ero
eli me miehen kaa päädyttiin eroon ja nyt tää tilanne on mun kannalta vaikea kun ei ole paikkaa mis olla tai no voin asua väli-aikaisesti anopin luona mut kyl sitä kaipaa omaa kotia!!Asuntotoimistossa vaan sanoovat et on jonoo ja niin edelleen...itkettää ihan ku tuntuu et ois koditon!!
Muutenkin miehen käyttäytyminen on saanu mut raivon valtaan...vaihtoi perheensä teinityttöön mut toisaalta parempi niin koska oltiin niin erinlaisia ja se oli ihan renttu tai siitä tuli renttu tytön syntymän jälkeen!!
miten muut eronneet ovat päässet siitä yli entäs kaikki tapaamisjärjestelyt ja ylipäätänsä nää pakolliset asiat eli miten ne on lähtenyt selviämään!!?
Kommentit (3)
enköhän mie tosta jotain vinkkejä saanu ja kyl mie pärjään kun onneks on suku ja ystävät tukena...kun saisi vaan loputkin asiat hoidettua ja oma koti ois kyl pakko saada!!
mut lisää kokemuksia saapi laittaa...
Muista pyytää apua, kun sitä tarvitset, ettet huomaamattasi mene ihan nollille.
Jaksamista!
ikävä kuulla erostasi,mutta aina ei elämä mene niiku elokuvissa..
itse erosin lapseni isästä,kun tyttö oli n.2v.
suosittelen että kierrät kaikki alueesi asuntotoimistot läpi ja kerrot tilanteesi.voi hyvin olla että joku pikku koti oliskin jäänyt teille..meille ainakin kävi näin.vaikkei koti kummonen ollutkaa,niin alkuun päästiin.
ota yhteyttä alueen lapsenvalvojaan,ja sovitte miehesi kanssa elatusmaksut yms. sinä tunnet miehen parhaiten.mikäli yhtään tuntuu,ettei hänestä ole säännöllisiin tapaamisiin tai muuten huolehtimaan lapsesta,vaadi yksinhuoltajuutta yhteishuollon sijaan.näin saat laillisen varmuuden siitä,että sinä yksin päätät lapsesi asoista ja se auttaa jatkossa mm.virallisten paperien allekirjoituksessa.itse olin nuori ja tyhmä, ja lastenvalvojan mielipidettä uskoen päädyin yhteishuoltoon,joka ei alun alkaenkaan toiminut-isä ei ikinä noudattanut sovittuja tapaamisia,haki ja toi lapsen miten sattuu ja missä kunnossa tahansa..myöhemmin sain onnekseni yksinhuoltajuuden.
mikäli miehesi on töissä,vaadi asianmukaiset elausmaksut.nyt voi tuntua helpoimmalta,että saa tilanteen ohi ja sovittua asiat,mutta myöhemmin niitä on todella vaikea muuttaa.tulet tarvitsemaan rahaa aina lapsen takia,joten miehen kuuluu maksaa oma osansa.minun lapseni isä ei maksanut ensimmäistäkään elatusmaksua,joten hain sen kaikille kuuluvan elatustuen,jotta edes jotain saadaan.
kelalta haet sitten yksinhuoltajakorotuksen lapsilisään.
mikäli tarvitset rahallista apua muuten,kannattaa kääntyä sosiaalitoimiston puoleen.-ainakin ne sieltä lainaavat esim. vuokratakuuseen ellei muuta.
tässä muutamia käytännön asioita. oma henkinen puolesi onkin sitten juttu erikseen.hyvät ystävät ja sukulaiset on nyt kultaakin kalliimpia..ja tietysti lapsesi ennen kaikkea.muista,että pieni perhe on tuhat kertaa parempi kuin suurempi,missä kaikilla on paha olla.meillä on ainakin tyttären kanssa ainutlaatuinen suhde.olin erotessa itse 22v. ja alotin opiskelun hetimmiten saaden uutta sisältöä elämään.
ei muuta kun reipasta mieltä sinulle!