###SYYSkeijut tiistaihin###

Tämä on ihan kaistapäistä, kun ei ole oikein mitään selviä oireita, niin olen epäuskoinen koko raskaudesta ja pelkään että joku on vialla kun oireita ei ole (väsymystä ja valkovuotoa lukuunottamatta). Sitten kun jomottelee mahasta,tai jotain vastaavaa, eli oireita onkin, olen ihan huolesta ymmyrkäisenä, että ei kai nyt ole mikään vialla. Pelkään ihan hirmusti ettei pähkinä pysy matkassa syyskuuhun asti.



Soitin tänään neuvolaan ja sain ajan vasta raskausviikolle 10. Ja eka alkuraskauden ultra tehdään kuulemma vasta rv.13. Te jotka olette jo aiemmilla viikoilla olleet neuvolassa ja ultrassa, niin oletteko yksityisellä vai onko teillä jotain erikoissyitä? Mietin että kun söin noita clomeja pähkinän saamiseksi, että onko niissä jotain sellaista, että pitäisi esim aiemmin ultrata tai jotain, kun minä hölmö unohdin neuvolantädiltä sitä kysyä...



Laskettu aikakin siirtyi päivällä, eli se on nyt 10.9. Oli kyllä maailman ihanin neuvolantäti puhelimen toisessa päässä kun intoili, onnitteli ja selitti, eli ihan mukana! Tai mistäs minä silti tiedän millaisia muut neuvolantädit on kun on ihka eka raskaus. Mutta kyllä jännittää!



Frodo: Mulla oli kanssa vielä viime viikolla rinnat kipeena ja masua repi ja raastoi, mutta nyt tuntuu että melkeen kaikki oreet on vähentynyt ja kaikonnut, mikä kuulostaa kyllä hassulta kun sen hormoonin määrä kuitenkin koko ajan kasvaa.



Manteli ja pikku pähkinä rv 5+2

esikoisellani on ripuli ja huh huh kun vääntää mahasta niitä haisevia kakkavaippoja vaihtaa.



Muuten ei ole kummempaa pahoinvointia, mitä nyt aamupuuron syönti etoo. Mutta happamat marjat auttavat ja saan puuron alas.



Kysymyksiin. En ota äitiyspakkausta, koska edelliset hyvät. Lisäksi meillä toimii hyvin ystäväpiirissä vaatteiden kierrätysjärjestelmä ja vaatteita on esikoisen aikanakin ollut liiaksikin. Nyt vaatteet pyörivät jossain maailmalla, mutta onhan niilla 8 kuukautta aikaa löytää takaisin tukkimaan hoitopöydän laatikot ja kaikki nurkat.



Vaunuja en ole vielä miettinyt. Esikoinen on nyt vuoden, hahtuvan valmistuttua hän tuskin on mikään hirveän reipas kävelijä ja jokin ratkaisu täytyy varmaan keksiä. Mutta tähän menessä kaikki tarvittava on päätynyt meille hankkimattakin, eli se asia saa odottaa. Saatanpa pärjätä niinkin että hahtuva kantoliinaan ja poika matkarattaisiin.



Synnytys hirvittää välillä jo nyt. Meillä oli vaikea eka synnytys ja ainakin lapsen henki taisi välillä olla jopa vaakalaudalla. Synnytyksen jälkeen juttelin kyllä kauan ja hartaasti kätilömme kanssa ja jäi sellainen olo, ettei tästä nyt mitään kammoa jää, mutta kyllä nyt ihan pikkiriiikkisen on käynyt mielessä, että alanko valmistautua sektioon vai uskaltaisinko kuitenkin alakautta synnyttää. Kaipa se on luonnollista, että synnytyskin mielessä häivähtää jo tässä vaiheessa.



Samaan aikaan on -ristiriitaista kyllä- luottavainen olo synnytyksestä. En kokenut kipuja pahoina eka kerralla ja selvisinkin avautumisvaiheesta pelkän ilokaasun ja ammeen voimin. Ponnistusvaiheessa olisi tropit jo kelvanneetkin, mutta silloin oli jo liian myöhäistä :)



Ammatista, olen osa-aikatöissä iltaisin opettajana, päivisin kotiäitinä. Työt alkavat vasta ensi viikolla. :-) Kiva kun saa tottua ajatukseen kakkosesta omassa rauhassa.



Miinakko ja hahtuva 4+4

Frodoko se kyseli rattaista? No, joku kuitenkin. Meillä tulee ikäeroksi 2v 2kk, joten aika pieni esikoinen on silloinkin vielä. Aiomme hankkia vierekkäin istuttavat tuplarattaat, jossa selkänojat ja jalkaosat saa erikseen säädettyä, jotta esikoinen voi katsella maisemia ja kuopus nukkua.



Tässä taas pikaisesti



Jossu ja Viivis 5+4 + esikoinen

Ilmeisesti tämä plussa on pakko uskoa. Voisin sanoa, että meille tuli yllätysplussa. Oletimme mieheni kanssa, ettei pikku kakkonen alle vuoden ja ilman clomeja lähde tulemaan. Onneksi kävi toisin. Nyt yritämme totutella ajatukseen, että meille tulee ehkä toinen vauva.



Luin eilisen ja tämän päivän ketjut urakalla. En enää muista mitä kaikkea siellä luki.



Kysymyksiä oli ainaikin ammatista, rattaista, clomeista, alkuraskauden ultrasta ja äippäpakkauksesta.



Muutama vastaus:

* Olen kotona äippälomalla.

* Hankimme kaksostenrattaat. En tiedä millaiset.

* Edellinen raskaus alkoi clomeilla. Alkuraskauden ultra ei ole pakollinen. Itse halusin käydä rauhoittamassa mielen ultrassa. Halusin tietää onko asukas/asukkaat (monikkoraskausriski) mukana vai ei. Kävimme yksityisellä.

* Menemme alkuraskauden ultraan. En usko, että Ylläriä on ennen kuin näen.

* En ota äippäpakkausta



Nyt lähden iltapuuhiin.



Onnellista odotusta kaikille tasapuolisesti!

voi olla että huomenna ei tarvi enää pinoutua ;( Vuotoa on edelleen ja ristiselkäkin on kipee sekä vatsa....Harmittaa ja mietityttää kaikki asiat, huomenna olisikin sopiva päivä kuulla keskenmenosta, tulee nimittäin viisi vuotta kuluneeksi esikoisen kuolemasta.



Meillä on jo tuplarattaa. Ostettiin toissa vuonna kun tyttöjen ikäeroksi tuli 1,5 vuotta. Nyt kun muutamme Ouluun, ei siellä olevassa asunnossa oikein tuplat toimi joten jos vauva tulee tai ei niin laitan varmaan ne myyntiin ja ostan sellaiset mihin saan sisaristuimen ja seisomalaudan. Eli jos jotain sitten kiinnostaa tuplat niin saattaapi kohta olla tarjolla ; )



Huomisiin....tulen sitten kertomaan kuulumisia. Lääkäri on 11.40

Tänään käytiin klinikalla ultrassa. Mitään ei näkynyt. Siis EI MITÄÄN. Ei kohdussa eikä muuallakaan.



Rv:t tosin vasta 5+4 menkkojen mukaan (siis ollut vasta yhdet imetyksen lopettamisen jälkeen), mutta silti.. Edellisessä raskaudessa näkyi 5+3 jo jonkinlaista kirkastumaa joka tulkittiin raskausonteloksi. Hcg oli silloin >6000, nyt n. 3500. No mutta voihan olla että nyt onkin menossa vasta varhaisempi vaihe raskautta. Siihen koitan nyt uskoa, eipä sitä oikeen muutakaan voi!



Torstaina (jo!) ultrataan taas ja mitataan hcg. Onhan se hyvä että otetaan vakavasti, kohdunulkoinen ei olekaan leikinasia.



Raskausoireet on kaikki kaikonneet; enää ei tunnu etomista, ei huimaa, ei väsytä, pikemminkin valvottaa.. Oi voi, selviäispä nopeasti suuntaan tai toiseen, epätietoisuus on kai pahinta :(



Parempia pahoinvointeja muille,



Itta 5+4 (kunnes toisin todistetaan..)

Luin eilisen pinon loppuun ja tämän päiväisen alusta, enkä muista enää mitään...



Meninkin eilen hehkuttamaan hyvää oloani. Tänään bussimatkalla töistä kotiin alkoi pahoinvointi. Koko illan on sen jälkeen ollut etova olo, mutta onneksi toistaiseksi on sillä selvitty. Ukko kävi tuossa kaupassa ostamassa rusinapakkauksen, että saan sen huomenna hätäavuksi laukkuun.



Meillä kaksostytöt syntyivät 3 päivää ennen laskettua aikaa, synnytys lopulta käynnistyi itsestään ja reilun vuorukauden tuskailun jälkeen neidit olivat maailmassa, syntyivät alakautta, molemmat painoivat yli 3300 grammaa. Muistan vannoneeni, että oli muuten eka ja vika kerta, jos vielä synnytän niin varaan leikkausajan ekassa neuvolassa ;) Vaikka eihän se synnytys mikään hirveä tapahtuma ollut, vaan niin pirun pitkä ja voimia vaativa.



Joku mainitsi eilisessä pinossa, että ultrassa rv 5 näkyi vain sikiöpussi muttei sikiötä. Käsittääkseni ei ole vielä mitään syytä huoleen, ultra oli niin aikaisessa vaiheessa että todennäköisesti johtuu vain ja ainoastaan siitä!



Rutkasti uusia odottajia oli tullut mukaan, teretulemast! Tosiaan kiva kun pinot vilkastuvat, tosin näin iltatuimaan on sitten paljon lukemista.



Mitähän ihmettä täällä oli vielä kyselty? Rattaista, meillähän on kaksostenrattaat, mutta aiomme hankkia tulokasta varten yhden vauvan menopelit (huomatkaa, kuinka vahvasti olen päättänyt odottavani yhtä vauvaa ;)). Tytöt ovat syksyllä 2,5 vuotta, ja aion selvitä kävelemällä ja välillä kahdella työntäjällä.



Aikooko kukaan muu jakaa vanhempainvapaata miehen kanssa? Meillä tuollainen olisi suunnitelmissa, minä olen kotona puolisen vuotta vauvan synnyttyä ja mies loput, jos kaikki vaan onnistuu suunnitelmien mukaan.



- Mytty rv 4+6