**KOLIBRIT***(viikko 3)
Heipsan kaikki!
ajattelin olla omatoiminen ja aloittaa uuden pinon meille...
Täällä täti poistui jo kylästä ja pupuilut on aloitettu... loppukuusta/ens kuun alussa taas jännätään, et miten käy!
Laihis on alkanut ihan lupaavasti...puolitoista kiloa on tippunut painoa!
Paljon plussa onnea kaikille!
Kommentit (61)
juu pk-seudulla kyllä, mutta meistä ei oel ollut juttua kaksplussassa.. vaan iltiksen plussa liitteessä ja imagessa.
jotenka taitaa olla eri hemmo.. tosin aika lähellä. :)
Guinnessille pahoittelut keskenmenosta, voimia!
Plussanneille onnittelut :)
Itsellä menossa kp 26/26-29. Minkäänlaisia raskausoireita ei ole. Vatsaa nippaillut muutaman kerran menkkamaisesti eli ilmeisesti täti tulossa. Testailla aion vasta sunnuntaina, jos jostain kumman syystä ei menkat ole alkaneet.
Meillä on 3mh joista yksi tällä hetkellä " vapaana" tietokone/pyykin kuivaus huoneena. Pojat meillä (3v ja 1v) ovat samassa huoneessa. Tässä mahdutaan olemaan ihan hyvin kolmenkin lapsen kanssa. Omakotitalosta haaveillaan, mutta haaveena pysyykin niin kauan, kun olen kotona. Juuri ilmoitin töihin, että jatkan vielä hoitovaata sinne, kun kuopus on 3v. Ja tietty, jos raskaaksi tulen niin sitten toihin paluu taas pitkittyy.
Autona meillä volvo V70 ja taakse ei kyllä mahdu kolmea istuinta. Isommalla turvavyöistuin ja pienemmällä jalustalla oleva turvaistuin ja se on aika leveä. Keskelle ei mahdu kuin lapsen pylly ilman istuinta. Meillä mietitään sitten tila-auton hankkimista, jos kolmas tulee. Me ajellaan aika paljon pidempiä matkoja ja silloin ei kyllä aikuisen ole kiva olla takana. Turvakaukaloaikana toinen aikuisista istui aina takana ja jalkatilaa alkoi arvostamaan kummasti :)
Mukavaa ja plussarikasta loppuviikkoa Kolibreille!
Täällä taas pitkästäaikaa...
Näitä juttuja kun lukee niin tuntuu monesti, että olisi itse kirjoittanut viesteistä useamman, on niin samanlaisia ajatuksia kun omassa mielessä!
Esim. nyt kun mies on lähtenyt kolmas-projektiin mukaan niin tuntuu että pitäisikö sitä kuitenkin lykätä jonnekin tulevaisuuteen..
Töistä ei tosin ole enään huolta (kun niitä ei enään ole), mutta muuten kaikki mietityttää.
Asuntona tällähetkellä 3h+k rivitalossa, ostettiin noin 3 vuotta sitten.
Oma talo on haaveena ollut aina, mutta toivottavasti se ei jää haaveeksi.
Kyllä meille vielä ahdasta tulee, jos kolmas lapsi ilmaantuu maailmaan, mutta toisaalta vauva mahtuu pitkänaikaa vanhempien makuuhuoneeseen ja pojat 7v. ja 5v. menevät ainakin toistaiseksi yhteisessä huoneessa!
Johan tuli taas asiaa, mutta on se kiva kun on paikka missä saa purkaa tuntojaan!
Ja sitten kysymys kuparikierukan pois otattaneille:
Sattuuko se hirveesti?!
Olen kuullut kauhutarinoita kuinka se sattuu aivan älyttömästi..
Toisaalta eihän sitä sinne voi jättääkään..
Mulla olis poisto ajankohtainen maaliskuussa, kun vauvaa on suunniteltu syntyväksi ensivuoden alkuun..
No joo eiköhän tämä riitä tältäerää!
Tsemppiä kaikille!!!
Ilmoittauduin jo aikaisemmin, mutta en ole kerinnyt kirjoitella. Syynä on kaksi pientä riiviötä (1v10kk ja 8kk tytöt) jotka tehokkaasti vievät kaiken ajan. Vauvakuume vaivaa taas, vaikka tuo nuorempi vielä vauva onkin. Miehelle riittäisi kaksi, mutta suostui vielä kolmannen yritykseen pienen taivuttelun jälkeen;) Ehkäisy jätetään joskus huhtikuun lopulla, jos jaksan sinne asti odottaa...niin se vauvakuume saa valtaansa! Imetän yhä (öisinkin pari kertaa), joten siitä syystä menkat eivät ole alkaneet. Toivottavasti saisimme vielä tämän kolmannen, vaikka kaksi ihanaa lasta jo onkin.
Galluppiin vastailen: asutaan omakotitalossa, jossa 5h+k, eli tilaa on mutta huonejärjestys tosi huono. Lapset ovat kuitenkin sen verran pieniä, että menevät kauan yhdessä tai kahdessa huoneessa...ja kolmas nukkuisi ensimmäisen vuotensa meidän makuuhuoneessa. Myöhemmin sitten pitäisi jotenkin kehitellä jotain, eikä uuden talon ostokaan ole poissuljettu vaihtoehto. Auto on 7:lle rekisteröity farmari, jossa takakontissa kaksi penkkiä(saa käännettyä myös piiloon, jolloin sinne mahtuu esim. meidän kaksostenrattaat). Eli asunnon ja auton suhteen kaikki on kunnossa kolmosta varten:)
Pahoittelut Guinnessille keskenmenon johdosta:( Toivottavasti löytyy syy ja " lääkekin" , ettet enää joudu kokemaan kolmatta kertaa samaa!
Paljon onnea kaikille plussanneille ja tärppionnea yrittäville. Vielä muutama kk pitää minun odotella yrityksen alkamista...sen aikaa täytyy keskittyä näihin kahteen:)
mammutti80: kirjoitti:
<Ja sitten kysymys kuparikierukan pois otattaneille:
<Sattuuko se hirveesti?!
<Olen kuullut kauhutarinoita kuinka se sattuu aivan älyttömästi..
<Toisaalta eihän sitä sinne voi jättääkään..
<Mulla olis poisto ajankohtainen maaliskuussa, kun vauvaa on <suunniteltu syntyväksi ensivuoden alkuun..
Ei sattunut yhtään, ei kyllä sattunut minulle kierukan laittokaan, juuri ja juuri tunsi että jotain tehdään. Olen siis laittanut ja poistattanut sekä kuparikierukan, ja sen jälkeen hormonikierukan.
Mammutti80, olen samaa mieltä Mari69:n kanssa ettei se satu. Jos sitä poistoa johonki vertaisin niin saman tuntonen operaatio kuin Papa näytteenotto.
Multa on kans laitettu ja poistettu sekä hormoni että kuparikierukka. Ainoo ällömpi homma oli ton hormonikierukan kans ku se gyne päätti näyttää mulle millainen se kierukka on (siis heti sen pois vetästyään), yäk!
Ja omaa napaa... eilen sain tasavahvat viivat ovistikkuun ja meinasi jo jäädä tilaisuus hyödyntämättä, kun mies oli niin hirveen väsyny. Nooh, sain kuin sainkin miehen sen verran innostumaan että lupuset on siellä missä pitääkin :o) Karseeta ku alkaa mennä pakkosuorittamisen puolelle... Jospa sitä romantiikkaakin sais mukaan tänään...
Kp:t siis 15/28-30
Kiitos Liipe kun vastasit uteluihini... :)
Aika useinhan tuommoiset lehtijutut eivät pidä ihan paikkaansa, niinkuin jo itse sanoitkin, että toimittajat pistää omiaan niihin juttuihin, että sais tooosiii mielenkiintoisen ja myyvän jutun!
Toivotaan ettei teidän tapauksessa ainakaan juttua ole pilattu...!
Ei mitään uutta tänne, kun ei oviskaan ole vielä vieraillut... :D
Ja toivottelen kaikille taas plussa onnea tälle kierrolle!!!
Aioin pysyä pois sen kuukauden, mutta näköjään en pysynyt. ;) Meille sanottiin polilla keskenmenon jälkeen, että seuraavat menkat pitäisi odottaa. No, ollaan kuitenkin oltu " silleen" kertaalleen tässä ja mitään ehkäisyä ei tullu käytettyä... Mies kumma kyllä oli se osapuoli joka halusi heti alkaa uuden yrityksen!!! gyne sanoi kyllä, että ei siitä varsinaisesti mitään vaaraa ole jos tulee heti raskaaksi, kun onhan niitä ihmisiä jotka ei uskonnollisesta vakaumuksesta käytä mitään ehkäisyä ja siis ovat tulleet heti raskaiksi km:n jälkeen, ja ihan ok mennyt. No, katsellaan nyt tilannetta. Vuoto tosin kesti tuhruna 2 viikkoa kaavinnan jälkeen!!! aivan liian pitkään!
Guiness: Pahoitteluni sulle keskenmenosta. Mulla meni myös kesken raskaus rv9 tammikuun alussa, kaavinta reilu 2viikoa sitten. Tsemppiä sulle, ja jos sun kierrot on yhtään muuttunu niin kannattais kysyä ehkä gyneltäsi, että olisiko mahdollista että sulla on keltarauhasen vajaatoiminta, se voi aiheuttaa toistuvia ihan alkuviikkojen keskenmenoja.
Mulla tänään " vapaa päivä" olen siis töissä, vaikka meillä lapset vasta 3,5v ja 1v4kk. Jotenkin tuntuu että välillä ei yhtään saa järjestettyä edes näille kahdelle päivää pulkkaan, itse aivan puhki illalla kun pyykänny ja siivonnu sotkuja ja hämmentäny soppa kattilaa ja puurokattilaa vuoron perään koko päivän. Mutta kyllä silti haluan sen kolmosen, tiedän että nuo on niin hetken pieniä ja tämä on tätä jatkuvaa hoitamista ja taloustelemista vaan pienen aikaa. Ja kun aikaa menee puli vuotta, ei tuo meidän kuopuskaan ole enää vauva vaan jo iso ukkeli joka ei enää äitiä niin haluakkaan ja sitten vasta se vauvan kaipuu tuleekin! On se vaan niin outoa, että vaikka välillä ahdistaakin se että kokoajan pitäis olla johonkin antamassa/auttamassa/pyyhkimässä/laittamassa niin se maailman ihanin ääni on ÄITIII! joka kuorossa kuuluu kun ovesta tulee sisään vaikka pienen hetken olisi vaan poissa!
Pikkutiikeri
Liipe:
niin siis hymy halusi tehdä jutun naisparin perheestä niin kuin tarkoituksena kertoa että elämme ihan samanlaista elämää kun hetero perheet.Meidän perheessä siis kaksi äitiä.
Ainut että siihen juttuun tosiaan jäikin virheitä, mutta kaipa noi suurinosa jutuista lehdissä on vähän mitä sattuu. tosin on meistä ennen tehty ihan hyviä juttuja.. ehkä se on tuo lehti, niin kuiin olen vähän kuullut.
Heips! Olen ollut vähän aikaa taustalla kun sain keskenmenon tämän kuun alussa. Mutta uteliaana kyselen... mikäli etä pahastu... että käyttekö hoidoissa vauva projektin suhteen, vai onko asia muuten järjestyksessä? Ihana että meitä on erilaisia perheitä, arvostan avoimuutasi! Ja onnea yritykselle myös!!!
-Pikkutiikeri-
Pääsinkin hiukan aiemmin koulusta tänään. Kp 12/30, eli laskennallisesti aletaan olla lähellä ovista, en kuitenkaan sitä käytännössä tiedosta... Ehkä ihan hyväkin, ettei tule liian tarkkaan itseänsä ja " oireitansa" mietittyä.
Olen kyllä ollut ihan ihmeissäni miten tuo mies on lähtenyt tähän projektiin mukaan! Kun meni se parisen vuotta, ettei ottanut vauva-ajatuksiani kuuleviin korviinsa ja vielä vuosi sittenkin oli tosi jyrkästi vastaan... No, enpä valita tästä muutoksesta todellakaan :o)!
Liipe: sitten on kyllä eri ihminen. Mutta aika hyvin tosiaan, miten samankaltaista on :)! Täytyykin se Hymy-lehti sitten ilmestyttyään bongata...
Huomenna lähdetään (vkl-)lomalle :)))! Jotenka toivottelen kaikille Kolibreille hyvää ja reipasta viikonloppua! Ja tietysti plussia niitä tarvitseville!
himppunen
Ei minua haittaa kyselyt.. :)
Meillä siis kolmannen yritys vasta suunnitelmissa. Minä tässä vasta ammattia haaveilen ja sitten olisi kolmannen vuoro. Mutta sitten kun ajan kohta on aiheellinen niin inseminaatiolla juu hoidetaan klinikalla. niin kuin edellinen vaavimme. ;)
Niin ja avoimuudesta. olemme todellakin tiedostaneet että jos itse pitää perhettään " normaalina" ja elää avoimesti niin silloin meihin suhtaudutaankin aivan normaalisti. ja eipä ole huonoa suhtautumista tiellemme osunut (vielä).
Mulla siis täällä vauva kuume nousussa vaikka onkin ollut tässä hetkellisesti taka alalla. no opiskella tarvii ensin tosiaan ja meillä kun on kaksi nuorta koiraakin niiin pitää niitäkin kouluttaa ensin. puolisoni siis hoitaa toisen koulutuksen ja minä toisen. sitten kahden-kolmen vuoden päästä ne onkin jo aikuisia niin jää vauvalle rauhassa aikaa.
kun vaan malttaisi odottaa sinne asti.
Heippa vaan!
Huh yövuoro ohitse ja toinen edessä. Tässä välissä sain nukkua peräti 5h, mutta ei se mitään. Tänään siis kp 8 ja huomenna loppuu Clomifen. Limaa on alkanut tulla enemmän ja vasemman puolen munasarjassa vähän juilii, eli ilmeisesti jotakin on alkanut tuolla munasarjoissa tapahtua. Olen ihan myönteisellä kannalla. Huomisen jälkeen alkaa viikonlopun vapaa ja onneksi ensi viikolla minulla on sellaiset työvuorot, että homma saadaan vietyä kunnialla kotiin :-) Huomenna ajattelin käydä ostamassa ne ovistestit, joten ensi viikolla jännään siten ovisplussaa ja helmikuun alussa mahdollista tärppiä :-)
Pikkutiikeri: Ei kait se nyt mitään haittaa, vaikkette jaksaneet niitä seuraavia kuukautisia odottaa. Kiva, ettet heittänyt kirvestä kaivoon :-) Oli mukava lukea kuulumisiasi.
On se vain jännä, miten ihmisten ajatukset kohtaavat kun on yhteinen asia, täälläkin kun on todella erilaisia ihmisiä, mutta suurin osa ajatuksista on kuin olisi ne itse kirjoittanut, kuten Mammutti80 tuossa jo aiemmin totesi :-)
Tsemppiä kaikille ovista lähestyville ja erityisesti niille, jotka piinailevat tässä lähipäivinä. Tervetuloa myös kaikille uusille kuumeilijoille! Esittelypinomme seilaa tuolla jossakin, eli laittakaahan sinne tietoja itsestänne.
Siis mulle nyt on ns. huomen kun olen tunnin vasta hereillä ollut yövuoron päätteeksi, tulipahan taas päivä nukuttua ;)
Olen ilmeisesti kuumeinen " hullu" , tein tänä aamuna ovistestin vaikka kp 8, koska aamulla alavatsaa jomotti ja limasuus lisääntynyt (alavatsakipu yövuoron aiheuttamaa ja limasuuden lisääntyminen greippimehun?), no mutta sain siitä testistä kuitenkin haamujen haamun, joka näkyi tihruttaessa testiä tarkasti, joten se taas antaa toivoa siitä että ovuloisin luomusti. Toisaalta ajttelin että sairasta multa testata näin aikasin, koska tuun sitten aika korkeelta ja kovaa jos en haamua vahvempaa ovistestiin viikon kuluessa saakkaan.
Pikkutiikeri: Onnea matkaan, niinkuin kirjoitit, eivät kaikki kuitenkaan noudata sitä kk:n ohjeistusta ja silti heti alkanut raskaus sujunut hyvin. Käsittääkseni se vaan on ohjeistus elimistön normalisoitumiseksi, samoin kun sekin ohjeistus että pillereiden jälkeen pitäisi odottaa yhdet menkat.
Kanelisokeri: Jaksamista seuraavaan yöhön, tiedän miltä tuntuu mennä illalla töihin kun on saanut liian vähän nukuttua, mulla sitten aamulla aina sellainen olo huonosti nukutun päivän jälkeen että kun ois niinkuin pikku känni tai krapula alkamassa, silloin todella inhottavaa astua auton rattiin..
Mammutin kanssa myös samaa mieltä, olen usein ihmeissäni kun toisen tänne kirjoittelema teksti on kuin suoraan ajatuksistani kirjoitettua ja mä kun olen usein luullut että mä/me vaan ollaan näitä asioita pähkäilty ja siirretty yrityksen aloitusta jo parikin kertaa ja muut pariskunnat vaan antaa palaa ja tekee kolmannen lapsen, meillä suvussa ja tuttavapiirissä monta kolmelapsista perhettä ja nyt tuleekin usein mietittyä että varmaan heilläkin pohdittu näitä samoja juttuja mitä meillä pohdiskeltu jo yli vuosi, mutta nyt on onneksi jo yritys aloitettu, vaikka välillä ajatukset palaavat niihin empiviin aatoksiin..
Nyt pitää kyllä lähtee suihkuun ja kahville, jotta jaksaa taas tehdä töitäkin! Hyvää yötä, plussatuulia puhaltelen töitten lomassa ;)
Te ette sitten oikeesti ole lukeneet mitään viestiä, enkä minä kirjoitellut, leikitään, että tää mun palstatauko jatkuu edelleen rikkoontumatta:).
Iiiihanaaa, kun on tullut paaaaaaaaaaaaaaljon plussia! Onnittelut kaikille kolmosen odottajille!
Pahoittelut ja voimahalit kaikille, joiden pikku-kolibri -projekti on kokenut kolhuja. Pyrstö pystyyn vaikka hakaneulalla, toivon, että ihan pian saatte iloita uudesta, pysyvästä plussasta!
Ja plussaonnea tietysti kaikille muillekin! Mä olen edelleen tosi positiivisella mielellä tämän projektin suhteen ja lähetän teille kaikille fiilareita, niitä riittää jaettavaksi asti:).
Omaa napaa; pakko oli taustailun lisäksi nyt kirjoittaa ihan oikea viesti, luulen, että olen ekaa kertaa elämässäni bongaamassa oviksen! Kp20m menossa (mä olen erikoistunut superpitkiin kiertoihin, siinä 40 - 50 tienoilla ne ilman pillereitä liikkuu). Nyt on pari päivää ollut alamaha tosi kipeä, jopa niin, että kun vanhempi poika (3v) eilen kiipesi syliin ja istui pahasti mahan päälle, niin oli pakko siirtää lasta edemmäks. Tänään myös huomasin ne kuuluisat limat, ihmettelin jo, että pissikö housuun tulee, kun niin lorahteli:). Joten nyt, rakkaat ystävät, tarvitsen teidän apuanne: pupuilimme miehen kanssa toissailtana (meillä siis toiveissa 2 pojan jälkeen tyttö). Tarkoitus oli taas pistää lakanat liehumaan huomenna, mutta nyt mietinkin, että pitäiskö aikaistaa täksi illaksi? Kertokaa te asiantuntijat, milloin se ovis noin suurinpiirtein tapahtuu (masukipuilua ollut siis pari päivää ja tänään tosi runsas venyvän liman eritys, yök...)? Tuleeko " kaikki" limat ulos just ennen ovista vai onko odotettavissa, että runsaimmasta limanerityksestä menee vuorokausi, pari ennen kuin ovis tapahtuu? Ihanaa, jos joku osaa auttaa, kiitos jo etukäteen!
Pahoittelut niille joille on tullut takapakkia ja onnittelut niille joilla on tärpännyt.
Minulla kuvioihin on ilmaantunut etova olo oka jatkuu pitkin päivää. Jääkaappi houkuttaa ja erilaiset mielihalut on tuttuja. Väsymys ja ärtymys on suunnatonta.
Paljon plussaonnea nyt kaikille että saadaan tuonne odotus-puolelle oma lista jossa on mahdollisimman paljon osanottajia. =)
Lähden peitonmutkaan katselemaan 24:sta...
valitan, en osaa sanoa tarkkaan miten kantsii pupuilla, ehkä itse aikaistaisin tälle täivälle.
Meillä tyttö sai alkunsa kun mielestäni pupuilut pääsääntöisesti tapahtu iltaisin ja suht harvakseltaan. Pojan kansa oltiin jo jonkin verran laskelmallisempia ja jtp meiningillä ovisviikolla pääasiassa aamuisin.
Autoista vielä: meilla on Fordin limited ja mun mielestä ihan hyvän kokoinen aikusenkin istus takana. tuon hintaluokan tilavimpia taitaapi olla.
Omaa napaa: mulla taitaa täti tulla ens viikolla kylään, tässä on niin kärtynen olo että. Kärtysyys tietysti lisääntyy ku aattelee tulevaa! Niin ja rintoja aristaa niin julmetusti, ihan samalla lailla ku viime kierrossaki.
Mutta, toivottelen muille parempia ++++ tuulia.
Ja Kanelisokerille tietysti myös.
Meidän tuttavat ja sukulaiset sai tietää tästä kolmos projektista oikeastaan sen raskautumiseni myötä, kun tosiaan oli joulut sun muut niin kerrottiin kun uskotiin että kaikki menis hyvin kun sykekkin oli ultrassa näkynyt.
No... miehen sisko (käly siis) kysyi suoraan että oliko tämä vahinko. Naureskelin ja sanoin ettei ollut, että tosiaankin haluttais vielä kolmas lapsi. Ja kun meillä on esikoisen ja kakkosenki välillä 2v1kk ikäeroa, niin ei haluttu paljon pidempää nytkään. Hänellä ei ole lapsia, eikä myöskään kumppania kylläkään, ura ihminen ja aika nuorikin vielä (verrattuna minuun). No, miehen veljen vaimo (heillä yksi lapsi, kuukautta vanhempi meidän kakkosta) sanoi ettei olis ikinä uskonu, että me vielä halutaan lisää lapsia. Voi hyvät hyssykät!
Ihmiset hirveästi peilaa sitä, miten rankkaa kelläki on ollut että haluaako lisää lapsia. Meillä esikoinen on aika vaativa tapaus, tosi villikko vaikka on tyttö, tempperamenttinen ja sille oli rankkaa kun kakkonen synty. Kakkosella on ollut korvakierre ja infektioastma, mutta nyt on taas kuukausi menny tosi hyvin, ja oltu terveinä. Nämä on elämää kaikki, eikä se ole lasten vika, päinvastoin, niistä on meille sata kertaisesti enempi iloa kuin vaivaa. Ja haluan heille sisaruksia, koska päivittäin näen kuinka tärkeitä ne on toisilleen, vaikka kaikesta tapellaankin. Ja me miehen kanssa rakastetaan toisiamme ja lapsia, ja hän on 4-lapsisesta perheestä, joten ei ole niin outoa että haluaa enemmän lapsia. Minä olen aina halunnut ainakin 3. Tulis tuplat niin saatais 4 kun ehkä nelosen tekoon mies ei lähivuosina taivu... Saako sellaista edes huumorilla toivoa??? ;)
Mutta siis me ollaan jouduttu perustelemaan tosi paljon sitä, miksi 3. lapsi olisi ollut ja tulee olemaan meille tervetullut. Nykyään ihmiset suunnittelee elämäänsä niin paljon muiden asioiden ympärille, ja sehän on jokaisen oma valinta.
