Tiesitkö, että jos jokin kehitysvaihe jää lapselta väliin (konttaus yms)...

Onkohan aivan kamalaa.



Osasi jo kävellä tukea vasten, kun kierähti selälleen. 10 kk



Osasi kävellä ilman tukea, kun nousi istumaan. 1 v. 3 kk.

mä en ikinä kontannut. koko peruskoulun ajan luokan paras keskiarvo, ylioppilas hyvillä papereilla, nyt naimisissa, kolme lasta ja ihana mies ja hyvä työpaikkakin on.

Mutta en tiedä, miten iso riski on. En ole alkuperäistä tutkimusta lukenut. Meidän viidestä lapsesta vain yksi on kontannut normaalissa järjestyksessä. Hän on nuorimmaisemme eikä ole vielä koulussa, joten koulumenestyksestä en vielä osaa sanoa mitään. Nämä neljä, jotka eivät kontanneet, ovat jokainen luokkansa parhaita oppilaita.

Mua niin ärsyttää, kun aina joku rupee tolle linjalle, ettei meillä ainakaan jne...



Justhan se kirjotti, ettei ole yks yhteen tuokaan juttu..

tyyliin: " mun äiti poltti koko mun odotusajan ja oon ollu aina tosi terve eikä oo mitään allergioitakaan..."



Tutkimustulokset otetaan keskiarvosta- ei siis tarkoita, että KAIKKI konttaamattomat lapset ovat huonoja koulussa tai toisinpäin.



Ymmärrätkö?

ehkä varoitus olisikin syytä muuttaa; jos lapseltasi jää jokin kehitysvaihe väliin, hän saattaa aikuisena surffailla AV:lla! :D

Tietysti jollain tietyllä alueella oleva häiriö voi näkyä sekä liikkumisessa että ns akateemisessa oppimisessa. Mutta oikesti näillä asioilla ei kannattaisi liikaa mässäillä, koska ne ns asiantuntijat eivät aina itsekään osaa osoittaa juuri sitä lasta, jolla vaikeudet tulevat olemaan.



Aivovamma taas on jo astetta suurempi juttu - ja usein näkyy sitten CP-vammana - aivoissa oleva vaurio voi niinikään tulla esille epilepsiana.



Niin kauan kun vain spekuloidaan, onko kyseessä vamma vai toiminnallinen häiriö, en varmaan ihan vammana puhuisi. Se on tyypillistä asioiden suurentelua.

juuri sen takia halusinkin kirjoittaa vastauksen omasta elämästäni, ettei joku äiti turhaan viettäisi iltaansa murehtimalla lapsensa tulevaisuuden vuoksi jos lapsonen ei ole nyt sattunut vaikka esim. konttaamaan..

Ja ihan sillä perusteella, että monissa kehitysvammoissa tuo hampaiden puhkeaminen tulee todella myöhässä. Joten minä nyt väitän näin: hampaiden puhkeaminen korreloi älykkyyteen.



Ja älkää te urputtako siellä lastenne kanssa!

On kyllä iloinen ja seurallinen, istuu tukevasti ja on valpas seuraamaan ja tutkimaan kaikkea muuten. Jokeltaa ja touhuaa ihan normaalisti. Onko hän sitten jotekin vammainen??

Myös ADHD on ns.toimintahäiriö,mutta siis aivovamma, joka on syntynyt odotusaikana.

Aivoistahan nuo oppimisvaikeudet lähtevät- miksi turhaan kaunistella asioita?

Tilastot ovat tilastot ovat tilastoja ja tulkittavissa vain niiden taustalla olevan tiedon avulla - niillä ei ole itseisarvoa.

konttaamatta jättäminen ei.



Miksi alkaa vittuilla ap:lle, jos viitataan tutkimukseen eikä omaan mielipiteeseen?

voi olla. Esikoinen ei kontannut, ei ryöminyt. Peppukiiti ja sitten siitä kävelemään ja vielä vanhana ;), 1v3kk iässä. Puheen kanssa vaikeuksia ja muun motoriikan, vaikka varsinaista vikaa ei ole löytynyt mistään. Hidas oppija vain, näin mulle sanottu. Alkaa olla ikäisiensä tasolla, kohta 5v.



Kuopus jätti konttailut väliin, ryömi 3kk iässä ja siirtyi kävelyyn 10kk ja on kielellisesti erittäin lahjakas. Kohta täyttää 3v. Ikäisiään edellä miltei kaikessa.

mikä on ihan eri asia kuin vamma. Poikkeava toiminta voi johtua vaikka siitä, että viesti ei kulje kenties ideaalilla tavalla. Aivojen rakenne ei selitä ADHD-lapsen käytöstä.



Kyse ei ole kaunistelusta, vaan oleellisesta erosta.

Itsekään en kuulemma ole osannut kontata - siitä on kuulemma aiheutunut se, että sekoitan aina oikean ja vasemman. Lisäksi kyllä vasenkätisyyteni lasken jonkin sortin aivovammaksi - olkoonkin, että se kielii myös minun kohdalla matemaattisesta lahjakkuudesta.

HS 15.8.2005



" Oireyhtymän syitä pohdittaessa asetetaan usein vastakkain neurobiologia ja ympäristötekijät. Perintötekijöillä näyttää olevan erittäin suuri merkitys oireyhtymän synnyssä. Tarkkaavaisuusongelmat ovat tavallisia lapsilla, jotka ovat syntyneet hyvin pieninä tai altistuneet vakavasti alkoholille sikiövaiheessa.



Masentuneet lapset voivat olla ylivilkkaita, mutta oire ei ole pysyvä. Perheväkivallan ja repivien huoltajuuskiistojen keskellä elävät lapset alkavat usein käyttäytyä typillisen ADHD-lapsen tapaan.



Kaikki asiantuntijat eivät näe ADHD-oireyhtymää sairautena. Esimerkiksi ruotsalainen sosiologi Eva Kärfve on todennut, ettei kaikkien tarvitse istua kymmentä vuotta koulussa, vaan monet hyötyisivät mahdollisuudesta päästä oppimaan käytännön työtä jo aikaisemmin. Hänen mielestään vika ei ole lapsissa, vaan meluisassa ja kaoottisessa koulussa.



Oireyhtymän neurobiologista luonnetta on tutkittu paljon. On todettu, että ADHD-aikuisilla on normaalia alhaisempia aivojen välittäjäaineen, dopamiininm, pitoisuuksia. Oireita hoidetaan stimulanteilla, jotka kohottavat vireydentilaa.



Dopamiinille on hermosolun pinnalla omat kiinnityskohtansa eli reseptorit, joiden rakennetta muuttavien geenivirheiden merkitystä ADHD:n synnyssä nyt tutkitaan. On löydetty [b]muutoksia aivojen otsalohkossa, jonne paikantuu oman toiminnan sääntelyä ja käyttäytymistä koskevia toimintoja. Tulokset ovat toistaiseksi osoittaneet vain tilastollisia, ryhmien välisiä eroja, eikä niiden perusteella voida sanoa, onko henkilöllä ADHD[/b].



(...)



ADHD-ihmisiä on verrattu orkesteriin, jolta puuttuu johtaja. [b]Aivojen osa-alueiden toiminta on normaalia, mutta toiminnan ohjaus puutteellista[/b]. Lapsen orkesteria johtaa ensimmäisenä ikävuosina lapsen vanhempi, mutta yleensä viidenteen ikävuoteen mennessä lapsi pystyy toimimaan oman orkesterinsa johtajana. Jos vanhemman suhtautuminen lasta kohtaan vaihtelee päivästä toiseen tai lasta kohdellaan kaltoin, seurauksena on ADHD:lle tyypillinen kaoottinen käytös."



Kirjoittajana on ollut Helena Pihko

(HYKSin lasten ja nuorten sairaalan lastenneurologian ylilääkäri)

Voiko tällä siis olla jotain yhteyttä??

Itse konttaamaton kuuden ällän yo. Eli ei varmaan mitään oppimisvaikeuksia yms.

http://www.saunalahti.fi/kup/uutisia/absle/ds_katisyys1999.htm