia " tsuhniksi" kun emme opi historiastamme!

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
25.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

mut pointtihan on se et suomi toimii jo naton kans yhteistyössä mut ei voi osallistua päätöksen tekoon. Puolueettomuus on jo aikaa sit mennyttä ja Putinillekaan ei tarvi niin syvään kumartaa et sielt sanottais saako vai ei liittyä natoon

Vierailija
2/2 |
25.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja ihan hyviä pointteja. Itse kannatan Natoa varauksella vielä, sillä se, ettei tätä asiaa nosteta pöydälle vaalikeskusteluissa muiden kuin Kokoomuksen puolesta, huolestuttaa. Naureskelen aina nykyiselle pääministerille ja valtiovarainministerille, kun niin ilmeisesti muuttavat puheenaihetta Natosta kysyttäessä.



Suomi on ainut Euroopan maa, jossa ei vaalitaistossa puhuta näinkin tärkeästä asiasta. Väkisinkin tulee ajatelleeksi, että suurin osa suomalaisista politikoista on arkajalkoja. Voisi jopa ajatella, että edelleen kumarretaan Venäjän suuntaan. Onneksi on poikkeuksiakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla