puolison aikaisemmat lapset
En tiedä onko tämä oikea paikka tälläisille ajatuksille (vai onko sellaista paikkaa?) mutta asia on painanut mieltäni jo kauan, joten haluan saada jotain ulos. Tiedän tämän olevan aihe, josta ei saisi puhua, mutta jos on tunteita on oltava myös oikeus kertoa.
Puolison lapsista siis. En koskaan villeimmissä ajatuksissanikaan olisi kuvitellut aloittavani suhdetta mieheen jolla jo on lapsia. Mutta niin kävi, kun epätoivoinen rakkaus ei antanut periksi. Oli valittava koko paketti tai ei mitään ja ajattelin rakkaudesta mieheen selviytyväni koko paketista (johon kuuluu luonnollisesti myös lasten äiti). Nyt ollaan naimisissa ja odotetaan ensimmäistä yhteistä lasta. Miehen lapset asuvat meillä ja äidillään vuoroviikoin, sillä eivät päässeet muunlaiseen yhteisymmärrykseen asiasta. Odotettavissa on kuitenkin oikeustaistelu siitä kummalle lapset lopulta jäävät.
Kaikkea olen seurannut sivusta miestäni tukien ja hänen mielipiteitään peesaten, vaikka enenevissä määrin omat ajatukseni ovat aivan muuta. Suurin ongelma kohdallani on hänen vanhempi lapsensa. Jota en voi sietää. Lapsi on kahdeksan vuotias ja täysin vastoin omia periaatteitani kasvatettu (enimmäkseen äitinsä kasvattama). Hän on hyvin riippuvainen aikuisista, varsinkin aikuisista naisista. Enkä voi suoraan sanoen sietää hänen takertumistaan minuun. Pelkkä lapsen läheisyys saa karvani nousemaan ja inhon tunteen kulkemaan läpi kehon. Ja hän on lähellä koko ajan. Nykyään pyrin mahdollisimman paljon vetäytyä omiin oloihini lasten ollessa meillä, sillä edes pienemmän lapsen kanssa en voi leikkiä isomman tunkematta heti mukaan. Joskus vielä jaksan käyttäytyä kuten aikuisen kuuluu, mutta nämä inhon tunteet ovat ottaneet vallan minussa. Enkä edes itse ymmärrä miten pieni lapsi voi herättää minussa näin vastenmiellisiä tunteita!! Ja uskokaa tai älkää en ihan kaikkein pahimpia tuntemuksiani edes kehtaa kirjoittaa.
Tiedän kyllä itse valinneeni tämän tien, mutta sen alussa en voinut arvata miten hankalaksi suhteeni tähän lapseen käy, sillä aluksi kaikki meni hyvin. Eikä asiaa paranna se, että mitä enemmän hän huomaa minun etääntyvän, sitä suuremmalla innolla hän yrittää lähestyä!
Miehelleni en ole uskaltanut puhua asiasta, sillä se loukkaisi häntä. En ole uskaltanut puhua tästä kenellekään, sillä ei ole yleisesti hyväksyttyä inhota lasta, varsinkaan tällaisessa tilanteessa.
En uskalla toivo että kukaan muu olisi samanlaisessa tilanteessa, ja olen varautunut kauheaa haukkuvyöryyn asian tiimoilta, mutta tulipa nyt avauduttua.
Ps En ole läpeensä paha ihminen kuitenkaan, sillä on paljon lapsia (esim. mieheni toinen lapsi, jota voin sanoa rakastavani) joiden kanssa tulen erinomaisesti toimeen. Ja omaa tulevaani jumaloin jo nyt.
Kommentit (30)
ap on kuin lumikin äitipuoli. Myrkkyomena vain kitaan ja sitten elämä on onnellista kun entiset lapset on saatu raivattua pois.
Toivottavasti muistat tämän sitten kun eroatte ja oma lapsenne on isänsä luona. Hänen uusi vaimonsa tulee inhoamaan lastasi.
En pidä siitä että lapsi on meillä koska koko perheen dynamiikka muuttuu ja tunnen oloni ulkopuoliseksi. minusta tämä mieheni lapsi ei kuulu ydinperheeseemme. Meillä ei ole säännöllisiä tapaamisia koska lapsi asuu toisessa maassa. Tapaamme n.4-5 kertaa vuodessa. Minä en myöskään suostu hoitamaan lasta esim olen kotiäiti mutta mieheni ottaa joko lomaa tai lapsensa toimistoon. Lapsi on oikeasti minusta kiva ja tulemme toimeen mutta en halua että hän on pitempiä aikoja kylässä emmekä matkusta kaikki yhdessä. Olen silti ihan hyvä äitipuoli mielestäni.
ja jotka olettavat miehensä rakastavan näitä lapsia sekä hoitavan ja huolehtivan ja jotka sitten inhoavat miehensä lapsia ed.liitosta. Mun exän nykyinen vaimo on kohta entinen koska hän on juuri tuollainen eikä exäni sitä enää kestä vaan haluaa laittaa lapsensa tämän naisen edelle. Siitä hatun nosto exälleni!!
Vierailija:
Mun exän nykyinen vaimo on kohta entinen koska hän on juuri tuollainen eikä exäni sitä enää kestä vaan haluaa laittaa lapsensa tämän naisen edelle. Siitä hatun nosto exälleni!!
sillä muutti tällä viikolla omaan asuntoon heidän yhteisestä kodista ja eropaperit kuulemma jätetään ensi viikolla. Olen enemmän kuin onnellinen lasteni puolesta joiden ei enää tarvitse viettää aikaansa ihmisen kanssa joka inhoaa heitä.
Vierailija:
Olen enemmän kuin onnellinen lasteni puolesta joiden ei enää tarvitse viettää aikaansa ihmisen kanssa joka inhoaa heitä.
rakastaa hän vilpittömästi lapsiaan ja luulen että tämä kokemus on opettanut varovaisemmaksi.
Luulen, että nämä hurskastelijat pitävät sisällään melkoisen joukon mm. abortin tehneitä tai heidät kotonaan on riitaa tai väkivaltaa tms muita ongelmaia tai sitten heillä saattaa olla elämän vaikeudet vasta edessä. Koskaan et voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan!
Eli hurskastelematta paras!
Hänellä on poika edellisestä liitosta. odottaa uuden miehen hoitavan hänen poikaansa kun on raskaana tälle uudelle miehelle ja ei jaksa hoitaa omaa lastaan.
Mutta miehellä on 3 lasta edellisestä liitosta. Ne ovat rasitus ja niistä pitäisi päästä eroon ja koko ajan muistuttaa, että ne ei ole _hänen_ lapsiaan vaan miehen ja hän ei halua olla niiden kanssa tekemisissä. Lasten äiti on vittumainen kun tukkii tytöt heille joka toinen viikonloppu.
Ei puhettakaan, että lapsilla olisi oikeus isäänsä.
Kauankohan sekin liitto kestää. Mielenkiinnolla seuraan tilannetta.
Vierailija: