Sekundat:HOI!!!
Toivorikasta uutta vuotta 2006 kaikille sekundoille!!!!!
Pinosin meitä sekundoja, silloin joskus loppukesästä, kunnes hävisin useammaksi kuukaudeksi palstalta... Muistaako joku vielä m@ij@n (yksi luomu tyttö 6v, takana 3 inssiä, kaksi ivf:ää ja kaksi PAS:ia, pakastimessa alkioita kolmeen pas:iin...Yksi ainoa + elämässä, hoidot olleet tuloksettomia); tässä mun uudet kuulumiset, laittakaa sekundat omianne perään.
Eli: elämä meni kertaheitolla uusiksi syksyllä, siitä johtuu yht' äkkinen palstatauko: vaihdoin työpaikkaa, vastuuta ja " valtaa" tuli roppakaupalla lisää ja niinpä aika ja energia on mennyt töihin, lisäksi työpaikka edellytti paikkakunnan vaihtoa joka sekin on sitonut melkoisesti aikaa ja vaatinut yhtä jos toista... lapsettomuushoidot meni jäihin useaksi kuukaudeksi (taisi tässä kulu 4kk...). Aika on mennyt siivillä ja ajatus ei ole edes käväissyt hoidoissa tai isossa surussa... Olen jopa syönyt e-pillereitä; ei haittaa jos ei ehkä hyötyäkään; päätin testata josko niistä ois apua omaan endo epäilyyni (endoa ei siis todettu mutta mulla välivuotoa ja kun ei noi alkiot ole kinnittyneet...)
Nyt arki tasaantunut ja aikaa taas alkaa löytyä tällekin projektille. Työpaikan ja paikkakunnan vaihto on tehnyt tosi hyvää tälle sekundäärisen lapsettomuuden aiheuttamalle surulle. Lisäksi perheeseemme tuli jouluussa koira joka on myös vienyt energiaa ja aikaa. Suosittelen:koira ei korvaa lasta mutta tuo elämään uusia ulottuvuuksia ja ajateltavaa. Jos olisin tiennyt, olisin suostunut koiran hankintaan aiemmin. Lapsi on koiraan hurmaantunut ja aika kiva sitä on äidinkin rapsuttaa...
" Pakkomielle" toisesta lapsesta on alkanut haalistumaan... Nyt huomaan silloin tällöin ajattelevani että elämä on näinkin ihan yes! Tyttö on jo iso ja fiksu, terve ja kiva kun mikä! Suunnitelmissa on nyt kuitnekin tyhjentää pakastin, menkat alkoi tänään joten pas ois varmaan n kahden viikon päästä. Toiveet ei ole korkealla enkä itse asiassa ole asiaa kovasti edes ajatellut. Tuntuu hassulta, että koko homma on jotenkin taka-alalla. Kesällä tilanne oli vielä ihan toinen.. Eli: aika parantaa ja kun elämässä on muuta ajateltavaa ei tilaa ole lapsettomuuden aiheuttamalle surulle..oiva lääke... Olen jopa ajatellut että voimat ja tahto ei välttämättä riitä siihen kolmanteen ivf:ään jos nämä kolme pas:ia ei tuota tulosta. Taisan myydä vaunut ja vauvanvaatteet uusille tarvitsijoille kesällä jos tulosta ei synny. Ja luulen että haaveiden hautaaminen ei nyt enää tee niin kipeää.
Tästä voi kasvaa yli, uskotteko?! Meillä sekundoilla on jo paljon (lause jota jossain vaiheessa INHOSIN!!!! ja joka todella loukkasi; ihan kun ei saisi haaveilla ja surra sitä että ei ole KUIN yksi laspi...MUTTA: se on niin totta; meillä on paljon: lapsi ja tietoisuus sen lapsen ainutkertaisuudesta; tieto äitiyden ainutkertaisuudesta, tieto siitä, että kaikkeen ei voi itse vaikuttaa ja elämä ei ollenkaan aina mene niin kuin elokuvissa....), kokemus raskaudesta, siitä isosta ilosta ja tuo elämän surin ilo tuossa lähellä: oma lapsi!!!
Tsemppiä kaikille sekundoille, pinoudutaan ja laittakaa kuulumisia!
toivottelee pPas:a kohti tallusteleva m@ij@
Kommentit (24)
Historiaa: Luomu -98, munatorvitukoksen takia: IVF-vauva 02/05, nyt PAS vk5... Kolme lasta minäkin toivon, vaikka näistä kahdesta ihanasta typystä saankin olla ikionnellinen:)
Meillä seuraavanlainen historia: takana enemmän ja vähemmän vakavaa yritystä kolme vuotta kun syksyllä 03 hakeuduttiin hoitoihin. Tutkimuksissa selvisi että miehellä simppoja vähän, huonolaatuisia ja liikkumattomia. Joten meille tehtiin suoraan icsi, siirrettiin kaksi alkiota ja heti ekalla kerralla tärppäsi. Syksyllä 04 meille syntyi kaksospojat. Meillä oli siis tosi helppo tuo ensimmäinen hoito kaikinpuolin. Nyt ollaan pikkuhiljaa miehen kanssa uskauduttu ajattelemaan kolmatta. Meillä ei tosin ole pakkasessa kuin yksi alkio, joten saa nähdä kuinka käy. Sulatuksesta selviämisen mahdollisuudet ei ole kovin suuret. Julkisen puolen hoidot on meiltä sitten käyty ja yksityisellä tuo hintapolitiikka vähän hirvittää. Aikomus olisi myöhemmin keväällä kokeilla josko meillä vielä tärppäisi. Täytyy sitten miettiä jatkoa uudelleen. Tosi hyvinhän meillä on asiat kun on jo kaksi ihanaa poikaa, mutta pieni nyytti olisi kyllä unelmien täyttymys. Mies haluaisi kovasti pienen tytön, vaikkei sillä sukupuolella ole oikeasti mitään väliä. Toivotaan parasta meille kaikille yrittäjille!
Hyviä uutisia tuplaonnella ja Antikalla, kivaa! Meillä kävi juuri noin kuin sulla tuplaonni, et oltiin kanssa luovutettu pois 2 alkoita 2003. Mutta tulin toisiin aatoksiin 2004 ja ne olikin säilytetty! Menin muissa asioissa klinikalle ja lääkäri huomas, et heillä on tallella ne kaksi vielä. Sitten piti puhua miehen kanssa ja hänkin innostui. Mutta ne oli huonoja alkioita, eivät sulatuksen jälkeen enään ollenkaan jatkaneet jakautumista. Toisesta ei ollut muutenkaan mihinkään, toinen oli 2lk:an.
Onnea teidän yritykseen!!
Tsemppiä, jaksamista ja onnea meille kaikille!!
Elikäs me päästään ens kuussa (kierrossa) inssiin!!!!! Jihuu, en meinaa housuissani pysyä....Miehen arvot olivat tsempannneet aikalaillakin ja itellä tuo SSG vielä varmisti, että inssi voidaan tehdä. Olen niin onnellinen, että päästiin asioissa eteenpäin ja mun mieskin oli suostuvainen hoitoihin. Luomuna en ois enää jaksanu " yrittää" , sitten olisin kyllä ollut valmis luovuttamaan. Mutta nyt EN! Tiedän kyllä inssin alhaiset onnistumis%, mutta nyt nekään ei minua masenna. Jos ei innssit onnistu, niin sitten täytyy vaan uskoa, ettei meille toista lasta ole tarkoitettukaan...Mutta luottavaisin mielen inssiin ensi kuussa, jes!