Valheella on lyhyet jäljet - toivottavasti myös Halosella

Kun politiikka on muuttunut oikeudeksi



Lainkäyttö, ainakin Korkeimmassa oikeudessa näyttää henkilöityvän kulloiseenkin presidenttiin.



* On nimittäin pitävästi selvitetty tapauksia, joissa esimerkiksi takaajaa velvoittavan tuomion purku olisi ollut aiheellinen pankin tekemän virheen tai jopa rikoksen johdosta. Korkein oikeus on ¿jälkeen Koiviston konklaavin¿ systemaattisesti jättänyt tällaiset kanteet eri verukkeilla tutkimatta.



Korkeimman oikeuden presidenttien Olavi J. Heinosen ja Leif Sevonin aikana Korkein oikeus on johdonmukaisesti noudattanut rahanpesulaman ¿jälkihoitoon¿ presidentti Koiviston 6.5.1992 antamaa ohjeistusta niin ennakkopäätöksissään kuin etenkin piiloon jäävien, tutkimatta jätettyjen kanteiden yhteydessä.



KKO:n uusi presidentti Pauliine Koskelo oli oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvos vuosina 1985 -1995. Siinä virka-asemassa hän on linjannut velkojat - velalliset -suhteensa vahvemman puolelle ¿Business Books¿ ¿ nimisen kustantamon vuonna 1994 julkaisemassa kirjassa ¿Uudet velkalait perinnässä¿. Kirjan esipuhe on päivätty 7.10.1993. Laki oikeudenkäymiskaaren muutoksesta (595/1993), ja sen mukanaan tuomasta alioikeusuudistuksesta (28.6.1993/581) ja haastemenettelyn uudistamisesta astui voimaan 1.12.1993.





* Oikeuspolitiikan ja lainkäytön tutkimusryhmä



Jatkuu...:

http://www.promerit.net/kansio_velat.htm