Mistä ulkomaalaiset saavat tarpeeksi kalsiumia?

mutta syövät plajon kalaa ja meitä monipuolisemmin vihanneksia ja hedelmiä. Saako sitä kautta sitten kuitenkin myös kalsiumia.

mutta kun suurimmassa osassa maailmaa ei ole oikein juustojakaan, tosin syövät sitten usein esim. jotain soijajuttuja, tofua jne. Auttavatko ne?

Hyviä kalsiuminlähteitä ovat esimerkiksi maitotuotteet, seesaminsiemenet, mantelit, nokkonen, viikuna, tofu, soijajauho ja hasselpähkinät.

Siis siellä missä syödään juustoa (kuten etelä-Eurooppa), niin juustosta tietysti.

Mutta käyppä aasiassa ja katso vanhoja ihmisiä. Kaikilla selkä köyryssä ja luut heikkoja. Varsinkin vanhat naiset ovat järkyttävän näköisiä kun ryhti on niin huono. Mutta nykyään siellä monet nuoret yrittää panostaa tähän maidon juontiin kun siellä ei juuri juustoja ole. Heillä onkin sitten erilaisia makumaitoja joita nuoret juovat. Ja sitten tietysti juotavia jugurtteja löytyy.

Mutta tuo kalsiumin puute on ikävä silleen että se näkyy silloin kun sille ei enää voi mitään :(

Aasian maissahan se on sitä perusruokaa, mikä on joka aterialla.

Suomalaisilla ei ole yleensä puutetta kalsiumista, vaan D-vitamiinista, joka on edellytys kalsiumin imeytymiselle. Eli siitä runsaasta kalsiumista ei ole hyötyä, jos D-vitamiinia ei saa riittävästi. Suomessa D-vitamiinin saantisuosituksia on nostettu ja todella monen pitäisi syödä säännöllisesti D-vitamiinia pimeänä aikana, ei vain lasten.

Elävät kuitenkin merkittävästi pitempään Aasian maissa, joissa terveydenhuolto jotenkin toimii kuin me täällä MTK:n propagandan luvatussa maassa.

runsaan liikunnan ja oikeanlaisen rasituksen takia. eikös se luumassa kerry juuri nuorena runsaasta liikunnasta. Afrikassahan kannetaan vettä ja polttopuitakin kilometrien päästä, niin johan siinä luut vahvistuu.

Maidontuottajien porpakandaa!

eipä siitä ole kukaan mitään sanonut. Itseasiassa en tunne ketään joka joisi maitoa paljaaltaan, paitsi joitakin pikkulapsia, joilla jatkuvasti korvat tulehtuneet (maito lisää limaisuutta).

Neuvolassa olen suurin piirtein itse paholainen, kun en juo maitoa eikä lapset juo maitoa. Unohtuukohan joiltakin se, että muualtakin kalsiumia saa, kuin maitoa juomalla.

Rasvattomassa maidossa on 1360 mg / 100 g. Hmm...

Raskas ruumiillinen työ tekee luista vahvat Afrikassa + d-vitamiini.



Ja afrikkalaisten elinikä on sen verta lyhyempi ettei ehdi osteoporoosi vaivata.



Ja kuukautiset heikentää luita -> afrikkalainen suunnilleen koko elämänsä raskaana tai imettää tai nälän takia ilman kuukautisia.



SIIS, vaikka afrikkalainen pärjäisi ilman maitoa, ei sen takia pidä jättää maito omalta tytöltä pois.

Ei ole ikinä tykännyt, ainoastaan rintamaidosta.

Kokeiltu kyllä on. Mutta kuten aloituksessa oli, saavatko kaikki ulkomaalaiset liian vähän kalsiumia, koska siellä maitoa ei juoda?

Intiassa käytetään paljon maitotuotteita ja Irlannissa juodaan maitoa enemmän kuin Suomessa.



Täällä on levitetty pahaa misinformaatiota, itseasiassa maidossa kalsium on helposti imeytyvässä muodossa. Lukekaa ravitsemusopin kirjoja. Nuoruuden tiukkisvegeillä ja syömishäiriöisillä on nykyään alkavaa luukatoa jo alle kolmekymmentä vuotiaina.



