Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ilmottaudun uutena palstailijana

16.01.2006 |

Eli parin vuoden tauko tässä tulikin, kun ei tuo av varsinkaan tuntunut ihan omalta paikalta. =) Mutta ei siitä enempää... Vähän taustaa ja toivottavasti saan purkaa pahan oloni tänne, enkä järkytä ketään liikaa.

Eli meille syntyi kolme lasta aika lyhkäsillä väleillä 97, 98 ja 2000. Ja parin päivän päästä tasan kaksi vuotta sitten saatiin perheeseen vielä sijotettuna pieni tyttövauva, silloin oli ikää 4kk. Kaikki lapset hitsautuivat toisiinsa todella hyvin yhteen, toisiksi vanhin lapsemme istui pienimmän vieressä ensimmäiset pari kuukautta herkeämättä, niin ihana pikkusisko oli. Viime kesänä meille kävi sitten onnettomuus. Tämä toisiksi vanhin lapsemme oli papan kanssa leirillä ja sieltä tuli soitto, että poika on hukkunut. Hänelle ehti kertyä ikää 7 vuotta... Tätä menetystä ollaan syksy ja talvi käyty läpi, eikä tietenkään lähimainkaan olla vielä selvillä vesillä.

Viime keväänä jo puhuttiin miehen kanssa vielä yhdestä vauvasta, itse ' tehdystä' , nuorimmainen kun oli tilauspaketti, vaikka meidän on siinä missä muutkin. Jostain syystä nämä haaveet siirrettiin vaan myöhäisempään ajankohtaan. Marraskuussa sitten tuli aika ajatella elämää eteenpäin ja joulun huitteissa raskaustesti näyttikin plussaa. Olen tietysti riemuissani, odotettu raskaushan tämä olikin, mutta ensimmäistä kertaa en voi suhtautua luottavaisin mielin raskauteen. Aina aiemmin olen ollut varma, että kaikki menee hyvin loppuun asti, mutta nyt olen joka toinen hetki aivan varma, että jotain on pielessä tai pieni hippunen ei kestäkään loppuun asti.

Viikkoja on kertynyt 9 tässä vaiheessa ja kaiken pitäisi olla kunnossa. Ensimmäinen neuvola oli viime viikolla ja ultraa ja ensimmäistä neuvolalääkäriä odotellaan parin viikon päähän. Kahdelle lähimmälle ystävälleni olen raskauden paljastanut, mutta lapset eivätkä edes kummankaan vanhemmat tiedä asiasta vielä. Enkä tiedä, kuinka pitkään meinataan salaisuutta säilyttää...

Tässä tämä lyhykäisyydessään. Halusin esitellä itseni vähän paremmin näin ensi alkuun. Yritän olla positiivinen ja ajatella, että tällä palstalla jatkan tuonne elokuun huitteille asti =)

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
16.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Todella raskaita olette joutuneet kokemaan, jokaisen vanhemman pahimman pelon :( Voimia teille ja onnea raskauteen.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla