Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voidaanko mitenkään lähteä kesällä...
11.01.2006 |
häämatkalle ja jättää 1v1kk hoitoon mummulaan?Matkan kesto olisi 10 pvä!Meillä on 2 lasta toinen menisi toiseen mummulaan ja toinen toiseen vai olisiko parempi että isompi lapsi(7v) olisi samassa paikassa tän pienemmän kanssa?Pliis auttakaa sillä matkat pitäisi jo varata..
Kommentit (47)
.. ihan tasan ei tule traumoja - lakatkaa nyt jo se hysterisointi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en parivuotiasta jätä, max. viikonlopuksi. Mieti niitä lapsia, pienempää, kun ei ymmärrä mihin menit.
Itselläni ei nyt ihan sama tilanne, mutta olen joka kesä erossa lapsestani noin puolitoista viikkoa, kun lapseni lähtee isän ja hänen perheensä kanssa kiertämään sukulaisia ym. Ollut 2,5-vuotiaasta asti näin.
Ei ole ollut mikään kauhea tuo ero vaikka ikävä onkin ollut. Lapsi on pärjännyt oikein hyvin reissussa ilman äitiä, koska on ollut tutussa ja turvallisessa seurassa ;) hänestä on välitetty ja hänen tarpeisiinsa on vastattu...
Nauttikaa häämatkastanne rauhassa ja jättäkää nuo haukut omaan arvoon ;) Teillä kerta on tuttu ja turvallinen mummu läsnä koko ajan, niin ihan varmasti pärjäävän ;)
Suurin osa heistä ei todellakaan myönnä, että tekisivät mitään " uhrauksia." Heidän mielestään " lapsuusaika on niin lyhyt, että se pitää viettää lasten kanssa 7/24" ja jokainen, joka niin ei toimi on käsittämättömän huono äiti.
Heidän lapsensa ovat hyvää vauhtia kasvamassa samanlaisiksi takertujiksi ja muun muassa eräskin 7-vuotias itkee, jos äiti vaikka illalla lähtee ostoksille ilman häntä. Äiti lähinnä ylpeilee asialla, sillä onhan se ihanaa ja imartelevaa, kun " lapsi niin tykkää hänestä."
Minä edelleenkin olen sitä mieltä, että meillä naisilla on oikeus olla myös NAISIA äitiyden lisäksi. Ja olen varma, että myös miehemme arvostavat sitä, kun näin ajattelemme ja toimimme.
Lapsen etu tulee silloinkin täytettyä, kun äiti panostaa itseensä ja parisuhteeseensa ja on onnellinen!
pientä en vain erottaisi kodistaan ja vanhemmistaan noin pitkäksi aikaa. En alle kouluikäistä. Kumma kuinka jotkut haluavat tuomita jonkun joka mielummin odottaa muutaman vuoden, että lapsi saa kasvaa kuin kiirehtii lomiansa. Ei siihen kuole että aikuinen pysyttelee lapsensa lähettyvillä muutaman vuoden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietitään nyt sitten yhdessä niitä pikku raasuja, kun eivät ymmärrä, mihin äiti meni. Ihan kyynel tirahtaa silmäkulmasta - varmaan nuo lapsiparat aikuisena eivät kykene ehjään parisuhteeseenkaan, kun heidät on noin julmasti hylätty pienenä.
Vankila ja huumekierre - ne heitä ihan taatusti odottava!
Malttaisitteko mitenkään odottaa vielä edes pari vuotta ennen kuin teette noin pitkän matkan? Tai entä jos ottaisitte mummut ja lapset mukaan?
Oikeesti lapset ovat niin hirmu lyhyen aikaa niin pieniä. Aikaa kahdenkeskiseen matkusteluun kyllä tulee. Itse en osaisi edes nauttia, jos tietäisin, että lapset ikävöi.
Tai voisitteko tehdä vaikka sellaisen 4 päivän matkan? Sekin olis paljon helpompi. Nyrkkisääntö on, että lapsi voi olla yhtä monta yötä erossa vanhemmistaan kuin on ikää. Eli 1-vuotias vain yhden yön.
Ja ehdottomasti samaan paikkaan molemmat lapset!! Tuovat toisilleen turvaa. Ja unirättejä, äidin ja isän yöpaitoja, valokuvia yms. mukaan. Ne tuovat lohtua ja turvaa. Yksivuotias ei pysty vielä palauttamaan kuvaa vanhemmista mieleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
parempi olla mahdollisimman usein mahdollisimman kauan erossa lapsistaan jo heti pienestä pitäen, ettei tule mamman-poikia/tyttöjä?!
ja ap; olet jo päätökses kuitenkin tehny, mitä täältä mitään kyselet?
Mutta on jokaisen oma asia millasen ratakasun tekee. Meillä on häämatka vielä edessä. Odotamme että nuorin vähän kasvaa. Ikää nyt pojalla 1v2kk, ollut kaksi kertaa hoidossa mummilla kaksi yötä ja sekin oli kuuelmma pelkkää huutoa ja itkua vaikka poika näkee mummia melkempä joka päivä. Mutta jos lapsi ollut useinkin hoidossa samoilla ihmisillä ja tuntee hyvin ja tiedätte että viihtyy ilaman äitiä ja isää niin ei kai siinä mitään estettäkään ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitähän - hysteerikot - sitten tapahtuisi, jos teille tapahtuisi jotain? Joutuisitte pitkäksi aikaa sairaalaan tai kuolisitte?
Jos lapsella ei lisäksenne ole ketään muuta vahvaa aikuiskontaktia, eikö silloin olisi todellakin syytä pelätä hänen puolestaan?
Vaan ettehän te tällaisia mieti.. pidetään ne pikku mussukat siinä hameenhelmoissa eikä irroteta hetkeksikään. Vain sillä tavallahan kai osoitetaan lapsille kiintymystä ja rakkautta.
On ihan turha alkaa lukea rivien välistä sellaista, mitä ei ole kirjoitettu.
Minä olen sitä mieltä, että lapselle on hyväksi, että hänellä on muitakin kiinteitä aikuissuhteita kuin omat vanhemmat. Ja sellaisten aikuisten kanssa lapsi voi JOSKUS viettää pidempiäkin aikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ihmeessä luulette, ettei voi olla NAINEN ja PANOSTAA PARISUHTEESEEN olematta pois 10 vuorokautta yhteen menoon? Kyllä mekin vietämme ihan kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa..esim. elokuvissa, ravintolassa syömässä, pikkujouluissa jne. Enkä lainkaan koe olevani vain äiti, olen ihan täysillä myös nainen ja vaimo.. Ja näitten " irtiottojen" lisäksi, joka iltahan jää kahdenkeskistä aikaa sen jälkeen, kun lapset on laitettu nukkumaan.
Ja minusta ihan oikeasti silloin kun lapset on pieniä, tärkein tehtävä vanhemmilla on pitää huolta lapsistaan. Ei mitenkään uhrautuen, vaan ihan omasta halusta. Eivätkä ainakaan minun lapseni (no, pienistä on paha sanoa, kun ovat vasta 10kk, mutta vanhin ainakaan) ole mitenkään äitiin takertuva, reippaana käy kerhossa, mummiloissa ja kummiloissa..
Ja sinä jonka lapsonen kiertää isän kanssa sukuloimassa, eihän tilanne ole lainkaan sama! Tottakai lapsi pärjää isänsä kanssa, mutta kuinka ilman molempia vanhempia?
Kyseessä on nyrkkisääntö. Pientä vaihtelua lasten välillä on.
Tämä sääntö pätee siis silloin, kun molemmat vanhemmat ovat poissa.
Ikävä ei tapa, mutta ei kannata liian isoa palaa antaa pienelle ihmiselle. Miten te " jättäkää vaan, menkää vaan" -tyypit oikein raaskittekaan? Eikö parisuhdetta voi hoitaa lyhyemmilläkin lomilla? Itsekästä, sanon minä. Aikaa kahden kesken tulee vielä myöhemmin. Eikä tarvii edes montaa vuotta odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta siitä huolimatta en usko, että hänelle siitä mitään traumoja jäi, sillä nyt on yli 2-vuotias ja viihtyy mummilassa mitä parhaiten.
Ei lapsen itkua tarvitse pelätä. Kuten joku aiemmin jo kirjoitti, elämässä on välillä myös kurjaa ja ikävää ja tylsää.. mikäs sen parempi ympäristö harjoitella käsittelemään niitä tunteita kuin tuttu ja turvallinen mummila?
Tietysti jos ei kestä ajatusta, että lapsella joskus on paha mieli, niin sitten kai on tehtävä kaikkensa sen eteen, ettei niin olisi. Näitä curling-vanhempiahan on aika paljon...
Paljon on kyllä tullut näitä " koska en halua" , " koska panostan lapsiini" , " koska vanhempien kuuluu hoitaa lapsensa" -juttuja... jos nämä ovat perustelut, niin silloinhan se, matkustaako vai ei riippuu todellakin riippuu vain ja ainoastaan vanhemmista.
Loma ja sairaala ovat asioita joita on turha verrata keskenään -ellei halua puolustella ratkaisuja jotka tietää huonoiksi.
10 päivän ero alle kouluikäiselle lapselle on pitkä. Keksi sitten vaikka mitä selityksiä siihen.
Ja jos lapsia ei saa pitää perheen piirissä, lähellä, niin ketä sitten? Ai niin, pitäähän yksivuotiaan jo itsenäistyä...
Vierailija:
Mitähän - hysteerikot - sitten tapahtuisi, jos teille tapahtuisi jotain? Joutuisitte pitkäksi aikaa sairaalaan tai kuolisitte?Jos lapsella ei lisäksenne ole ketään muuta vahvaa aikuiskontaktia, eikö silloin olisi todellakin syytä pelätä hänen puolestaan?
Vaan ettehän te tällaisia mieti.. pidetään ne pikku mussukat siinä hameenhelmoissa eikä irroteta hetkeksikään. Vain sillä tavallahan kai osoitetaan lapsille kiintymystä ja rakkautta.
" Miten raaskitte....."
Vuodessa on 365 päivää.
Meneekö vanhempi-lapsi-suhde tosiaankin pilalle, jos siitä 10 päivää vanhemmat käyttävät kahdenkesken?
Juu, kyllä varmaan lyhyempikin aika riittää ja jotkut eivät tunnu tarvitsevan muuta kuin perhe-elämää. Mutta suhteellisuudentajua nyt vähän tähän touhuun! Eli, kiitos kysymästä: kyllä me ainakin raaskisimme.
En lukenu mitä muut kommentoivat. Niin minä tekisin. Eikös se kuitenki koske koko perhettä :)
1-vuotiaan ei pidä itsenäistyä. 7-vuotiaskin on vielä lapsi, ja niin pitääkin olla. Mielestäni ei ole mistään itsenäistymisen tavoittelusta kyse, jos vanhemmat ovat 10 vrk matkalla ja lapset sen aikaa isovanhempien hoivissa - mutta saahan jokainen tulkita, kuten haluaa.
Ehkä tämä keskustelu on syytä lopettaa, sillä puolin ja toisin tahallisesti halutaan ymmärtää asioita väärin.
Alue: Aihe vapaa
aika moni palstailja selvästikin edustaa sellaista hysteeristä takertuvaa äitihahmoa, joka musta on ilmiönä tosi pelottava. Kaikkea ei tarvitse lasten tähden uhrata, ja koko elämä ei voi mitenkään pyöriä vain ja ainoastaan lasten hyvinvoinnin ympärillä, kyllä vanhempienkin hyvinvointi ja oma yhteinen aika on tärkeää. Tunnen liiankin monta sellaista ihmistä, joiden vanhemmat ovat olleet juuri näitä " lapsen hyvinvointi ohittaa kaiken" -ajattelijoita, ja tuloskin on sen mukainen! Aikuisenakin he kuvittelevat että koko maailma pyörii heidän ympärillään.
Maalaisjärjen käyttö on sallittua myös mitä tulee lapsen hoitoon ja kasvatukseen, kaiken ei tarvitse eikä saa olla kaiken aikaa täydellistä. Lapsi kehittyy ja kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi kun hän saa sopivassa määrin kohdata myös vastoinkäymisiä.