Äidit, joilla on migreeni?

Olen kärsinyt migreenistä 15-vuotiaasta saakka. Se on ollut helpompi kaikkien kolmen raskauden aikana, lukuunottamatta alkuvaihetta, jolloin kohtauksia oli tiheään. Kaikkien synnytysten jälkeen on tullut yksi oikein tosi kauhea kohtaus. Nuorimmaiseni on nyt huomenna 2 kk ja olen odotellut, milloin tuo kohtaus tulee:(



Itselläni on täsmälääkkeenä Zomig, jota voi ottaa imetysaikana, mutta imettämisessä täytyy pitää 24 tunnin tauko (eli käytännössä tosi hankalaa, jos täysimetät). Raskaus- ja imetysaikana olen saanut lääkäriltä Panacod-reseptin. Sen käytöstä ollaan montaa mieltä, mutta olen kuitenkin uskaltanut ottaa sitä pahimpiin kohtauksiini. Migreenikohtaus on pahimmillaan niin lamaannuttava, että ei siinä pysty edes lapsia hoitamaan, joten silloin on pakko ottaa lääke. Toisen synnytykseni jälkeen jouduin kerran ottamaan jopa tuon täsmälääkkeen, koska tuntui että kuolen siihen särkyyn ja oksetukseen. Siinä sitten lypsin maitoa samalla, kun mies syötti tyttöä pullosta. Onneksi imetys jatkui seuraavana päivänä entiseen malliin.



Akupunktiota en ole kokeillut, koska olen niin piikkikammoinen. Olen kuitenkin kuullut siitä sekä hyviä että huonoja kokemuksia, taitaa olla yksilöllistä kenelle se auttaa. Ainahan sitäkin kannattaa kokeilla, jos siltä tuntuu, ettei lääkkeitä uskalla syödä.

migreenistä olen kärsinyt noin 6 vuotta. Raskaus ajat ovat aina menneet ilmat kohtauksia, kun taas synnytyksen jälkeen on kummallakin kerralla tullut muutama kohtaus tiheämmin. Sen jälkeen harvemmin ja olen oppinut jonkin verran välttämään sen aiheuttajia, kuten keväällä kauniissa ilmassa lumenkolaamista ilman aurinkolaseja

ja kesällä muutenkin paljon auringossa oleskelu.



Lääkkeinä olen kokeillut imigrania joka ei sopinut ensimmäisen käyttökerran perusteella. Väsytti vähintään yhtäpaljon kun itse kohtaus ja tosi inhottava raudan/ruosteen maku suussa.

Clotam on tähän asti toiminut ihan hyvin kohtauksessa kun tarpeeksi ajoissa ottaa.

Minulla tosin on se " helpottava" juttu kohtauksissa, että se loppuu oksentamisen jälkeen. Jos lääkkeenkin ottaa " liian myöhään" se saa oksentamaan ja kohtaus loppuu.



Tällä viikolla olen menossa jälkitarkastukseen ja tarkoitus on lääkärin kanssa suunnitella migreenin hoito nyt imettäessä. Eipä taida olla lääkettä joka olisi turvallinen imettäessä, mutta jos sillä välttää kohtauksen tai lievittää niin kyllä siitä ilosta sen aikaa vaikka korviketta antaa.

Olen käyttänyt Panacodia ja imettänyt. Zomig toimii täsmälääkkeenä, mutta onneksi ei ole tarvinnut ottaa imetyksen kannalta. Kun ottaa lääkkeen ajoissa, niin kohtaus loppuu ennenkuin ehtii kunnolla edes alkaa. Ei kannata päästää pahaksi tai ainakin minulla menee monta päivää toipumiseen ja jälkisärkyihin. Ajoissa otettu lääke auttaa parhaiten. Migreenissä kun ei lepäily, ulkoilu ym. auta vaan ainoastaan oikea lääke tai pitkän kaavan mukaan kärsimällä.

Itse sain avun migreeniin kiropraktikolta. Migreenini uusi ensimmäisen kerran viiteentoista vuoteen imetysaikana, jonka jälkeen varasin heti ajan kiropraktikolta, jolta olen saanut avun moniin muihinkin vaivoihin esim. jumiutuneeseen selkään. Minulla migreeni aiheuttaa puutumista, oksentelua, näköhäiriöt ja hirveän pääsäryn, joten olen täysin toimintakyvytön pitkän aikaa. Syitä kohtauksen uusiutumiseen voi olla esim. nestevajaus, niskojen jumiutuminen, vähät unet, yleiskunnon heikkeneminen jne.

Kiropraktikko avasi niskanikamajumit ja huomasin heti käsittelyn jälkeen, että veri alkaa kiertää ihan eri tavalla. Sen jälkeen kohtaus ei ole uusinut ja siitä on nyt kulunut kolme kuukautta aikaa. Toivottavasti ei uusikkaan.

Ensimmäiseksi en lähtisi lääkkeitä käyttämään, vaan yrittäisin selvittää vaivojen aiheuttajan. Lääkkeillä hoidetaan vain oireita, ei alkuperäistä kohtauksen aiheuttajaa. Jos mietit kiropraktikolle menoa, ota kuitenkin selvää, että kiropraktikko on opiskellut ja tutkinnon suorittanut oikea kiropraktikko.

Minulla oli migreeniä n. 8 vuotta ennen raskautta. Yleensä ajoittui juuri pari päivää enne ku menkat alkoivat. Oireina oli hillitön päänsärky, näkökyvyn heikkeneminen, lattian aaltoilu ja pahoinvointi. Sain lääkkeet jotka tehoavat heti. Otetaan siis heti kun tulee pienikin oire. Kun tulin raskaaksi, migreeni katos samantien. Ei mitään oireita. Kunnes taas alkoi mensut (päivää ennen ristiäisiä!) niin mikru oli valmis.

Apua olen minä saanut nyt tässä talven mittaan kunnon hieronnasta. Eli käyn manuaalisessa hoidossa ja hieroja käsittelee myös nikamani " niksauttamalla" lukot pois. Eli minuun ei tavallinen, klassinen hieronta tepsi mutta tuo kyllä. Eli nikamissani oli niin pahoja lukkoja että niihin ei auta muu kuin ko. hoito.

Sinällään jännä juttu koska lääkärini totesi migreenini olevan hormoniperäistä. Eli oireilee juuri mensujen aikana.

Mutta en valita, nyt ei ole ollut 3kk mikrua ja olo on muutenkin aivan loistava.

Kärsin kanssa kovista migreeneistä n. 3-4 vuotta sitten ja niitä tuli n.2krt/kk...oli hormoonihommeleista johtuvaa kun menkatkin oli silloin miten sattuu.Kävin akupunktiossa kolmisen kertaa ja kannatti!Piikit ei sattuneet juurikaan,ainakaan migreenikipuun verrattuna ;)...akupunktiolääkäri sai hormoonit tasapainoon ja migreeni oli poissa noin 2 vuotta ja sen jälkeen ei oo koskaan ollut niin kovaa migreeniä kuin silloin ennen akupunktion.Raskausaikana oli noin pari kertaa...ne onkin muuten ensimmäiset sen käsittelyn jälkeen.Joten suosittelen lämpimästi kokeileen!!!

Migreenitöntä tulevaisuutta toivottaen mä&tyttö 2kk