Miksi on niin vaikea myöntää että pojat ovat tuhmempia kuin tytöt?

Vanhin tyttö on juuri murrosiässä ja kaikki ovat varoitelleet että sillloin tytöt ovat vaikeita, mutta ei meillä ainakaan. Tyttöjen kanssa on helpompi keskustella. Sellaiset jotka sanovat että pojat ovat yhtä helppoja kuin tytöt, eivät todennäköisesti ole yhdenkään tytön vanhempia. Tai no onhan niitä poikkeuksia.

Se on osoitus siitä, kuin älykkäitä ja sosiaalisia pienet tytöt ovatkaan. Pieni poika, joka ei henkisesti kiusaa ketään, mutta on vain levoton liikehdinnältään toki ansaitsee vaikka selkäsaunan.



Herttaisesti hymyilevä, rauhallinen, mutta pirullisen kiero ja ilkeä tyttö taas on vain älykäs ja hänen toimintaansa tulee kehua :) Koska se miellyttää minua paljon enemmän :)

Ei tuollaista saa täällä sanoa. Minä olen kanssasi samaa mieltä siinä että pojat ovat paljon liikkuvampia ja heitä on siksi vaikeampi kieltää. Mutta aika heikko itsetunto pitää olla vanhemmalla joka automaattisesti ajattelee sen olevan jotain niin pahaa että sitä ei voi myöntää. Sehän on vain piirre, ei sen kummempaa.

t. rauhallisen pojan ja adhd-tytön äiti

Mutta tollanen yleistäminen taas asiassa kun asiassa typerää

Mutta se minuakin häiritsee, että aika usein täällä palstalla lukee siitä kuinka juuri joku poika on aivan mahdoton, mutta sitten kun tulee tällainen ketju niin kaikkien pojat ovat enkeleitä. Että sattuuko ne tuhmien poikien äidit juuri silloin olemaan pois palstalta vai tuleeko se puolustelun tarve niin suureksi ettei uskalleta myöntää totuutta.

Pojat ehkä riehuu enemmän, mut tytöt on kyllä oikeita kieroilijoita, eikä sekään ole kilttiä. Tytöt määräilee kauheasti, eikä se ole kilttiä. Tytöt usein hylkää en kolmannen, eikä se ole kilttiä... Et sellasta...

eivätkä osaa edes puhua heidän kanssaan. Ja se johtuu lähinnä heidän omista ennakkoluuloistaan poikia kohtaan.



Esim yksi kaverini, jolla 2 poikaa ja tyttö, sanoi, että häntä suorastaan oksettaa poikien lelut. Eikä hän voi sietää pojille tyypillisiä leikkejä, hänen mielestään se on vain osoitus siitä, että miehet ovat älyllisesti ala-arvoista porukkaa.



Yritä nyt siinä sitten lapsena olla, jos omalla äidillä on tuollainen asenne jo valmiiksi " sukupuolesi on mätä" .

koskaan joutunut sellaisiin tilanteisiin kuin kuopuksen kanssa. Pojan perässä olen mm juossut ympäri kaupan käytäviä ja kerran jopa lentokentällä:) Ajattelen niin että en tiennyt äitiydestä vielä mitään ennen kuin pojan sain. Villin lapsen kasvattaminen kun on niin paljon vaikeampaa, mutta silti niin antoisaa...

mieheni sisko (hänellä 4 tyttöä) sanoi kuitenkin päinvastaista... hän kertoi kouluikäisten tyttöjen osaavan olla todella ilkeitä ja piikikkäitä muita kohtaan! ja etät tytöt helpommin syrjivät toisia " ei niin suosittuja" tyttöjä... ja muistan tämän itsekin kouluajoilta.

Onko se merkki siitä, että hänessä asuu perisynti, pahuus, joka pitää kitkeä? Jos pieni poika on riehakas, onko siinä jotain PAHAA? Tietysti se voi olla haastavaa, jos itse naisena ei oikein tiedä, mitä pienen pojan kanssa voisi tehdä. Yhtälailla voi miehelle olla haastavaa olla tytön kanssa, jos hän haluaisi riehua ja painia pienen pojan kanssa.

Jos tunnen työni puolesta noin 25 alle kouluikäistä lasta ja yksikään poika heistä ei satu olemaan kiltti ja lähes kaikki tytöt ovat, niin aika erikoista sattumaa on. Eikä johdu ainakaan minulla ennakkoasenteista, pojat ovat usein todella suloisia ja reippaita, mutta heitä vaan joutuu koko ajan kieltämään. Miksi se on niin vaikea myöntää, eihän se juttu heistä mitenkään vähemmän rakastettavia tee. AP

Oma kantani on, että tytöt ovat ehkä kiltimmän oloisia. Mutta eivät sitä välttämättä ole. Tytöt osaa olla tosi raakoja toisilleen, eivät sitä välttämättä aikuisille näytä. Tytöt harrastavat paljon henkistä kiusaa, haukkuvat ja mollaavat, sanovat pahasti tahallaan ja ärsyttävät. Pojat taas ovat useammin toiminnan ihmisiä, eli tekevät kiusaa näkyvästi, kuten esim. lyövät, repivät hiuksista jne.



Itselläni on molempia ja olen hoitanut paljon myös molempia oman perheeni ulkopuolisia lapsia.

Niin sitten lapsesta tulee " paha" kun hän ei osaa olla äidin mieliksi

mutta tytöillä on omat supina-porukkansa ja se alkaa jo pienenä.Ja just näitä kolmas-pyörä asetelmia,pojat toimii koulussakin välitunnilla porukoissa ym. Oman poikani kanssa on ollut mutkatonta,siskollansa huomattavasti hankalampi luonne

Jos olet varhaiskasvatuksen parissa, sinulla on aikamoinen asennevamma, ei pelkkä -vika.

mä väitän että et ole alallasi.Tiedätkö mitä?Myös minä työskentelen lasten parissa,ja voin sanoa että yhtään tuhmaa lasta en ole kohdannut.Haastavaa montakin.

Itselläni on kaksi poikaa ja yksi tyttö ja tytön kanssa sitä on joutunut " vääntämään kättä" paljon useammin.Olen sitä mieltä että tytöillä se elämän monimutkaisuus ilmenee jo pienestä pitäen.Ja mihinkäs luotettavaan tutkimukseen se ap väitteensä perustaa?Faktat tiskiin jos niitä on eikä mitään jonninjoutavaa mutu-keskustelua.Ap:lla on siis vain tyttölapsi?

Ikävää että kaikki nyt puuttuvat siihen yhteen sanaa. Eikö se todella ole tuhmaa, jos lapsi tekee koko ajan jotain kiellettyä, mitä se sitten on? AP

mutta koskaan ei lyö tai räpsi kaveria kuten tyttö jonka kanssa usein leikkivät (ovat saman ikäisiä). Poika kiipeilee ja tekee sitä mistä juuri kielletty (mm. tuhoaa tavaroita), tyttö on rauhallinen eikä hajota paikkoja kuten poikani mutta purasee heti kun silmä välttää. Tuttavallani on myös pieni poika joka tekee kuten em. tyttö ja ystävälläni hiukan näitä kolmea vanhempi tyttö joka on erittäin kiltti mutta menevä ja touhuava ja voisinpa villiksikin kutsua =) Joten eiköhän jätetä nämä yleistykset pois. Ja ei kai näiden kahden eri sukupuolta olevien lasten tulisi edes olla täysin toistensa kaltaisia! Alusta astihan miehet ovat sotineet ja suojelleet omaansa kun taas naiset ovat hoitaneet ja hellineet perhettään. Se on kuulkaas se luonto mikä tämän eron tekee =) ...ja hyvä niin!