Minäkin olen akateemisesti koulutettu ja ammatissa, jossa olis töitä niin paljon kun ikinä jaksais tehdä, mutta perhe ja lapset tulee mulle kuitenki nyt tärkeimpinä (vaikka töissä käynki), ja haluaisin mielelläni hankkia ne nyt, ehkä minusta ei ole enää 10 vuoden päästä vauvarumbaan eikä tähän kaikkeen mitä tämä taaperoiden ja leikki-ikäisten elämä vaatii. Nämäkin on hyvä tiedostaa.
Tulipa pitkä sepostus! -pikkutiikeri-
On tää kyllä ihmeellistä miten samantyyppisiä ajatuksia ja kokemuksia on. Meilläkin esikoinen oli todella vaativa vauvana ja ekat puoli vuotta tytön syntymästä oli rankkaa. Poika oli hyvin mustasukkainen ja kohdisti sen tyttöön.
Ja mä kun olen puhunut kaikille siitä rankkuudesta niin en uskalla kertoa että yritetään ja tiedän että kysellään vahingosta jos raskaaksi tulen. Lähipiirissä kun on vain perheitä joilla on yksi lapsi,pareja joilla ei ole lapsia ja sitten yksi pari joka ei oikeastaan edes halua toista vauvaa,mutta kun esikoiselle pitää saada kaveri..
Kukaan ei ymmärrä tätä mun vauvakuumetta,joten en siitä kerro. Mutta nyt on helpottanut todella paljon kun lapset leikkivät yhdessä ja erikseen. Kukaan ei roiku kokoajan lahkeessa.. Sen takia mun vauvakuume kasvaa koko ajan,välillä ihan älyttömyyksiin. :)
Meidän tuttavapiirissä, ja myös työkavereillani, kolme lasta tuntuu olevan se tavallisin lapsiluku. Sitten on nelilapsisiakin lähes yhtä paljon kuin meitä kaksilapsisia. Joten eivät tutut varmaan ihmettele että haluamme kolmannen, paitsi sitä miksei tehty sitä silloin heti kahden ekan perään (lapset nyt 6 ja 8 v). Mutta pojat syntyivät 1v 9 kk ikäerolla ja alussa oli kyllä niin rankkaa että olin ihan yhtä mieltä miehen kanssa siitä että meille riittää kaksi. Kunnes elämä helpottui ja vauvakuume alkoi, ja sitten meni vielä pari vuotta miestä ajatukselle pehmitellessä...
Miinastiina:
Yövuorot eivät sovi minulle lainkaan, mutta pakko noita on tehdä. Tuleepahan nyt lohdutuksena vapaa viikonloppu, kun ei niitäkään ole kuin hyvä jos kerran kuussa. En saa nukuttua päivällä, vaikka lapset ovatkin koulussa ja eskarissa, eikä se palautuminenkaan mitään helppoa ole. Nuo kaksi yötä hädin tuskin jaksaa valvoa peräkkäin, mutta kolme tekee jo tiukkaa. Olen pohtinut vuorotyön vaikutuksia kiertoon minäkin eikä se varmaan hyvää tee. Minulla on yövuoron jälkeen rinnat niin kipeinä, että ihan sattuu ja paino nousee vuoron aikana 2kg, vaikken mitään ihmeitä siellä syökään.
Täytyy yrittää löytää jostakin päivätyö kun tämä sopimus loppuu, ei tätä jaksa muuten montaa vuotta tehdä.
Clomeista sen verran, että tänään oli kolmas clomipäivä (kp7) ja kaksi vielä olisi jäljellä. Oireita lääkkeistä on tullut lähinnä kuumien aaltojen muodossa, mutta muuta ei sitten olekaan. Ristiselkää muuten juimii erittäin kovaa, mutta tuskin se Clomeista johtuu. Nyt illan aikana on vähän juiminut myös alavatsaa, mutta ei se varmaan vielä ovista ole.
Toiveet ovat korkealla, mutta katsotaan nyt mitä tuleman pitää. Ajattelin minäkin testailla ovista. Pitäisi vain jaksaa vääntäytyä ostoksille apteekkiin kun en huomannut tilata niitä aiemmin netistä...samassa kp:ssä me siis kuljemme :-)