Piinailijoita paikalla?

[color=blue]Jumppis [color=green]joko teit testin??? Ja mikä muuten on olotila?



[color=blue]Äitikki [color=violet]siis mie tein eilen sen testin ja negaahan se näytti. Menkkoja ei toistaseks näy eikä kuulu. Pariin otteeseen on tänään jostain munasarjojen suunnasta riipassu ikävästi. Jäät hatussa täällä istuskelen jalat ristissä.



[color=blue]Pirpaliina [color=green]mulla taas on kadonnu himot tyystin. Ei siis kiinnosta yhtään muhinointi eli " selibaatissa" täällä elellään ;) näinhän niitä vauvoja saa. .

Hei!



Testin tein heti kotiin päästyäni eli nyt kp26/26-28-32?. Apteekin oma näytti negaa..Samoin akon10. Koko päivän ollut aivan hirveitä nippailuja vatsassa ja kova selkäsärky. Nännit on myös piukeat(mitä sekin tarkoittaa?):) ja on huono olo. Menkkoja vaan ei näy eikä kuulu. Nää oireethan on aika samoja kuin menkoissa...



Yleensä menkat alkaa saman päivän aikana, kun on noita nippailuja, joten tässä nyt odotellaan. Toisaalta join päivän aikana n.6 kuppia kahvia ja ravasin pissalla tunnin välein, joten eiköhän toikin vaikuta testeihin..vai mitä sanotte?



Toisaalta harmittaa, jos täti tulee, mutta toisaalta olen onnellinen, koska kivut tarkoittaa, että täti on tulossa. Viimeisin kiertoni ennen viime raskautta oli 26 eli samoissa mentäisiin nytkin. Ja se on hyvä uutinen, että saa kropan samaan kuosiin kuin ennen raskautta.



Plussasäteitä teille kaikille ja täytyy muistaa, että jokainen täti lisää plussaprosentteja ensi kierrolle...



Jumppis

Kiva ylläri pöksyissä tänään aamulla, kun vaihdoin kalsareita. Se pirun täti löysi sittenkin tänne! X(



Eikä se eilinen labrakoekaan mikään ilmainen ollut: meillä täällä moisesta putkellisesta verta sai pulittaa 66euroa! Että kalliin tempun teki tuo täti! Prkl! Nyt en sitten tiedä ollenkaan, haluanko tietää koetulokset siis, että olinko ollenkaan raskaana vai menikö kesken.



Ja optimistina uskon edelleen plussaan ennen kuin hanat kunnolla aukeaa, mutta aika heikolta alkaa näyttämään. Ja Carl Fazerhan on kaikkien epätoivoisten pelastaja! Parempaa onnea muille piinailijoille!



*paistaa se aurinko pilvienkin takana* :)

Voi, harmittaa sun puolesta! Onko vuoto tullut runsaammaksi??



Minäkin sitten aamulla taas testasin (kp43) ja negahan se oli taas. Nyt uskon, etten ole raskaana ja lopetan tän piinailun kanssa! Toivon tätiä pian kylään tai jos on jäänyt välistä niin yritän pongata oviksen ja yritys jatkukoon!



Ja häivynkin tästä taka vasemmalla (toki käyn kurkkaamassa plussaako ketään)



äitikki

Ja yöllä se täti sitten kaahasi paikalle, mutta fiilikset on hyvät. Kierto siis palasi entisiin uomiin, joten nyt on helpompi ajoittaa ensi kierron peiton pöllyttämiset...



Ja ihanaa, kun piinailut on ohi:) Kyllä se on niiiiin hermoja raastavaa...En ymmärrä, miten jotkut jaksaa kierrosta toiseen. Se on varmasti raskasta:(



No, ensi yritykseen enää reilu viikko ja sitten taas jännitetään. Uuteen papaankin voin nyt mennä huoletta, koska siellä oli viimeksi jälleen jotain muutoksia..



Menikö se nytten niin, että kaikki piinailijat saivat tädin vieraaksi vai vieläkö joku piinailee?



Jumppis

[color=violet]Tänään olin jo aamupäivällä varma, että nyt se pirun matami tuli! Masusta juili ja lievemmin myös joku aika sitten, mutta toistaseksi ei oo tapahtunu muuta!

Hermoja raastavaa totta tosiaan. Vuosi on ollut yhtä ylä- ja alamäkeä. Hengissä yhä, mutta välillä kieltämättä on ollu aika riekaleinen olo. Aina sitä jotenki on saanu kursittua ihtesä kasaan. Nyt ois kyllä kiva tietää mikä tämä tilanne on!!

mulla on vaan äärettömän epäsäännöllinen kierto (26-36 päivää) joten vaikea piinailla kunnolla kun ei voi tietää milloin tädin pitäisi tulla vai onko myöhässä yms.... No jokatapauksessa nyt meneillään muistaakseni kp 26 joten pikkuhiljaa voi alkaa odotella ja ihmetellä että mitä tästä tulee. Tosin on tuo peuhaaminen ollut aika vähillä pari viikkoa sitten joten ei kovin lupaavaa mutta eihän sitä koskaan tiedä kun tarvitaan vain SE yksi kerta. Kiva kuitenkin että muita piinailijoita löytyy, piinaillaan yhdessä. Monet näytti tässä ketjussa kirjottavan kaikenlaisista tuntemuksista (kuvitelluista tai todellisista) mutta mun tarvii kyllä sanoa että mitään tuntemuksia ei ole ollut, ei edes kuviteltuja. Byy. no tosin ei ollut esikoistakaan odottaessa.



Terkuin senna

[color=violet]Olipa tosiaan hullun kallis labrareissu! Rahastuksenmakua etten sanos. Mutta joillakinhan tulee menkat, vaikka olisikin raskaana. No ei ehkä liikaa kannata roikkua tässä ajatuksessa, mutta toivonkipinöitä pitää elättää.

[color=purple]Jumppis [color=violet]et tainnut mainita kauan teillä on ollut vauvahaaveita? Parempia +++tuulia ensi kerralla :)

Anteeksi nyt pääsi uuden piinailijan nimi unohtumaan, mutta eihän tosiaan kaikilla Oireita ole. Ja nehän voivat ainakin ilmestyä myöhemmin plussauksen jälkeen. Tässä nyt elättelee tietenkin omia toiveita. Tosin taas luulin menkkojen alkavan toista tuntia sitten, mutta ei ei sitten yhtään mitään. Ihmeesti vaan riipasi masusta.

Äitikki, Zatu - kiitos haleista ! En kyllä oikeesti etukäteen ajatellut että vois jo heti näin nopsaan tärpätä. Jostain kumman syystä sit vaan yhtäkki pieni toivon kipinä heräs. Jep mutta tosiaan nokka kohti uutta kiertoa.



Jumppakärpänen, Pirpaliina - halauksia teille vai vieläkö Pirpaliina elättelet toiveita ?



Zatu - pidetään edelleen peukkuja !



Muillekin piinailijoille peukkuja !



Hyrre

[color=violet]mutta pakko purkaa ja tyhjentää pääkoppaa! Rintsikat äskön otin pois niin eikö alkanu ihan hirveesti jomottaan toista tissiä. Nyt sitten nousee +++kuume ylilukemiin ja pudotus tulee olemaan kova, jos huonosti käy.

Jos mulla ois testi niin en varmaan malttais oottaa. En taatusti mee huomenna ostamaan, en saa, koska eihän se mitään voisi näyttää. Keskiviikkona kun oli vain yksi orpo reppana raasu viiva vaan. Pakko kärvötellä ja tehä ittesä seinähulluksi. .

Ei Zatu vielä kannata heittää kirvestä kaivoon..Mitä tahansa voi tapahtua ja plussa pamahtaa tikkuun..:)



Meillä on kuumeiltu vasta vähän aikaa. Ensimmäisen vauvakuumeen koin viime keväänä, mutta sekin unohtui aika pian. Naimisiin mentiin elokuussa, joten jotenkin ajatukset olivat siinä. Treenasin myös todella kovaa, joten vauvat eivät oikein sopineet tulevaisuuden suunnitelmiin. Ehkäisyä ei kuitenkaan olla käytetty muutamaan vuoteen (siis vauva tulee, jos on tullakseen ajatuksella). Ollaan vaan niin eri aikaan töissä/kotona, joten noi petipuuhat on välillä aika harvinaista herkkua ja ajattelin, että sitä vauvaahan pitää sitten oikein yrittämällä yrittää.



Heti häiden jälkeen ihmettelin, että eikös niiden menkkojen jo pitäisi alkaa..ja yllätys yllätys..olin raskaana. Se oli aivan täysi yllätys ja pisti maailman positiivisesti mullin mallin. Olimme todella onnellisia ja lastenhuoneen remontointi alkoi saman tien. Reilun kuukaudenhan ehdin olemaan tietoisesti raskaana ennen keskenmenoa ja olin jo omasta mielestäni äiti, joten putosin korkeelta ja kovaa...



Kaiken lisäksi jouduin odottamaan 9 päivää keskeytystä (oli keskeytynyt keskenmeno, ei sydänääniä) ja tämä aika oli todella kamalaa..



No, tästä kaikesta alkoi hillitön vauvakuume, joten tämä oli vasta ensimmäinen kierto, jossa yritettiin " oikeesti" . Mieli on kyllä todella valoisa tulevaisuutta ajatellen, koska viimeksikin se raskaus tuli noin puun takaa...Tiedän kyllä, että jos vauva ei puoleen vuoteen ilmoittele itsestään, asenne muuttuu ja pian..



No, tais olla vähän sekavasti selitetty, mutta tunteet menevät vieläkin aikamoista vuoristorataa. Raskaus olisi ihanaa, mutta osaanko iloita siitä/pelkäänkö koko ajan pahinta, on eri juttu..



Tulipas purettua näin nukkumaanmenon aikaan, kun mieskin on jälleen kerran töissä...



Nyt koiraa halailemaan ja puremaan tätä suunnatonta hellyydenkipeyttä:) Voi koira parka:)



Jumppis

[color=violet]Kokemus on varmasti ollut rankka. Vain aika voi parantaa haavat, mutta kyllä se siltikin jättää arven sisimpään. Mulla varsinkin toinen km otti koville, kun vaikka oli pelännyt niin silti luotti sinisilmäsenä ettei voi olla toistamiseen huono onni.

Välillä on tuntunu tosi pahalta katsella odottajia ja vauva-lehtiä en oo pitkiin aikoihin vilkassutkaan. Eilen havahduin ja luin nro 11, kun nro 1 tuli postissa. Ja kas ei se kirpassukkaan yhtään.

Niinhän se on, että jos plussaa niin pelossahan sitä elää varsinkin ensimmäiset kuukaudet. Ukko ehotti jo, että pidetään vuosi tai kaksi taukoa. Mutta en mä voi sellasta aatella! Katkeroitusin sinä aikana tyystin ja voisi olla etten kohta uskaltaisi enää koskaan yrittää. Sellaisista tapauksista olen kuullut. Joten tuskin liian pitkät tauotkaan hyväksi on.

Pitänee kaivautua peiton alle ja lukea vaikka vähän. Öitä.

[color=violet]Ihan kuviteltuja Oireita siis oli, ku menkat alko tänään. Eipä oikeestaan tunnu miltään, muuta ku harmittaa tietenki. Mut minkäpä tälle voi ja eihän se suremalla parane.

eipä näköjään ollut paljoa iloisia uutisia kerrottavana kenelläkään. Zatu- pahoitteluni tädin vierailusta. Tiedän tunteen kun epämiellyttävä yllätys löytyy vessassa käydessä. Kyllä harmittaa ja joskus vetää mielen vähän maahan. Lohdullista on onneksi aina se että ¨muutaman päivän (kierron pituudesta tietysti riippuen) voi " levähtää" ja olla ajattelematta koko asiaa ja sitten taas valmistautua uuteen yritykseen. Se varsinainen yrittelyhän siinä ihan kivaa onkin, ainakin mun mielestä ;)



Mulla on meneillään kp 27 (muistaakseni) ja nuo vessassa käynnit alkaa olla aina sellaista jännitystä et löytyykö epämieluisa ylläri vai ei. Katsotaan nyt miten tämä tästä edistyy... vähän alavatsaa nippailee mutta toivon sen johtuvan jättikokoisesta pitsasta jonka söin eilen illalla.



Onko muita vielä samassa jamassa? Milloin aiotte testata?



senna

Täti siis tuli perjantaina 13. päivä ja kunnolla tulikin. Pyrki illalla jo ulos mun kuukupistanikin ja vähän meinasi nolottaa! Istuin hevosen selässä, kun tuntui, että nyt meni yli, mutta minkäs sieltä mahdat.



Se veritesti näytti oikein negojen negaa eli alle 1, joten nää menkatkaan ei harmita enää niin kovasti. Nyt ajattelin panostaa työhön ja olemassa olevaan perheeseen ja lopettaa tämän kuumeilun ja yrityskin pistetään hetkeksi jäihin. Kovasti plussa onnea kaikille!

Minäkin lopetin jo piinailun ja ilmoitinkin myös poistuvani taka vasemmalle. Olen nyt vaan niin iloinen, että on pakko tulla tännekkin kertomaan, että kp 46 vaihtui juuri äsken kp1! Eli TÄTI tuli!! Enpäs olekkaan ennen ollut näin iloinen siitä! Nyt yritän sitten pongata oviksen ja palaan piinailemaan taas kierron lopulla!



+++ säteitä kaikille tarvitseville, ottakaahan kiinni +++



äitkikki kera Täti punaisen