Pääsykokeet ahdistaa
Olen miettinyt erästä alaa jo muutaman vuoden. Jo lukiossa oppiaine käväisi mielessäni.
Hain viime keväänä ekan kerran, mutta vain puolitosissani ja jäin rannalle. Nyt haen uudestaan, ja olen jo aloittanut lukea.
Ahdistus on valtava. Joka toinen päivä olen varma, että pääsen sisään, joka toinen päivä vaivun murheen alhoon...
Yksi opiskelupaikka mulla jo on, mutta se ei olekaan sitä mitä halusin. Mulla on myös töitä eikä ole opintolainaa. Opintotukikuukausiakin on vielä jäljellä.
Olen käynyt puhumassa asiasta myös psykologille. Nyt on ollut pidempi aika käyntien välillä, ja heti sen huomaa. Ahdistus on taas kasvanut kohtuuttoman suureksi.
Miten mulla voi olla näin heikot hermot? Vielä viisi kuukautta...
Kommentit (6)
Jos et halua tarpeeksi niin ei ole oma alasi. Näin se vaan menee:(
Yo-todistukseni oli aika surkea (M-keskiarvo), sillä masennuin tosi pahasti ennen kirjotuksia. Halusin silti yliopistoon lukemaan tiettyä ainetta. Luin vuoden tätä varten ja pääsin toisella kerralla puhtailla pääsykoepisteillä. Vähänkö olin onnellinen! Mutta voin sanoa, että tähän pystyin koska aihe kiinnosti oikeasti todella paljon (ja edelleen) ja luin pääsykoeasioita aidolla mielenkiinnolla aamusta iltaan.
Ajattelin lääkikseen muuntokoulutus ohjelmaan =))
Yritä tosissasi. Tee hyvä lukusuunnitelma ja noudata sitä.
Ja jos et heti vielä pääsisikään, niin haet sitten seuraavana vuonna. Sillä sähän menet sinne, perkele!
Vierailija:
Yritä tosissasi. Tee hyvä lukusuunnitelma ja noudata sitä.
Ja jos et heti vielä pääsisikään, niin haet sitten seuraavana vuonna. Sillä sähän menet sinne, perkele!
Tässä oppiaineessa oli viime vuonna hakijoita 160. Pääsykokeiden 20 parasta kutsuttiin haastatteluun, joista 10 pääsi sisään. Ja pelkään, että mun " ura" tyssää tuohon haastatteluun. Pääsykokeistahan selviää perslihaksilla, mutta sitten jos haastattelussa selviää, että olen ihan epäkelpo ko. alalle.
Apua, taas alkaa itkettää.
ap
Valitettavasti tuollainen heikkous tullee ilmi haastattelussa ja et pääse. Sama mulla 2v sitten. Nyt uusin eväin menossa yrittämään. Saas nähä kui naisen käy!
Kuulosti tutuilta noin luvut, mitä luettelit...