ENSIKOT VKO 26

Hurmaava pikkuisäntä syntyi viimein Juhannuspäivänä 21.6. klo 6.44. Painoltaan 3820g, pituudeltaan 49cm ja pipon koko oli 36,5cm.



Ollaan vielä sairaalassa valohoidossa, mutta tulen kertomaan kuulumisia paremmin kunhan kotiudutaan.. Toivottavasti pian..



Terkuin,

Saikku-äiti, jonka sydän on viety..

*korka*: Vähän tuon viimeisen viestin kirjoittamisen jälkeen nippaili/nipisteli alavatsaa/kohdun kohdalta mutta se meni kyllä aika äkkiä ohi.

Mitään verilimaakaan ei nyt ole paperiin tarttunut kun kävin vessassa ja kävinpä pari kertaa varsin kokeilemassakin että vieläkö jotain tulee.

Seuraan kuitenkin tilannetta viikonlopun yli! Tällä hetkellä tuntuu taas varsin normaalilta.



Säikähdin kyllä aikalailla mutta toivottavasti siitä selvittiin vain pelkällä säikähdyksellä!

Ihania vauvauutisia: onnea Saikku ja koko perhe:)



Fiiu: aivan varmasti alkaa jo synnytys pyoria mielessa. Ihailtavaa, kun Siekin olet kasityoihmisia (kaurapussien ompelu), luen aina kateellisena, kun jotkut osaavat taikoa vaikka mita:) Oletkos vauvalle jo jotakin ahertanut? nuttuja tms? Monissa pinoissa vaihdellaan ohjeita vauvanvaatteista, voi kuin osaisi itsekin tehda (turha toivo...). Kiitos myos vastauksestasi koskien huolehtimista- kai se tosiaan on niin, etta hiukan helpottaa, kun liikkeet alkaa tuntua saannollisesti. Nyt vain ihmettelee, onko massussa oikiasti joku, kun se ei juuri nay (nakyisikin jo) ja oireita ei tietty enaa ole. No, ei auta kuin odottaa, seuraava neukkula onkin vasta 22.7...yhy yhyhyy. Niin, ja nuo suonikohjut: sama juttu, perinto on vahva:( lentosukkia miekin pidan paljon, mutta kesalla haluaa joskus olla ilman capreissa, hameissa tms. No, hyvan asian eteen ne tulee, jos on tullakseen, mokomat. Mutta ihanaisia viimoisia odotushetkia sinne:)



Danjaa oli vuodot saikytellyt, hyva, etta meni ohi! Tavallistahan pikkuvuodot ovat, niin kuin Korka jo vastailikin. Eikohan kaikki mene hyvin!



Nyt aamupalalle...maanantaina pitaisi palata kotiin...huokaus...olen relannut taalla ihan taysilla, hiukan ruoankin suhteen (tunnustus), soin esim. eilen fetajuustoa italialaisessa siistissa ravintolassa. Olen siis hiukan kattonut ravintolan miljoota/ruokaa ja sen perusteella paattanyt, syonko. Paaosinhan taalla kaikki maitotuotteet on pastoroitu/iskukuumennettu...hih, ai huomasinpas, etta tullessa jalassa olleet farkut puristaa vietavasti, oisko massussa siis jotakin tapahtanut (tai sit ruoka masitunut lomalla liian hyvin):)



Voikaa paksusti Enskattaret:)



pariisitar & tonttu

rv 14+3

Vihdoin Saikku on ollu linjoilla.. Onneksi olkoon hirmusesti!! Jo mä oon käyny täällä joka päivä moneen otteeseen kattomassa, josko ois susta merkkejä. Toivottavasti pian pääsette kotiin, se sairaalaelämä ei kauheeta herkkua oo. Nyt on sit mun vuoro kurkkia huomista Keski-suomalaista:) Kerro synnytystarinaa, jahka jaksat ja ehdit. On se oma vauva vaan maailman paras lahja!!



Weerakin oli käyny tällä puolella, vaikka törmäsin mä suhun tuolla vauva-puolellakin.



Ja Fiiulle onnea loppumetreille, maali häämöttää, ei mee enää kauaa, kun säkin saat aarteesi vattanahan ulkopuolelle.



Tottakai uusillekin enskoille hyvää odotusta!!



Meille kuuluu ihan hyvää. Syödään ja nukutaan. Tosi paljon poika syö. Mut kasvava tarvii evästä. Helle vaivaa, hikisenä huutaa ja siks on tänäänki köllötelly sisällä pelkässä vaipassa. Ilmakylvyt on myös loistavia. Kädet ja jalat pystyssä herra kiljahtelee ja huiskii peiton päällä lattialla. Mahtavaa seurattavaa:) Etunimikin eilen päätettiin. Ei menny ihan arpomiseksi. Toinen nimi on viä vähän pohdinnassa.



Nauttikaa!

Norpanpoikanen ja poika, tai paremminki äiti ja poikanen, tänään tasan kuukauden

Saikku: Onnea hirmusti ! :)



Fiiulla todellakin viimeisiä viedään...onpa jännää ! Miltä sinun "yleis-olo" tuntuu ? Onko liikkuminen kovin hankalaa ? Vauva ei varmaan hirveästi enää "heilu" masussa kun tilaa on niin vähän ?



Norpanpoikanen: Ihanalta kuulostaa tuo teidän arki ! Vietättekö kastajaisia vai nimiäisiä ? Me ollaan ukon kans mietitty nimiä , mutta päätettiin että mietitään sitten enemmän kun vauva syntyy. Eli ei stressiä ;D Ensimmäisinä raskausviikkoina tuntui että nimi pitää päättää NYT HETI ! Ei nyt sentään....



Omaan napaan ei kuulu mitään sen ihmeellisempää, makeanhimo vaan vaivaa ihan hirveästi enkä ole saanut itseäni ulos kävelylle. Raitis ulkoilma ja puolentunninkin lenkki tekee NIIN hyvää , mutta miten se on niin vaikeaa lähteä ?

Kiloja on tullut tähän mennessä sellaset 4kg, jännittää ihan hulluna seuraava neuvola joka on joskus heinäkuussa...tai lähinnä se paino mitä se on sit silloin. Tuntuu et on mennyt ihan mässyttelyksi. Miks mulla on himo hampurilaisiin ja suklaaseen eikä salaattiin ja porkkainoihin ? ;D

Kiitos kaikille rauhoitteluista! Taidan olla luonteeltani aikamoinen kanaemo ja nyt se vielä korostuu. Rakastan tätä pientä masuasukkiamme jo niin valtavasti ja tätä se äitiys osaltaan on; murehtimista. No, torstaina on neuvola ja pääsen (toivottavasti) kuulemaan sydänäänet ja rauhoitun taas. =)



SadeOrkidea; mulla on myös epäterveellinen himotus; juustohampurilaiset. Lähetän aikas usein miehelleni viestiä kun hän on golfaamassa tai pelaamassa jalkkista, et ´kun tulet kotiin voitko tuoda hammiksia?´. =) Makeeta mun ei taas tee mieli ollenkaan.



Danja; mullakin oli kakskin kertaa pientä vuotoa silloin kun menkkojen olis pitänyt tulla. Mutta neuvolasta sanottiin, ettei asialle oikein voi tehdä mitään ja voi olla normaalia ja käskivät ottaa rauhallisesti. Tiedän sen paniikin tunteen. Tsemppiä!



Saikulle ja koko perheelle suuren suuret onnittelut!!!!



Pariisittaren matka on kuullostanut kyllä aivan ihanalta! Onneksi meidän matka lähenee kovaa vauhtia. =)

Pitää lähteä kurkkimaan alennusmyynteihin joskos sieltä löytyis jotain uusia (=sopivia) vaatteita. Alkaa noi vanhat käymään pieniksi. Tänään aamulla taas kaksi hametta todettiin liian pieniksi.

Aloin neulomaan vaaville villasukkia aamulla ja tietenkin olen unohtanut miten se kantapää tehdään! No, ei muuta kuin netistä etsimään niitä ohjeita. Lähden tästä siis surffailemaan!



Hauskaa alkanutta viikkoa kaikille Enskattarille!



Stiin@ & PikkuPikkuruinen 14+5

Mitä kautta otit selvää siitä oliko siellä maitotuotteet pastoroituja tai iskukuumennettuja. Olen surffaillut asian tiimoilta, mutten ole löytänyt oikeastaan mitään. Juustot ja monet muut maitotuotteet on suht helppoja mutta eniten kiinnostais jäätelö ja se saako sitä syödä. Yhdellä jenkkisivustolla kiellettiin syömästä pehmistyyppisiä jätskejä. Italialaiset jätskit kun on mun suurin herkkuni!



Kiitos jo etukäteen!



Stiin@

Kylläpä nää sivut tökkii.. Ei saanut edes uutta pinoa aloitettua, joten lisäilen tähän vanhaan sitten. Oman tietsikan näyttökin rikki ja ollut ihan vieroitusoireita, kun ei ole päässyt teidän kuulumisia lukemaan!



Saikku vihdoin linjoilla, onnea NIIN paljon!!! Tiesittekö te jo ennemmin että poika on tulossa? Kun mä oon ainakin jotenkin koko ajan ajatellu että teille tulee varmaan poika.. Vai valossa sielä ollaan, toivottavasti pääsette pian kotiin.



Danjalla oli ollut vuotohuolia, toivottavasti tosiaan ovat jo taaksejäänyttä elämää!! Mulla vuotoa oli kans h 8 niin reippaasti, että jouduin käydä lääkärissä. Kaikki kuitenkin hyvin, mulla oli istukka ilm. silloin vielä niin lähellä kohdunsuuta että siitä tuli. Peukut pystyssä!!



Sadeorkidea, kiitos kysymästä, vointi on vielä oikeastaan uskomattomankin hyvä. Kyllä käveleminen tietty vähän vaappuvaa on ja välillä juilii, mutta kun hidastaa tahtia niin kaikki ok. Tänäänkin olin kaupungilla taas useammin tunnin tekemässä viimosia hankintoja, niin nyt kyllä jalat huutaa hoosiannaa. Tekis mieli vaan pötkötellä koivet ylhäällä.



Kiva Pariisitar että oot relannut täysillä, taidat ollakkin jo pian kotona? Ja mä En Oikeasti ole käsityöihminen, äiti auttoi mua aika radikaalisti niiden kaurapussien kanssa, kun ikivanha kone rupesi temppuilemaan :) Haluaisin kans osata tehdä ite kaikkea, mutta kun en osaa. Justiin pätkän suoraa saumaa saan ommeltua!



(.) Shoppailin tänään aika rankasti! Ostin sitterin ja itkuhälyttimen ja tilasin lipaston päälle hoitotason. Se kun vielä tulee niin sitten on kaikki hankittu, mitä olin ajatellu. Että sais vauva tulla....

Aurinkoa kaikille!

Fiiu 38+5

Ja kotona taasen...



Ihan äkkiä vaan pari sanaa:



Stiinalle: ihanaa, että Siulla neukkula jo tällä viikolla: oletko käynyt tähän mennessä yksi vai kaksi kertaa? Me kaksi kertaa- ja kolmas on vasta 23.7:( ikuisuus siis, varsinkin, kun olen ihan samanlainen kanaemo huolehtija pikkutonttumme suhteen. Kuulisipa sydänäänet ennen sitä jotenkin... Niin, kysyit pastöroinnista yms ulkomailla ruokaillessa: mie otin puhkalla ihan rohkeasti yhteyttä matkanjärjestäjään, joka konsultoi kohteesta oikeaa ihmsitä. Tosin en tiiä, onko teillä omatoimimatka(?). Jädejen suhteen olin tarkahko; söin vain isojen firmojen jätskejä, siis carte dor, nestle, ola..yms. Siis ihan paikallista kotijätskiä pyrin välttämään, mutta onneksi sellaista ei tässä tilanteessa ees ollut tarjolla. Tosiaan netistä miekään en löytänyt riittävästi infoa...:( No maalaisjärjellä pärjää pitkälle matkallakin:) siis älä huoli!



Fiiu: vaikka äippä auttoikin Siua ompelupuuhissa, olen silti kade, olin niin surkea käsitöissä koulussa, että olin joka open kauhu...ainoa mitä osaan ommella on nappi- ja paikata reiän vaatteissa tms...siis aika surkeaa:) Mutta ihana shoppailupäivä SIulla ollut, nyt on kaikki Pikku-ihmettä varten valmiina, wau:)



nyt nukkumaan. Pikkuhuoli Tontusta tosiaan kiusaa, en tiiä pitäisivätköhän sekopäänä, jos soittaisin neukkulaan...haluisin vaan niin kulla sydänäänet...kun matka oli kuitenkin aika haipakkaa, että onhan kaikki varmasti ok. Ai, sitä piti kysyä, onko muilla ollut virtsarakon tienoilla outoa tunnetta, ei siis klassisia infektion oireita, vaan ihan kuin joku painaisi sitä (kohtu?), ja rakko olisi hellänä. Pitäisikö tästäkin soitella neukkulaan...okei, nyt nukkumaan,ennen kuin menee pelkäksi huoleksi:: ihana matka takana kuitenkin:)



halein,



höpsö-pariisitar&tonttu

rv14+5

oikein paljon onnea saikulle!



fiiu: joko pikkuinen antaa merkkejä itsestään? nyt alkaa jo jänskättään, että jos susta ei täällä näy merkkejä vähään aikaan, että jokohan olette siirtyneet synnärille...



pariisitarkin on palaillut suomeen, tervetuloa tänne sateeseen vaan ;) jospa se kesäkin vielä tulis... teillä oli varmasti ihana reissu ja jos oikein kovasti huolettaa, niin ota ihmeessä yhteyttä neuvolaan. sitä vartenhan ne siellä on! mulla oli suurin huolenaika varmaan se, kun alko tunteen jo liikkeitä muttei vielä joka päivä... sain vielä vatsataudin siinä välissä eikä mitenkään voinut varmistua, ettei se vaikuttanut masuasukkiin, kun liikkeet oli vielä harvemmassa. kyselit tuosta virtsarakosta myös, mulla ultratessa näkyi, että tyyppi istui virtsarakon päällä! aika huvittaa, ihmekö tuo että painoi... mutta ainahan varmaan kannattaa varmistaa, ettei kuitenkaan oo kyse tulehduksesta?



stiina kyseli myös jätskeistä. italiassa nuo hedelmämauthan on sorbetteja eli niissä ei maitoa ole käytetty. niitä ainakin uskaltaa syödä? ite oon ottanut myös vähän sellasta kantaa, että jos sielläkin raskaana olevat syö jätskiä, niin eipä se ole vaarallista minullekaan. ainakaan pienissä määrin.



miten danjan raskaus edistyy?



me vietimme eilen yksivuotishääpäivää :) pyöräiltiin lintsille ja kauppatorille (yhteensä varmaan n. 25km reissu), kokkailtiin hyvät ruoat ja herkuteltiin. meni kokonainen frödingen mud cake ja ben&jerry's-kippo kaksistaan, heh. mutta herkullista oli eikä tullut edes morkkista kun oli ns. hyvä syy juhlia! tänään oltiin sitten ekassa perhevalmennuksessa eli kalvosulkeisia ja videota kattelemassa. mielenkiintoista oli silti. jäin miettimään sitä aqua-rakkulaa, tietääkö kukaan missä vaiheessa se laitetaan? eli jos sitä kokeilis ja se ei tehoais, niin voisko saada vielä epiduraalin? ja tietääkö kukaan kokemuksia sen käytöstä? ja mitä te muut olette ajatellut kivunlievityksestä?



napaan kuuluu hyvää eli ei mitään erikoisempaa.



korka 27+3

Paljon onnea Saikun koko perheelle pienokaisen johdosta! Ihana juttu! :) Toivottavasti kaikki on ok, vaikka valohoidossa olette. Tulehan kertomaan kuulumisia, kun ehdit ja jaksat.



Fiiullakin alkaa olla kaikki valmiina vauvaa varten. Sinullahan ei olekaan enää pitkästi h-hetkeen... tsemppiä viimeisiin päiviin! :)



Weera ja Aino 7 vko

Ollut saitti taas vaihteeksi jumissa :(



*pariisittaren* matka kuulosti kyllä todella ihanalle; varsinkin ne delfiinit <3



*SadeOrkidea*: Myös mulla tulee aivan älyttömiä makeanhimon tuskia vaikka viikkojakaan ei ole paljon mitään :/ Normaalisti pääsisin niistä yli mutta nyt viedään aivan täysillä 6-0. Migreeniuhan takia en ole edes päässyt liikkumaan ja vettä kun on satanut niin ei edes kävelemään ole päässyt :(

Tänään ajattelin kuitenkin ulos lähteä kun on niin hieno ilma; lajia en vain ole vielä päättänyt eli lähdenkö suoraan rulliksilla varovaisesti, vai pyörällä tai sitten ihan vain kävelemään (=tylsää).



*fiiu77*: Minkäänlaista vuotoa ei ole tullut sen yhden päivän jälkeen, korkeintaan jotain valkkaria niukahkosti. Eli taisin todellakin vain pelkällä säikähdyksellä selvitä =)



Kiitos muutenkin kaikille tsemppaajille kun jaksatte tällaista hysteerikkoa :p



*ON*: Meidän vieras on ollut täällä maanantaista asti meinaa vissiin vielä toisenkin viikon viipyä... Vieraat on kyllä ihan kivoja, varsinkin sellaiset joita näkee harvoin mutta on se silti vielä kivempaa kun lähtevät mutta ei; tämä vieras päätti vielä jäädä viikoksi... Ollaan vissiin liian kivoja isäntiä :p Täytyy kai alkaa ääneen kärtyämään milloin mistäkin asiasta niin hän nostaa kytkintä ja lähtee :p

Perskule ei se ruokakaan ilmaista ole, saati vesi tai sähkö kun pitää läppäriään jatkuvasti päällä.



Makeanhimo on aivan järjettömän kova. Tässä tulee kohta hulluksi, varsinkin kun kärtytyttää ja vieraan sitkeä läsnäolo vain lisää kärtyämisen aihetta; (ääneen en ole vielä kitissyt).



Soitin eilen neuvolaan ja vähän kyselin käytännön asioista.

Minut on nyt kirjattu sinne ja aika lienee joskus 9-10vko:lla kun tää ks. henkilö tulee kesälomalta. Saattaa olla että se aika on ennen hänen lomaansakin.

Kunta tarjoaa yhden ultran vko12 ja siinä voi samalla tehdä niskaturvotusseulonnan; vai olikohan niin että kunta tarjoaa sen yhden ultran ja jos haluaa niin sen niskaturvotusseulonnan... En ole ihan varma miten se menikään...



Soitin myös gynelle; sama paikka missä kävin viimeksi papa-kokeissa. Sain varhaisultra-ajan kahden viikon päähän niin katsotaan onko alkio oikeaan paikkaan kiinnittynyt ja ennenkaikkea että on elävä; sydänäänetkin on mahdollista kuulla.

Olisin saanut ajan jo tämän viikon torstaille mutta se olisi ollut liian pian ja tieto mitä olisimme saaneet olisi ollut vähäinen joten päätin malttaa odottaa niin tuskallisen piinaavaa kuin se onkin. Toivoin saavani ajan ensiviikolle koska sitten samana viikonloppuna on sukujuhlat ja olisi ollut niiiin ihana kertoa vauvauutiset kerralla koko lähimmälle perheelle. Olen kuitenkin listan kärjessä jos tulee peruutusaikoja vaikka tuskinpa niitä tulee...



Tuli mieleen, että missä vaiheessa voidaan tutkia onko sikiöllä mitään kehitysvammaisuuteen viittaavaa...? Vähän pelottaa kun äitini sai kaksi lievästi kehitysvammaista lasta (muutaman vuoden minun jälkeeni joten meillä on eri isät), että miten meille käy... Tiedän millaista elämä tulisi olemaan joten joutuisimme käymään pitkät mietinnät ja neuvottelut tulevasta...



Sunnuntaina innostuimme avokin kanssa viettämään laatuaikaa makkarin puolella ja eikös siinä käynyt samalla lailla kuin viimeksikin eli samantien ison "o":n jälkeen alkoi päässä tykyttää migreenin lailla :~( Pikapikaa hommat loppuun ja nappia ääntäkohden. Sain siis reseptin Pronaxen nimiseen särkylääkkeeseen jota käytetään mm. migreeniin.

Eilinen päivä menikin sitten lepäillessä ja tuli syötyä liian vähän -> sorruin syömään KOKO suklaalevyn :/



Olen vähän ymmälläni laskutavasta miten raskausviikot lasketaan. Edelliset menkat olivat 26.5 ja nyt olisi kp37 ja 37/7=5,2 eli rv 5+2. Kuitenkin eilen neuvolasta sanottiin että nyt olisi 5+0 (siis eilen olisi ollu 5+0).



Aurinkoista tiistaipäivän jatkoa kaikille =)

Hyvää iltaa kaikille tasapuolisesti.



Olen aikaisemmin jonkin verran "oleskellut" tuolla kuukausi pinossa, mutta ilmoittautuisin mielelläni myös tänne puolelle.



Muistaakseni yrityskerralla 7 vai olikohan se jo 8 meillä sitten vihdoinkin tärppäsi tämän esikoisen kanssa. Osittain olin jo ehtinyt luopua toivosta ja sieltähän se positiivinen tulos testiin sitten tuli...oi sitä onnen tunnetta.



Ikää minulla on 24 ja miehellä 28. Ollaan puoli vuotta sitten muutettu uuteen rakentamaamme omakotitaloon ja nyt tuli aika täyttää tyhjiä huoneita =)



Ensimmäisessä neuvolassa kävimme noin viikko sitten ja neuvolan täti kuulosti oikein mukavalta. Paljon on vielä pelkoa siitä että tämä raskaus on tuulimuna tai kohdunulkopuolinen kun en varhaisraskauden ultrassa käynyt vaikka niin aluksi meinasinkin. Neuvolan täti lupasi kyllä antaa lähetteen jos asia paljon vaivaa.



NT ultra olisi sitten 17.7. eli vielä kun muutaman viikon jaksaisi odottaa. Pahoja oireita ei minulla ainakaan vielä ole ollut. Nukkua voisin vaikka vuorokauden ympäri ja rinnat ovat jatkuvasti kipeät. välillä alavatsaa vähän nipistelee ja on painon tunnetta, mutta siitä ei kuulemma pidä huolestua. Ensimmäisessä neuvolassa ainut ongelma näytti olevan hemoglobiini joka oli ainoastaan 109. Ensimmäinen lääkärikäyntini on 21.7. ja silloin lääkäri päättää lisäraudasta.



Mutta tässä vähän taustatietoa. Valitettavasti oli erittäin omanapaista.

Onneksi enää muutama työpäivä ja sen jälkeen pääsee aloittamaan kesäloman (=nukkumaan).



Hyvät illanjatkot kaikille!



- Miiru84 rv 9+0

Tervetuloa mukaan Miiru!

Eikö neuvolassa kuunneltu sydänääniä ollenkaan?

Mie olen parin viikon päästä menossa varhaisultraan, silloin viikkoja on 7+? ja meinasi että sydänäänet voisivat kuulua. Eniten tietenkin huolettaa että jos kysessä on juuri mainitsemasi tuulimuna tai kohdunulkoinen. Vielä ei siis uskalla kenellekään kertoa raskaudesta.



ON: Raskausviikko 6 menossa ja vähän jotenkin huolestuttaa kun ei oikein ole mitään konkreettisia oireita... Mitä nyt välillä väsyttää, kärtyttää, nälättää tavallista enemmän, hikoiluttaa ja nyt uutena on tullut naaman rasvoittuvuus ja muutaman kerran päivässä pitää olla naamaa puhdistamassa ettei vain ala kukkimaan. Niin ja rinnat ovat arat eikä kestä nukkua mahallaan tai nojata mihinkään. Huonoa oloa ei ole ollut ja sen takia vähän tuntuu orvolta... jotenkin juuri tuo huono olo tekisi tästä enemmän todellista...

Mitenkähän tässä jaksaa pari viikkoa odottaa että pääsee varhaisultraan... Sitä vain on niin huolestunut niin kauan että pääsee näkemään että kaikki on hyvin ja kuten pitääkin!



Netta, rv5+3

Tässä se nähdään viestin kopsaamisen kirous; tuli toisen saitin nimimerkki tuohon viestin loppuun, heh :p

Kiitos kaikille onnitteluista! Sunnuntaina kotiuduttiin sairaalasta, mut ollaan kuitenkin käyty joka aamu vielä labrassa varmistelemassa bilirubiiniarvoa.. Tänään oli sitten vihdoin kääntynyt laskuun. Eli on ollut kokoajan noususuunnassa, mut niin vähän, että eivät ole poikaa valoon laitteneet. Tänään sitten oli laskenut.. Huomenna käydään kuitenkin vielä labrassa varmistamassa, että varmasti pysyy siellä laskusuunnassa ja ottavat samalla sitten kaikenmaailman muutkin verikokeet, jotta poissuljetaan sitten kaikki muu mikä keltaisuutta voi aiheuttaa..



Poika syö tosi hyvin ja tänään kun käytiin vaakassa sairaalassa tuloksia odotellessa niin painoa oli kertynyt jo 3964g eli roimasti ollaan jo syntymäpainon yläpuolella. Kahdessa viikossa kuulema pitäisi tuo syntymäpaino saavuttaa ja mies on nyt reilu puolitoista viikkoa.. :) Imetys onnistuu siis ihan hyvin. Välillä on rintakumi apuna, koska poitsu ei saa otetta rinnasta, jos ovat hyvin täynnä, mut pääasia kuitenkin, et saa maitoa ja kasvaa.. Lääkäri ei ollut ollenkaan niin huolestunut keltaisuudesta, koska ruoka maistuu ja jaksaa olla jo pari-kolme tuntiakin hereilläkin jossain vaiheessa päivää. Keltaisuus kun vaikuttaa väsyttävästi ja usein vauvat ei jaksa herätä edes syömään.. Meillä ei tätä ongelmaa siis kuitenkaan ole ollut.

Iltavuoro vaihtui sitten yövuoroksi ja kivut yltyivät. Nyt kohdunsuukin alkoi avautumaan jo hyvää vauhtia..Oli klo23 5cm auki. Epiduraali laitettiin vähän ennen puoliyötä ja yhdeltä kohdunsuu oli jo 7,5cm auki. Kolmelta lopettiin epiduraali ja neljältä oli kohdunsuu täysin auki. Kätilö antoi luvan alkaa pikkuhiljaa työntelemään vauvaa ulospäin.. Minkäänlaista ponnistamisen tarvetta en vielä tuntenut, mutta supistuksilla työntelin kylkiasennossa sen minkä unen seasta jaksoin.. Vauvan pää oli tuossa vaiheessa vielä suht ylhäällä. Kuuden jälkeen aloin ponnistelemaan sitten ihan todenteolla ja puoli seitsemältä kätilö kutsui lääkärin paikalle.. Vauvan pää oli hieman huonossa tarjonnassa ja siksi noista ponnistuksista ei ollut paljon apua. Lääkäri ultrasi ja tarkisti tarjonnan ja asensi imukupin, jonka avulla poika tuli ulos kahdella ponnistuksella. Välilihaa piti leikata ja tikkejä taisi kaikenkaikkiaan olla jotain reilu 5kpl. Istuminen oli vaikeaa n. viikon verran, koska yksi tikeistä oli aikas kireällä. Torstaina, 5 päivää synnytyksestä, vaihdoin kuitenkin omat alushousut jalkaan niiden karmivien sairaalan housujen sijaan ja tuo kipu helpottui huomattavasti. Sairaalan housut oli niin löysät ja suuret ja kun jälkivuodon takia joutui pitämään aika suurta sidettäkin, niin ne yhdessä hankisivat ja hiersivät niin, että käveleminen oli välillä aika vaikeaa. Nyt siis ei ole enää minkäänlaisia kipuja ja kovalla tuolillakaan istuminen ei tunnu missään..

No, mutta heti synnytyksen jälkeen poitsu pääsi äitin rinnan päälle köllöttelemään ja hörppimään ensimaidot.. Äiti ja isi oli ikionnellisia ja tuijottelivat poikaansa herkeämättä.

Todella pitkä taival oli siis tuo synnytyssalireissu, kaikenkaikkiaan lähelle 26tuntia taidettiin siellä viettää.. Synnytys oli kuitenkin näin jälkikäteen ajatellen hyvin positiivinen kokemus, eikä kipuja ja tuskia voi näin jälkikäteen enää edes kuvitella.. Joten varmasti vielä jossain vaiheessa siellä pikkusiskoa tai -veljeä tehdään.



Taidan tästä pikkuhiljaa alkaa siirtymään tuonne vauvapuolelle, mutta käyn kyllä varmasti vakoilemassa teidän kuulumisia ja odottelen vauvauutisia!!

Oikein hyvää kesää kaikille ja tsemppiä synnytyksiin!!!



-Saikku ja Vili -poika 11vrk-
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=a79ba064-483a-11dd-b555-…!

Sitten sitä synnytystarinaa.. Tästä voi tulla pitkä.. :)

Maanantaina 16.6. menin siis synnärille käynnistykseen. Maanantaiaamuna laitettiin heti kohdunsuulle Cytotec -niminen lääke kohdunsuuta pehmittämään.. Vähän jänskätti, koska ei ollut minkäänlaista ennustetta siitä, kuinka pian alkaa tapahtumaan. Kohdunsuu oli tuossa vaiheessa siis vielä aivan kiinni ja kiinteä eli mitään siellä ei sitä ennen ollut tapahtunut vaikka "menkkakipuja" olikin ollut jo muistaakseni parin viikon ajan. Maanantain lääke ei kuitenkaan tuonut minkäänlaisia oireita synnytykseen viitaten, mutta käyrällä ollessa supistuksia kuitenkin piirtyi. Kätilö ei uskaltanut antaa toista lääkettä, koska noita supistuksia oli ja niinpä hän lähti jäljittämään lääkäriä kysyäkseen neuvoa. Kuuden tunnein välein ois voinu tuota Cytotecia antaa, mutta maanantaina en sitten saanut kuin yhden. Lääkäri kyllä antoi luvan toisellekin lääkkeelle, mutta kello oli siinä vaiheessa jo iltakahdeksan ja kätilö ei suositellut ottamaan lääkettä enää yötä vasten.

Tiistaina tilanne oli sama. Kohdunsuu oli kuitenkin maanantain lääkkeen avulla alkanut hieman pehmenemään ja oli reilun sentin auki. En kuitenkaan tiistainakaan saanut kuin yhden lääkkeen, koska supistuksia piirtyi käyrälle ja tunsin kyllä silloin osan itsekin. Kipeitä ne eivät kuitenkaan olleet. Keskiviikkona kohdunsuu oli auennut kahteen senttiin ja lääkäri päätti nostaa lääkkeen annosta ja sanoi, että toisenkin voi sitten illansuussa antaa, jos supistuksia ei ole.. Mutta supistuksia siis taas tuli. Ja nyt ne oli ihan kipakoitakin, varsinkin liikkeellä ollessa, mutta pitkälleen mennessä ne hiipuivat.

Torstaina sitten lääkäri ehdotti kalvojen puhkaisua, koska Cytotec ei tuntunut vaikuttavan niin kuin piti. Lääkäri soitti synnytysvastaanotolle ja sali oli vapaana. Joten soitin miehelle, että alkais pikkuhiljaa tulemaan sinne päin. Kätilö antoi vesiperäruiskeen osastolla ja mieskin kerkesi sitten tulemaan paikalle. Kohta kätilö tuli sanomaan, että salit onkin nyt täynnä, mut kohta pitäis vapautua, että odotellaan.. Kätilö kävi aina väliajoin kertomassa meille, että ihan kohta varmaan päästään, kunnes koko päivän odoteltuamme, n.klo.17 kätilö tuli sanomaan, että ei enää tänään päästäkään, koska on ruuhkaa niin paljon.. Että heti huomenna aamulla sitten uudelleen. Mies lähti sitten kotiin ja minä jäin odottelemaan huomista aamua.

Perjantaina sitten kahdeksan jälkeen vihdoin päästiin lähtemään synnytyssaliin. Lääkäri kerkesi puhkaista kalvot ja asentaa vauvan päähän anturin, joka mittaili sykettä, ennen kuin mies ehti tulla paikalle. Sitten taas vaan odoteltiin.. Yhteentoista mennessä ei ollut mitään alkanut tapahtumaan, joten laitettiin oksitosiinitippa. Supistukset alkoivatkin sitten aikalailla heti, mutta ei niin kovina, että oisin heti jotain helpotusta tarvinnut. Annostusta nosteltiin pikkuhiljaa ja supistuksetkin kovenivat.. Kätilö antoi vesiperäruiskeenkin vielä uudestaan jossain vaiheessa, koska se oli keretty annetaa jo edellisenä päivänä. Suoli oli siis kyllä varmaan tyhjä.. :)

Ajantaju on jo hieman hämärtynyt siitä, mitä mihinkin kellonaikaan tapahtui, mutta aamuvuoro ainakin ehti vaihtua iltavuoroksi, kun supistukset olivat jo niin kovia, ettei fysipallo, lämpötyynyt, istuminen, seisominen tai liikkuminen enää auttaneet ja niinpä sain kahteen eri kertaan Oxynorm -kipupiikin, joka toimi todella hyvin. Tunsin kyllä supistukset, mutta sain torkuttua supistusten välit jossain maan ja taivaan välillä. Olin kyllä tuossa vaiheessa jo aika sekaisin.. Kipupiikkien jälkeen kätilö ehdotti aquarakkuloita mahalle.. Mietin aikani tuota, koska täältäkin lukemat kokemukset niistä on olleet aika ristiriitaisia. Päätin kuitenkin kokeilla.. Niiden laittaminen sattui niin pirusti, etten ehkä koko synnytyksen aikana kokenut sellaista kipua ja apua oli vain yhden supistuksen ajan.. Joten minä en ainakaan niitä kenellekään suosittele.

Ei ollu vielä viime sunnuntain lehdessä meidän nimiä.. Jospa nyt tulevana sunnuntaina ois. Ne lähtee kai jo maanantaina ne tiedot synnäriltä saman viikon sunnuntain lehteen ja annoin sen ilmoituksen vasta nyt sunnuntaina, kun lähdettiin kotiin.. :D

Saikku, kiitos synnytyskertomuksesta! Ihana pojan pötkylä teille on suotu! Onko Vili "tekonimi" vai jääköhän pysyväksi..? Pitkä reissu teillä oli, mutta ihana kuulla jälleen kerran että lopputulos palkitsee kaikki vaivat..



Korka, onnea kovasti hääpäivän johdosta! Kyllähän herkuttelu tekee hyvää ainakin mielenterveydelle silloin tällöin :) Meilläkin on ensi kuussa hääpäivä, toivottavasti menee kaikki hyvin ja hoitelemme silloin yhdessä vauvaa.. Ei taideta sitten sen ihmeempiä huvituksia tänä vuonna tarvita.. Sinäkö kysyit niistä aquarakkuloista? Saikullakin oli niistä huono kokemus. Täällä tavataan laittaa hiukan puudutusainetta mukaan, niin laittaminen ei silloin satu niin paljon. Joillekin auttaa todella hyvin, joillekin ei ollenkaan. Niitä voi laittaa missä vaiheessa synnytystä vain, useita kertoja jos haluaa, sinne missä kipu on, (yleisimmin ennen epiduraalin tms "järeämpien" keinojen käyttöä) eikä niiden käyttö estä minkään muun kivunlievitysmenetelmän käyttöä. Kyllä kokeilla kannattaa jos kiinnostaa.



Danja, ihanaa että vuoto lakkasi! Pian pääsette ultraankin.. Makeanhimo vaivaa täälläkin, taitaa olla kroonista, mutta myös hampurilaishimo, kuten Stiinaakin. Eli Kaikki maistuu vähän liiankin hyvin :)



Miirulle oikein paljon tervetuloa! Mukavaa että tulee uusia!



Tänään neuvolassa kaikki hyvin! Painoa taas se vakio +500g/vko, paineet hyvät, pissa puhdas, sf 35, rt ja sä 140 luokkaa. Ei ole laskeutunut ainakaan vielä vauvainen. Olo on ihan mainio. Eilen illalla supisteli jo 10 min. välein tunnin verran kun istuskelin sängyssä, mutta ei edelleenkään kipeitä. Sellaisia kiristyksiä vain. Pyöräilemässä olin pienen lenkin illalla, että josko se olisi niitä aiheuttanut. Tykkään niin pyöräillä ja tuumin, että hetkeen ei ehkä takapuoli sitä iloa kestä.. Kampaajallakin kävin tänään ja leikkasi ihanan uuden tukan, tykkään kovasti!

Ootteko muuten katsoneet Kätilöt-ohjelmaa? Tänään tuli taas fst:ltä 18.30? Näytetään oikeita synnytyksiä ja kätilöitä myös muissa töissään kun varsinaisia synnytyksiä hoitamassa. Vaikeitakin asioita kyllä näytetään ja vaikka kyse on omasta työstäni, niin meinasi tänään olla jo liian liikuttavaa. Taidan käydä jo niin herkillä...

Nyt silityshommiin..

Fiiu 39+0