Vauvauimareille kysymys sukeltamisesta
Onko kenelläkään tullut vastaan vauvauinti " uralla" , että vauva ei enää pidäkään sukeltamisesta?
Aloitimme vauvauinnin kun vauva oli melkein 5kk ja aluksi kannutukset (kaadetaan vettä päähän) menivät ihan ok. Ilme toki muuttui hetkeksi itkuisaksi/järkyttyneeksi, mutta meni heti ohitse. Sitten kannutuksen säestämänä tehdyt ensimmäiset pinnan alle sukellukset menivät myös itkuitta pari ensimmäistä kertaa. Mutta sitten tuli stoppi ja alkoi tulemaan huuto jo pelkästä kannutuksesta. Ja jopa " yksi-kaksi-kolme" laskemisesta. Nyt takana joulutauko ja vauva 6,5kk ja kannutus sujui ok mutta jälleen pinnan alle sukelluksesta muutaman sekunnin huuto. Joten tässä vain pohdin, että meneekö tuo joskus lähiaikoina ohitse vai onko koko homma vauvan " rääkkäystä" kalliiseen hintaan:( Muutoin vauva viihtyy hyvin altaassa ja vedessä yleensä ja esimerkiksi suihkussa kasvojen kastuminen ei aiheuta protestointia.
Kommentit (3)
tarkoitus ei pitäisi olla pelkästään sukeltaminen, niinkuin sanoit vedessä voi tehdä paljon muutakin kivaa.
Jos vauva itkee aina sukeltamisen jälkeen hän saattaa kokea vedenalaiset äänettavallista kovempina kuin muut ja siten pelottavina.Syitä voi olla muitakin, esim. vauva ei ole jollain sukelluksella osannut varautua (refleksi ei ole mennyt päälle) ja on " hörpännyt" vettä ja kokenut sen pelottavana. Tähän auttaa rauhalliset liikkeet ja laskut ennen sukellusta niin, että vauva varmasti ehtii mukaan. Tämä on tärkeää varsinkin vauvoille joilla sukellusrefleksi on ja hävinnyt.
Ei kannata luovuttaa uinnin suhteen, ainakin meillä voi ryhmissä käydä vaikka ei sukelluttaisikaan vauvaa. Kannattaa silti esim. kastella vauvan kasvoja vedellä tai tehdä kannukaatoja välillä, että vauva tottuu veden tuloon kasvoille. Se on tärkeää myöhemmän uimaan oppimisen kannalta.
Toivottavasti tästä on jotain apua. Mukavia uinteja!
Esikoinen (nyt 2v9kk) ei ole koskaan tykännyt sukeltamisesta. Ei silloin vauvauinnissa eikä vieläkään, kun käymme perheuinnissa.
Pikkuveljensä (10kk) sitä vastoin on aina nauttinut sukeltamisesta. Oikein näkee, kun hän haluaa pärskiä vettä kasvoilleen ja yrittää " heittäytyä" veden alle.
Ohjaajamme sanoikin, että toiset lapset ovat sellaisia, jotka olisivat koko ajan veden alla ja toiset taas eivät piittaa ollenkaan sukeltamisesta.
Että kyllä löytyy niitä vauvoja, jotka eivät halua sukeltaa. Itse jätin suosiolla sukeltelut pois esikoisen kohdalla. En halua viedä uimisen iloa (rakastaa muuten vedessä olemista) sillä, että kammoaa sukeltamista.
Itse kuulun myös niihin, jotka eivät koskaan ole tykänneet sukeltaa.
Me käytiin vauvauinnissa viime syksy (tyttö oli siellä 4-8 kk ikäisenä). Hän kanssa tykkäsi kovasti polskimisesta ja uimisesta, mutta sukeltaminen ei missään vaiheessa ole ollut hauskaa. Saman ilmiön olen huomannut myös ryhmämme muiden vauvojen kohdalla, iästä riippumatta. Enemmän tai vähemmän itkuisia ja säikähtäneitä veden alta tulevat vauvat on. Meillä sukellukset säikähdytti eniten ihan ekoilla kerroilla ja ekan kerran ilman kannutusta.
Minusta tuntuu, että vauvauinnissa painotetaan liikaa sukeltamista. Vakavasti harkitsimmekin " vauvauinti-uran" päättämistä näin lyhyeen.
En nyt vastannut kysymyksessi, mutta liippasin asiaa. Toivottavasti joku muu osaa vastailla osuvammin. :)