Että mä olen iloinen. Näin entisen kiusaajani kadulla ja täytyy sanoa, että se parhaiten
nauraa, joka viimeeksi nauraa :D
Tuo muija kiusasi mua, koska hänen mielestään olin läski (en kyllä ollut mikään hirmu lihava, painoin n. 72 kiloa ja olen 168 cm pitkä).
Nyt tapasin tuon muijan kadulla ja ei voi muuta kuin nauraa. Kukakohan se tässä nyt on läski? Muijan perse on leveä kuin ladon ovi, vyötäröllä on enemmänkin jenkkakahvoja ja naama on kuin kurpitsa :D
Itse olen laihtunut pari kiloa ja kiinteyntynyt, joten en ole enää ylipainoinen, tukeva kyllä olen edelleen. Ja tulen aina olemaan, mun ruumiinrakenne on se.
Kommentit (20)
voin vain kuvitella miten hyvältä tuo on tuntunut.
Onneksi en itse ole katkeroitunut vaikka sain tuta vähän kovemmalla kädellä koulussa.
katkeruus;joten jatka elämääs ja yritä päästä elämässä eteenpäin
vaan suloista riemua siitä, että elämä on kostanut kiusaajalle. Hyvä ap! Kuka tahansa tuntisi samalla tavalla sinun tilallasi :D
Ei tuossa mitään katkeruutta ollut mun mielestä, jokainen saa ansionsa mukaan ja ilmeisesti tuo sun kiusaaja on todellakin saanut mitä ansaitsee! Olen iloinen sun puolesta! Hyvää juhannusta!
että kiusaajasi on luultavasti aikuistunut eikä enää käyttäydy samalla tavalla kuin koulussa. Sinä taas olet jäänyt samalle tasolle...
Meillä oli koulussa silloin aikoinaan aivan täydellinen tyttö. Hän oli aivan uskomattoman kaunis. Hoikka, pitkät ja paksut punaiset hiukset (luonnostaan) ja vaalea virheetön iho. Muut tytöt kiusasivat häntä kateellisina. Näin hänet pari vuotta sitten vieraillessani kotikaupungissani ja järkytyksekseni hän oli muuttunut täysin. Hän oli lihonut paljon, leikannut hiuksensa lyhyiksi ja iho oli huonossa kunnossa. Minun oli pakko kysyä häneltä, että oliko hän todella se, joksi häntä luulin. Ja kyllähän hän oli. Hänkin muisti minut, koska olin yksi niistä harvoista, joka oli hänelle aina ystävällinen eikä koskaan haukkunut häntä. Tuli jotenkin surullinen olo, vaikka hän vaikutti kyllä ihan onnelliselta.
Kannattaa tehdä mieluummin sen eteen töitä kuin miettiä kiinteytymistä tai toisten kiloja. Hyvää juhannusta!
Tottakai sitä on voitonriemuinen jos on vuosia kärsinyt ja sitten huomaa että kärsimyksen aiheuttaja on saanut palkkansa.
Minusta tuntuu että nämä arvostelijat täällä ovat itse niitä kiusaajia jotka ovat nyt vanhemmiten huomanneet että kiusatut pääsivät pidemmälle ja yrittävät nyt vielä moralisoida (ja kiusata) siitäkin...
Itselläni oli sama voitonriemuinen tunne lähemmäs 5 vuotta sitten kun kävin kotipaikkakunnallani ja yksi muinainen koulukiusaajani yritti iskeä minua ravintolassa ja vonkasi ihan kunnolla. Näytti hänelläkin menevän aika paljon huonommin kuin minulla...
minä en ole koskaan ollut onnellisempi kuin nyt, lihavana ja "rupsahtaneena". vuodet erittäin kauniina olivat vaikeita. Niinkuin tälläkin tytöllä josta puhuit.
kiusattu - kiusaaja -tarinoissa se, että ihmiset jotenkin automaattisesti olettaa, että käy sellainen rumasta ankanpoikasesta joutseneksi -tarina eli, että kiusatusta tulee menestyvä ja kiusaajasta ei.
Kuitenkin on myös PALJON entisiä kiusaajia, jotka ovat nykyään todella menestyneitä ja löytyy monia kiusattuja, jotka eivät elämässään pärjänneet. Monelle se kiusaaminen ja syrjintä aiheuttaa sellaisen trauman, ettei pysty menestymään elämässään. Taitaa olla yleisempää kiusaajan menestys kuin kiusatun menestys.
mutta aistii tossa ap;n tekstissä vahingonilon;ja jos se sua auttaa niin senkus olet..tosin mitä ulkonäöllä loppupeleissä merkitystä?
Tuo ap:n reaktiohan on harvinaisen terve, kun kasvaa "isoksi", huomaa ettei itse ollut huono vaan kiusaajat olivat julmia, typeriä ja tekivät väärin. Ja lopputulos kävelee kadulla vastaan! Kyllä koulukiusaamisen jälkeen todelakin on oikeus tuollaisiinkin tunteisiin. Tässä huomaa maailman mädännäisyyden, kun lapset kiusaavat toisiaan, aina vika sälytetään uhrin niskaan. Turha kiusaajaa on sääliä, vaan annetaan hänelle ansionsa mukaan.
Onnellista elämää sinulle ap ja kanna kehosi ylpeänä!
Ap:n reaktio on täysin normaali ja terve. Paha sai palkkansa ja kiusaaja on itse läski, kyllä siinä voi hiukan iloa tuntea. Ei se ap:n vika kuitenkaan ole.
Tuo ap:n reaktiohan on harvinaisen terve, kun kasvaa "isoksi", huomaa ettei itse ollut huono vaan kiusaajat olivat julmia, typeriä ja tekivät väärin. Ja lopputulos kävelee kadulla vastaan! Kyllä koulukiusaamisen jälkeen todelakin on oikeus tuollaisiinkin tunteisiin. Tässä huomaa maailman mädännäisyyden, kun lapset kiusaavat toisiaan, aina vika sälytetään uhrin niskaan. Turha kiusaajaa on sääliä, vaan annetaan hänelle ansionsa mukaan.
Onnellista elämää sinulle ap ja kanna kehosi ylpeänä!
ehkä täällä "vikisee" ne;jotka ovat elämässään kokeneet vaikeuksia paljon,ja päässeet niistä yli
mutta hei, kun poika joka hakkasi minua vuosia menetti onnettomuudessa jalkansa ja sain tästä kuulla veljeltään, lähetin VOIMIA. En suinkaan tuntenut mitään vahingoniloa! Aikuinen kiusattu ymmärtää toki sen, että hänelle tehtiin väärin, mutta myös sen ettei kiusaajat ole voineet hyvin hekään.. Katkeruus ja vahingonilo on ihmisessä kuin pahanlaatuinen syöpä.
jota kiusattiin jatkuvasti. Luokkakokouksessa hiljattain "pojat" tuijottelivat minua, eikä muinainen kaunotar enää näyttänytkään miltään. Kyllä tuntui hyvältä!
minä en ole koskaan ollut onnellisempi kuin nyt, lihavana ja "rupsahtaneena". vuodet erittäin kauniina olivat vaikeita. Niinkuin tälläkin tytöllä josta puhuit.
Näinhän se varmaan on. En ollut tosiaan nähnyt tätä tyttöä vuosiin, joten mielikuvani hänestä oli aivan erilainen. Itse kuulun tähän joukkoon, jossa rumasta ankanpoikasesta kasvaa kaunotar. Mutta oli ihminen minkä näköinen tahansa, niin onnellisuus näkyy selkeästi positiivisena piirteenä. Ja jokainen on omalla tavallaan kaunis, kun hänet oppii tuntemaan. Vai väittääkö joku, että joku hänen ystävistään on ruma?
11
huono ihminen lihavana. Ei lihavuus tee kenestäkään huonompaa tai surkeampaa ihmistä. Eikä laihuus parempaa ja onnellisempaa.
Kiusaaminen sinänsä on ihan perseestä, olen itsekin sitä kokenut joskus ja just silloisesta lihavuudesta. Mutta koska hoidin itsetuntoni jo silloin kuntoon, en koe ylemmyyttä enkä alemmuutta itseäni lihavampiin tai laihempiin ihmisiin. Kyllä ne on ihan muut asiat jotka elämässä jotain merkitsee.
kantaa katkeruutta