Maitoa ei ole pakko juoda jos ei siitä pidä, mutta kalsiumin saanti on silloin turvattava puristeilla ei kaalilla tai paprikalla.

Tätä en ymmärrä.

2. Mistä kalsiumia saa?



Maito ja maitovalmisteet ovat luonnollinen osa suomalaisten ruokavaliota ja suomalaisten tärkein kalsiumlähde. Maitovalmisteissa on valinnanvaraa. Nestemäisissä maitovalmisteissa, kuten maito-, piimä- ja jogurttivalikoimissa on vähärasvaisia ja rasvattomia vaihtoehtoja. Kypsytetyissä juustoissa on erityisen runsaasti kalsiumia. Maitovalmisteita ei käytetä yksinomaan sellaisenaan, vaan myös ruoanvalmistuksessa. Muita suhteellisen hyviä lähteitä ovat kalat, etenkin ruotoineen syötynä. Kalsiumia on vaihtelevia määriä kasviksissa, pähkinöissä yms., mutta yleensä kalsium ei imeydy erityisen hyvin niistä ruoka-aineista, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia.

3. Miksi kiinalaiset pärjäävät vähäisellä kalsiumsaannilla?



Kiinalaisilla on vähemmän osteoporoosia, mutta sielläkin osteoporoosin esiintyvyys on lisääntymässä. Kiinalaiset ovat pienempiä ja heidän luunsa ovat pienemmät kuin valkoihoisilla ja mm. tämän vuoksi he tarvitsevat vähemmän kalsiumia. Lisäksi teollistuneissa maissa elämäntavat ja ruokavalio " kuluttavat" enemmän kalsiumia kuin kiinalainen elämäntapa. Äskettäin julkaistu tutkimus osoitti, että kiinalaisilla kalsium imeytyy suolesta huomattavasti paremmin kuin valkoihoisilla.

Maito meillä ja muualla



" Vain suomalaiset juovat maitoa" - tuttu toteamus, mutta täyttä tarua! Me suomalaiset juomme maitoa kansainvälisesti mitattuna runsaasti, mutta maito kuuluu päivittäiseen ruokavalioon lukuisissa muissakin maissa.

Maito maistuu maailmalla



Ruoka on osa kulttuuria, joka on muotoutunut kussakin maassa omakseen. Maito on keskeinen osa suomalaista ruokaa ja pohjoismaista ruokakulttuuria. Maidon käyttötapoja on maailmalla useita.



Etelä-Euroopassa maitoa juodaan vähän, mutta juustoa, jogurttia, jäätelöä ja maitopohjaisia jälkiruokia syödään paljon. Yhdysvalloissa suositaan pirtelöitä ja Englannissa juodaan maitoteetä. Monissa maissa maito juodaan kaakaona, Ranskassa maitokahvina.

Koulumaitoa Japanissa asti



Aasian maissa on omat ruokakulttuurinsa. Toisin kuin yleensä luullaan, siellä juodaan myös maitoa. Koulumaito kuuluu lasten päivittäiseen ruokavalioon esimerkiksi Japanissa, Malesiassa ja Thaimaassa.



Koululaiset juovat maitoa myös mm. Argentiinassa, Meksikossa ja Iranissa. Maidon sisältämä sokeri, laktoosi, ei haittaa kohtuullista kulutusta. Kun maitoa juodaan noin 3 dl päivässä aterioiden yhteydessä, näissä maissa yleinen laktoosi-intoleranssi ei ole maidon juonnin este.

Nyt meni kyllä usko tuon kirjoituksen muuhunkin luotettavuuteen...

Kyllä kestää. Normaali (esim. kiinalainen) hypolaktaasikko voi juoda lasillisen (1.5 dl) aterian yhteydessä oireetta. Ja koska aterioita nyt yleensä on enemmän kuin 1 päivässä, ei ole ihmekään juoda oireetta 3 dl päivässä.